Arkkitehtuurista ja ”arkkitehtuurista”

Nyt kun Pariisissa Notre Dame kirkko paloi pahoin hyvin monet ihmiset ovat siitä pahoillaan. Osa siksi että sitä kävi vuosittain ihmettelemässä miljoonia turisteja. Osa sen ainutlaatuisen arkkitehtuurin vuoksi ja osa ehkä siksi, että se on jo ihan hirmuisen vanha – jo puinen ullakko/katto kuulemani mukaan 800 vuotta vanha.

Joidenkin mielestä se joutikin palaa.

Minua itseäni eivät sinänsä erilaiset kirkot hirveästi kiinnosta, vaikka olen useisiin vanhoihin kirkkoihin tutustunut useissa eri valtioissa.

Osaan kuitenkin arvostaa hyvää arkkitehtuuria. Suorastaan rakastan ihailla ja muutenkin katsella hyvän näköisiä vanhoja rakennuksia. On suorastaan nautinto katsella vanhoja todella kauniita rakennuksia. Yleensä ne vanhat kauniit rakennukset on tehty ”kivestä” ja ovat koristeellisia.

Nykyiset lasitalot eivät minun mielestäni viroksi sanottuna kõlba karu perssegi (eivät kelpaa karhun perseeseenkään).

Minua suojeluskuntalaisena (sotilaana) kiinnostaa tietysti myös erilaisten rakennusten hyödyntäminen kaupunkisodassa. Siinäkin vanhat rakennukset hyvin paksuine kiviseinineen ja pienine ikkunoineen ovat erinomaisia verrattuna nykyisiin lasihelvetteihin.