Virtaa elektroniikalle

Nyt puhun pitkästä aikaa tylsästä teknologiasta. Harva on voinut missata keskustelun elektroniikkalaitteiden laturiviidakosta. Tilanne on parantunut hurjasti vuosien varrella ja isoista arkisista merkeistä vain Apple kieltäytyy noudattamasta yleistä standardia. Esittelen tässä oman ratkaisuni, johon joudun olemaan varsin tyytyväinen.

HUOM: Itse käytän tietyn merkin ja valmistajan laturia ja kaapelia. Vastaavia saa myös muilta valmistajilta, enkä millään muotoa väitä omia merkkivalintojani parhaiksi tai ainoiksi optioiksi. Minulla ei ole henkilökohtaisia tai taloudellisia suhteita tässä mainittuihin tuotteisiin, niiden valmistajiin tai jakelijoihin.

#1: Deltaco GAN-laturi, n. 60 € (tuotekoodi: USBC-GAN03)

Pohjoismaissa yleinen tarvikebrändi Deltaco myy satoja erilaisia latureita, joista paremmat käyttävät GaN-valmisteita (Galliumnitridi). Tällä tekniikalla laturista saadaan parempi hyötysuhde, siten pienempi koko ja vähemmän hukkalämpöä. GaN-latureita löytyy nykyään maltilliseen hintaan lukuisilta eri valmistajilta. Tämä laturi tarjoaa vähintään riittävän 100 watin tehon varsin pienessä koossa ja siten se riittää lataamaan kännyköiden lisäksi myös läppäreitä, jopa vähän tehokkaampia sellaisia. Samasta laturista on saatavilla myös edullisemmat 30 ja 60 watin versiot. Minun arjessa tämän laturin myötä voin jättää pois laukusta Applen puhelin-, tabletti- ja läppärilaturit, Lenovon ja Microsoftin läppärilaturit, Nikonin kameralaturin sekä Jabran kuulokelaturin. Tämä on pelkkä seinäpistorasiaan menevä laturiosa eikä sisällä kaapeleita.

Mistä voi ostaa? Melkein mistä vaan.

#2: Rolling Square inCharge X Max -kaapeli, n. 40 €

Rolling Square on pieni sveitsiläinen yritys, joka on menestynyt joukkorahoituskampanjoin esitellyillä pikkutarvikkeilla. Henkilökohtaisesti olen tykästynyt heidän inCharge-latausadaptereihin ja kaapeleihin. Näiden filosofia on kytkeä yhdellä kaapelilla ihan mitä tahansa ihan mihin tahansa. Täten sama kaapeli voi ottaa virtaa joko perinteisestä USB-A tai esim. em. laturin tarjoamasta USB-C liittimestä, ja tarjota toisesta päästä sitä USB-C ”yleismalli”, Lightning ”Applen oma” tai Micro-USB ”vanha malli” liittimeen, hyvin pienellä tai erittäin suurella virtamäärällä. Ei irtoilevia osia ja kokemukseni mukaan erinomainen kestävyys. Toki on hyvä huomauttaa, että jos kaikki laitteesi noudattavat jo yleismallista USB-C liitintä, pärjäät yksinkertaisemmalla ja halvemmallakin kaapelilla.

Mistä voi ostaa? Rolling Squaren verkkokaupasta

1+1 = aika paljon

Teknologiakehityksen ongelmista kirjoitetaan tiuhaan ja usein aivan hyvästä aiheesta, mutta joskus kehitys kehittyy myös parempaan päin. Yhä harvempi laite käyttää omaperäisiä latauskaapeleita, yhä useampi pyörii tutulla standardilla. USB-C latausstandardia myös yhä päivitetään ja jatkossa sitä voi käyttää jopa kaikkein tehokkaimpien peli- ja grafiikkaläppärien virtalähteenä. Hyvää kehitystä näkyy myös standardia huonosti noudattavien laitteiden ja valmistajien kaivamisessa esiin ja standardiin rohkaisemisessa.

Tällä hetkellä suurin toiveeni on, että EU saa läpi tavoitteensa yleislaturista. Leijonaosa teknologiayrityksistä noudattaa jo nyt EU:n tahtotilaa, sillä yleisen teknologian käyttö on valmistajille paitsi helppoa ja halpaa, lisäksi myös myyntiä ja palvelua helpottavaa. Olemme vaihteeksi ihan hyvällä tiellä, joten jatkakaamme sitä pitkin.

Elektroniikka kortilla

Teknologisten tuotteiden saatavuus on asia, josta moni on lukenut ohimeneviä otsikoita. Lapset (tai lapsenmieliset) eivät saa pelikonsoleitaan, hipstereille ei riitä sähköavusteisia polkupyöriä, porvarit jonottavat sähköautoja, sohvaperunat telkkareita ja sitä rataa. Ongelma alkaa kuitenkin olemaan sitä tasoa, että se koskee jo ihmisiäkin.

