Voi ystävät hyvät nyt kun siellä eduskunnassa kuohuu. Voivottelun sijaan kerron jotain, mitä mielestäni media ei tästä asiasta vielä kertonut. Kerron kahdesta erinomaisesta poliitikosta, nimeltään Iiris Suomela ja Jussi Halla-aho, enkä aio käyttää palstatilaa heidän haukkumiseen.
Niin paljon samaa
Edustajat Suomela ja Halla-aho edustavat puolueita, joita kumpaakin olen äänestänyt ja kumpaakin voisin kuvitella äänestäväni. He ovat molemmat hyviä puhumaan kansalaisille ja keräämään kannattajajoukkoja asioilleen, joita he osaavat perustella aina valmiilla numeroilla ja taustatiedoilla. Järki on molemmilla terävä ja ilmaisu sujuu asiallisesti. Heitä ei tarvitse keräillä eduskunnan pikkujoulujen lattioilta huppelissa, sillä maalaisjärki pelaa. He ovat molemmat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta ja he molemmat haluavat tehdä Suomesta paremman paikan jälkipolville. Mitä tulee tuoreimpaan ”suostumus” lakialoitteiseen, he ovat molemmat sen puolella.
He elävät molemmat somekratiassa, jossa tärkeintä on lyödä vastustajaa. He tietävät miten peliä pelataan: määrittele poliittinen vastustajasi ja lyö häntä aina kun olet eri mieltä, samaa mieltä, tai et oikeastaan mitään mieltä. Vaalituloksesi paranee, mitä rajummin vastapuolta haukut. Eivät ole tätä keksineet, eivät he ole mitään uniikkeja räyhääjiä, vaan pelin hengen ymmärtäviä. En voi haukkua heitä sen enempää kuin muitakaan päättäjiä tai vaikkapa journalisteja. Kansa tätä haluaa ja kansan palvelijoina he vastaavat kutsuun.
Niin kivasti erilaisuutta
Edustajien Suomela ja Halla-aho mielipiteissä on kovasti eroa. Hyvä juttu, pidän tästä! Molempien mielipiteistä löydän tuettavia asioita, useitakin, sekä myös asioita joista olen kovin eri mieltä, joskus oikein kovastikin eri mieltä. Tiesittekö, että maassamme on yllättävän paljon ihmisiä jotka voivat peukuttaa sekä vihreitä että persuja? No, nyt ainakin tiedätte. Mutta kaiken kaikkiaan, hyvä juttu että on erimielisiä eduskunnassa. Se jos mikä on oikea paikka erilaisille mietteille. Kiitos, että ajattelette omalla päällänne ja tulette erilaisiin johtopäätöksiin.
Edelleenkin maan tavan mukaisesti puheissa kovasti keskitytään siihen mitä on tapahtunut, mitä joku on sanonut tai mitä jonkun oletetaan ajattelevan. Se on trendin aallonharjalla – mutta tosi menestyjä on se, joka näkee koska aallonharja loppuu ja ymmärtää hypätä nousevaan aaltoon ensimmäisten jouossa. Ennustaja en ole, mutta Stetson-Harrison-metodilla ehdotan, että ehkäpä seuraava aallonharja on sillanrakentamisen puolella? Ihan vaan meinaan semmoista mietin, että jos näin on, sitä saisi pajatson tyhjäksi helposti kun kohtaisi, löisi kättä päälle ja toteaisi että unohdetaan menneet, debatoidaan vastakin terävästi ja keskitytään tekemään huomisen Suomesta niin hyvä paikka kun mahdollista.
Ja sitten minä heräsin…