Avainsana: Mainilan laukaukset

Julkaistu

Mainilan laukaukset Asovan merellä?

Venäjä teki tahallisen aggression, aseellisen hyökkäyksen, Ukrainaa vastaan kansainvälisellä vesialueella Asovan merellä 25.11.2018.

Ukrainan laivaston  kolme alusta olivat matkalla Ukrainalaiseen satamaan Ukrainan alueelle Asovan meren rannalla. Alukset olivat ilmoittaneet etukäteen tulostaan Kertsin salmen liikennevalvontaan normaalisti.

Ukrainalainen osasto otti yhteyttä lähestyviin venäläisaluksiin ilmoittaen, että he eivät avaa tulta venäläisaluksia vastaan – mutta ryssät avasivat tulen ukrainalaisaluksia vastaan aiheuttaen tappioita Ukrainalle.

Venäjä on uhitellut jo pidemmän aikaa Asovanmerelläkin aikoen selvästi ottaa sen meren sisämerekseen, vaikka Ukrainalla on täysin laillisesti pitkälti rantaviivaa merellä.

Venäjä on häirinnyt vakavasti kauppalaivojen liikennettä Ukrainan alueella oleviin satamiin ja satamista, aiheuttaen taloudellisia tappioita Ukrainalle, laivayhtiöille ja satamille.

Olisikohan kyseessä Venäjän yritys saada Ukraina polttamaan päreensä ja iskemään vaikkapa venäläisiin laivoihin, jotta Venäjä saisi tekosyyn täysimittaiseen (eikä vain piilotettuun) sotaan Ukrainaa vastaan?

Julkaistu

Mainilan laukaukset Venäjällä

Tekosyy Toiseen Tshetshenian sotaan

11. syyskuuta muistetaan USAssa tapahtuneista kerrostalojen sortumisesta terroristien lentokoneiden törmättyä niihin. Tämä on sopiva päivä muistella myös kerrostalojen räjäytyksiä Venäjällä.

4.9.1999 Dagestanissa (Venäjän vallan alla olevaa Kaukasusta) räjäytettiin voimakas autopommi asuintalon vieressä – kuoli 64 ihmistä.

9.9.1999 Moskovassa Gurjanovo kadulla tuhoutui yhdeksänkerroksisen kerrostalon kaksi porraskäytävää pommin räjäytyksessä – kuolonuhreja lähes 100.

13.9.1999 räjäytettiin Moskovan kaakkoisosassa kahdeksankerroksinen asuinrakennus – kuolonuhreja 124.

16.9.1999 Volgodinskissa (Etelä-Venäjällä) autopommi räjäytettiin yhdeksänkerroksisen asuinrakennuksen vieressä, kaksi porraskäytävää sortui – kuolonuhreja 19.

22.9.1999 Venäjän FSB yritti räjäyttää 12 kerroksisen asuinrakennuksen Rjazanissa (noin 200 km kaakkoon Moskovasta). Kerrostalon kellariin oli viety erittäin voimakasta räjähdysainetta heksogeeniä sokerisäkeissä, sekä ”helvetinkone” (aikalaukaisin), joka oli säädetty räjäyttämään talo maan tasalle aamulla kello 5.30 aamulla. Tästä yrityksestä on kerrottu tarkemmin tässä artikkelissa.

Venäjä oli hyökännyt Tshetsheniaan vuonna 1994 yrittäen valloittaa koko Tshetshenian, mutta hävisi sen Ensimmäisen Tshetshenian sodan ja joutui allekirjoittamaan Hasavjurtin rauhansopimuksen vuonna 1996.

Venäläisiä otti päähän häviö noin yhden miljoonan asukkaan pikkuvaltiolle Tshetshenia, joten Venäjä järjesti kaikenlaisia provokaatioita ja viimein yllä kerrotut ”Mainilan laukaukset” saadakseen tekosyyn hyökätä uudelleen Tshetsheniaan aloittamaan Toinen Tshetshenian sota.

Sen Toisen Tshetshenian sodan avulla Venäjän FSBn (KGB uudella nimellä) ”pääjohtajasta” Vladimir Putinista tehtiin keulakuva Venäjän KGB-diktatuurille.

Näitä kerrostaloräjäytyksiä tutkineet ihmiset ovat järjestään päässeet hengestään, esimerkiksi myrkytettynä, ammuttuna tai ”auto-onnettomuudessa”. Heitä ovat mm. Anna Politkovskaja, Aleksander Litvinenko, ja kansanedustajat Sergei Jushenkov sekä Juri Štšekotšihhin vain muutamia nimiä mainitakseni.

Julkaistu

Mainilan laukaukset 31.8.

Imperialistinen Venäjä ampui 26.11.1939 Mainilan laukaukset saadakseen tekosyyn hyökätä Suomen kimppuun – Talvisota. Venäjän NKVDn (KGB, FSB) joukot ampuivat tykeillä ja kranaatinheittimillä omia joukkojaan. Venäjä väitti suomalaisten ampuneen ne laukaukset. Venäjä myönsi Suomen syyttömyyden ko. laukausten ampumiseen vasta ”kansojen vankilan” romahdettua viitisenkymmentä vuotta myöhemmin.

Suomalaisia jäi kismittämään aiheeton syytös. Venäjä aloitti jälleen uuden sodan Suomea vastaan, hyökäten Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Suomi aloitti vastahyökkäyksen 10.7.1941 saavuttaakseen sellaisen puolustuslinjan, joka sitoo vain siedettävän määrän suomalaisia joukkoja, sekä vaikeuttaa Venäjän yllättäviä terroripommituksia syvälle Suomen alueelle.

Elokuun viimeisenä päivänä 1941 Suomi sitten viimein ampui ”Mainilan laukaukset”, jotka olivat jääneet ampumatta Talvisodan yhteydessä. Kun Venäjä kerran väitti kiven kovaan Suomen ne ampuneen, niin pitihän ne sitten ampua vaikkakin pari vuotta myöhemmin.

Muutamiin 203 mm kranaatteihin nimittäin maalattiin TK-miesten kuvatessa teksti »Mainilaan» ja sen jälkeen ammuttiin kylään usean patteriston tuli-isku.

Kuva lehdestä Sotaveteraani 5/2005 sivulta 18.

Ennen Toista Maailmansotaa Suomella olisi ollut mahdollisuus ostaa USAsta mm. tykkejä, vaan ei ostettu – ”säästettiin”. Talvisodan sytyttyä suomalaiset lähtivät shoppailemaan USAan, mutta nyt sitten ”neutraalina” pysyttelevä USA ei enää suostunut myymään. Valtuuskunta löysi kuitenkin Ensimmäisen Maailmansodan aikaista romua, josta alettiin käymään neuvotteluja, jotka eivät johtaneet sodan kuluessa tuloksiin. Talvisodan jälkeen Suomi sai viimein tilattua tätä romua. 32 kpl näitä I MS aikaisia 203 mm brittivalmisteisia haupitseja saapui viimein Petsamon satamaan heinäkuussa 1940 neljä kuukautta Talvisodan päättymisen jälkeen.

Tästäkin tositarinasta viisaammat voisivat ottaa opikseen, että puolustusmateriaali on ostettava aikoinaan syvän rauhantilan vallitessa.