Punaviinistä tuli mieleen

Otin juuri erinomaiseen kotimaiseen Iittalan viinilasiini hyvää espanjalaista punaviiniä Gran Sangre de Toro. Se hyvyys on tietysti makuasia ja siitä on turha kiistellä.

Olen ollut hyvien punaviinien ystävä jo kymmeniä vuosia – jopa järjestänyt punaviinien sokkomaistiaisiakin.

Esimerkiksi Saksassa käydessäni (lentokoneella) sain tuotua kerralla noin kaksi pulloa jotakin erikoista punaviiniä, jota sitten yleensä säilytin kaapissani vuosia ennen kuin viiniä maisteltiin.

Jostakin syystä, jota en muista – ehkä vaimoni keksintöä oli, että juhlapäivänä nautimme yhdessä pullollisen Sangre de Toroa (härän veri). Lasipullon kaulassa roikkui pieni muovinen härkä.

Näillä ”punaviinin hankintareissuilla” Saksasta sattui kerran aikatauluongelma. Minun piti olla Virossa järjestämässä suurta sotaharjoitusta heti Saksan reissun jälkeen. Ei ollut mahdollista, että olisin käynyt välillä kotona Varkaudessa.

Silloin oli voimassa hyvin tiukat rajoitukset kuinka paljon alkoholia yms. sai tuoda Suomeen Virosta. Kun minulla oli jo kiintiö täynnä Saksasta ostettuja viinejä, niin leimautin Suomen tullissa ne pullot Suomen Tullin leimoilla ennen Viroon matkustamista. Siten sain ostaa myös Virosta viinejä kiintiön verran kun niissä Saksasta ostetuissa pulloissa oli jo Suomen tullin leimat etiketeissä.

Virossa on sanonta: Kui kuidagi ei saa, nii kuidagi ikka saab. (jos se ei mitenkään onnistu, niin jollakin konstilla se kuitenkin onnistuu). Se sanonta on nähdäkseni alun alkaen peräisin virolaisilta taistelupioneereiltä. Ainakin sen minulle kertoi virolainen erikoisjoukkojen pioneeri.