Kun pyöräilin 5.5.2019 erään tutun pellon vierestä kulkevaa tietä pitkin niin niin silloin joutsenilla oli aivan erinomaisen hyvä camo (maastopuku). Pellolla oli nimittäin tuore puhdas valkoinen lumipeite.
Joutsenet (kymmeniä) tiesivät itsekin, että nyt heillä on hyvä camo ja olivat kaikessa rauhassa ihan lähellä tietä. Pyöräillessäni näin selvimmin vartiossa olevien joutsenten korkealla olevia kääntyileviä päitä. Liikkumattomana olevia oli lähes mahdotonta havaita.
Huikkasin silloinkin joutsenille ystävällisesti: Terve joutsenet, minua ei tarvitse pelätä.
Eilen aamulla sen sijaan pyöräillessäni saman reitin joutsenilla oli väärä camo. Pelto oli vaalean vihreä ja taas lepopaikkana kymmenille joutsenille. Joutsenet ymmärsivät taas mainiosti, että heillä on vääränlainen camo, joten he olivat paljon kauempana tiestä.
Toki nytkin huikkasin joutsenille ystävällisesti: Terve joutsenet, minua ei tarvitse pelätä.
——
Niin, minulle joutsen on ”hän”, mutta punikki on ”se”.