Kiusaa pikkujutuissa

Vastaan työssäni aika paljon laitehankinnoista. Keskivertoyritys tarvitsee läppäreitä, näyttöjä, näppäimistöjä, hiiriä, kuulokkeita, mustekasetteja ja kaikenlaista. Jokaisesta edellä mainitusta tuotteesta on pulaa. Normaalisti päivässä saatavien läppärien odotusaika oli pari kuukautta. Kuulokkeet ovat täyttä lottoa. Näyttöjä piti saada kolmessa kuukaudessa mutta nyt arvio on tuplat enemmän. Joitain vaihtoehtomerkkejä ja -malleja on usein saatavilla, mutta olen äärimmäisen huono ostamaan sekundaa. Mustekaseteissa ei ole kovin korkealentoista elektroniikkaa, mutta sama toimitusketju, jolloin pigmentein ehostettu kasvisöljykin päätyy kortille. Päästäisiinköhän vihdoin siihen paperittomaan toimistoon, näin sivuvaikutuksena…?

Oma lukunsa on luettavana komponenttipuolella. Lähes kaikki kuluttajanäytönohjaimet ovat kiven alla. Näytönohjaimia tarvitaan tehotyöasemiin ja pelikoneisiin. Tehotyöasemien malleja jonkin verran löytyy, mutta pelikäyttäjillä ei ole toivoa. Ikävin haittavaikutus on, etten ole saanut rakennettua yhtään hyväntekeväisyyteen lahjoitettavaa pelikonetta (vähävaraisille lapsiperheille) lähes puolen vuoteen tämän vuoksi. Kiusallinen tilanne. Moni muu komponentti on myös tiukalla, haitaten tietokoneiden huoltoja ja uusien rakentamista. Useammallekin taholle olen jo todennut etten suostu myymään uutta konetta juuri nyt, koska se meinaisi ylihintaista sekundaa. Laadukkaita käytettyjä on toistaiseksi piisannut, mutta saa nähdä…

Markkinatalous kompuroi miljardien äärellä

Okei, ollaan hetki rehellisiä. Mikään yllä mainituista ongelmista ei suuressa kuvassa ravista maatamme. Hieman syvemmälle kun kaivaa, löytää toki myös pahempia ongelmia, kuten teknologiayritystemme kohtaamat haasteet. Silti maailmanlopusta ei ole kyse. Enemmänkin tämä pistää miettimään maailmankauppaa. Vanha sääntö on, että jos on pulaa, markkinatalous hoitaa. Tällä hetkellä kysyntä ja tarjonta ajavat eri junia, eri raiteilla ja vielä eri raideleveyksilläkin.

Siruvalmistus on harvan kauppaa. Uuden tehtaan perustaminen maksaa vähintään Olkiluoto kolmosen verran riihikuivaa (n. 10 mrd), eikä tehdas valmistu hetkessä. Isot pelurit ovat isoja: Samsung myy 56 miljardilla dollarilla siruja vuosittain ja käyttää niitä itse 36 miljardin edestä – ja Samsung on vasta 4. suurin toimija. Mittaluokkaa kuvannee siruvalmistaja TSMC:n laajennussuunnitelmat, joihin on budjetoitu vaatimattomat 100 miljardia dollaria. Suuret pelurit ovat käytännössä Taiwanissa ja Etelä-Koreassa, pienessä määrin Kiinassa ja USA:ssa. Kiinan ja USA:n kauppasota ei helpota asiaa lainkaan, vaan ilmankin tätä sotaa tilanne olisi tuima. Koronan piti tukahduttaa markkina mutta se painoikin kaasua. Kuluttajat haluavat, mutta valmistajat eivät kykene.

Äänestä kukkarolla ja odota rauhassa

Välittömistä vaikutuksista ensimmäinen on vanha tuttu: musta pörssi kukoistaa ja hinnat nousevat. Jos voit lykätä elektroniikan ostoksia vuodella eteenpäin, tee niin. Kaikki on juuri nyt liian kallista. Hinnat ovat nousseet 20-30% muutamassa kuukaudessa. Elektroniikkaketjut Suomessakin käyttävät äärimmäisen häpeällisiä valheita perustellessaan hintojaan ja väittäessään aikaa nähneitä tuotteita uusiksi huippumalleiksi. Tämä ei toki ole mitään uutta esim. Gigantin tai Powerin liiketoiminnassa, mutta röyhkeys on silti saavuttanut uusia huippuja. Caveat emptor.

Mielestäni siinä kohtaa kun markkinatalous epäonnistuu, on kuluttajan vuoro sanoa mielipiteensä. Minä en osta uutta läppäriä tai uutta näytönohjainta, enkä suosittele sitä muillekaan. Antaa syyllisten siivota oma pesänsä ja koronkiskurien näyttää todelliset hampaansa. Nyt on hyvä aika katsoa vierestä. Osta halvan elektroniikan sijaan vaikka käynti hierojalla.