Sähköautolla vielä pitkä matka päästä 500-600 km yhdellä latauksella- miksi ?

Ainoa kestävä ratkaisu on vuosikymmeniksi ns. käänteinen hybridi. Mikä se on ?

Tavallien hybridi panee auton liikkeelle sähköllä ja kytkee myöhemmin polttomoottorin vetäväksi voimanlähteeksi. Hybridi lataa ajon aikana akut. Mutta se on pääosin polttomoottoriauto.

Käänteinen: Auton päämoottori on sähkömoottori, mutta sitä lataa jatkuvasti moottorin rinnalle rakennettu pienitehoin polttomoottori. (Mitsubichi). Ajoaika on lähes rajaton, kunhan tankkaa bensaa pikkuiselle latausmoottorille joskus yli 1000 km:n jälkeen muutaman litran.

Ihmettelen sitä jääräpäisyyttä, missä Mitsun ( myös minun ) ratkaisumme eivät kelpaa, vaan ajetaan massoille tarkoitettua täyssähköautoa kuin käärmettä pyssyyn.

21 vastausta artikkeliin “Sähköautolla vielä pitkä matka päästä 500-600 km yhdellä latauksella- miksi ?”

  1. ”Niin suunnitteli tekevänsä, mutta ilman välivaihetta epäonnistuvat.”
    Eikös tässä olla jo jonkin aikaa eletty sitä välivaihetta?

  2. Tavallisen ihmisen ei edes tarvitse päästä 600 km yhdellä latauksella – no 400-500 olisi tietysti mukavaa.

    Varkaudesta on Helsinkiin noin 320 km. Melko moni pitää kahvitauon jo silläkin matkalla. Samalla kun ottaa pientä purtavaa ja juotavaa huoltiksella niin autolle voi antaa pikalatauksessa lisää ”menovettä”.

  3. Eihän se välimatka, vaan missä lataat; ne latauspisteet, ei niitä nykyisinkään niin vain löydy. Pistokkeet saattavat olla täynnä, entäs sitten?

  4. Kestää aikansa koko projekti. On niinkuin uusien asuntoalueiden rakentamien; rakennetaan ensin kämpät ja sitten palvelut, vaikka kuinka vakuutetaan olevan toisin.

  5. 500 kilsaa olisi semmoinen että sillä hoituisi kriittiset. Tommoinen useamman mutkan kautta käytävä Tampere-Hämeenlinna-Helsinki-Vantaa-Iittala-Tampere (yleinen itselleni) reissu voi napata sen 400 kilsaa eikä liityntäpysäköinneissä tai firmojen parkeissa mitään latausoptiota ole. Toki jos ajelee vain kylän sisällä, eihän sitä kovin isosti tarvi kilsoja.

    Vaan sitten se parempi kysymys: miksei kunnon perus-keskitason farkkuja tehdä hybrideinä? On kyllä katumaastureita, joihin mahtuu iso kuski ja pussillinen porkkanoita matkatavarana, ja sitten pieniä kauppakasseja, mutta ei peruskäytännöllisiä autoja, sitä ”Golf-luokkaa”.

  6. Tavalla tai toisella hybritit ovat vastaus kysymyksiin, ei täyssähköauto, koska sen latauspisteet ovat pikään erittäin harvassa. Jos kotoa liikut vain kymmenien kilometrin säteellä useastikin asioimassa homma hoituu, mutta muten ei.

  7. Sähköautot tulevat yleistymään nopeasti ihan siitä riippumatta mitä me täällä kirjoitellaan. Kun sitten on latauspalveluille tarvetta, eli kysyntää, niin syntyy myös tarjontaa. Esimerkiksi huoltoasemat rakentavat taatusti alueilleen pikalatauspisteitä – ja saavat rahaa sähkön ostajilta.

    Kauppakeskuksiin tulee taatusti latauspisteitä, joissa ostoksilla olon aikana saa virtasta autonsa akkuun. Parkkihalleihin samoin.

    Markkinatalous nääs. Kysyntä luo tarjontaa.

  8. Yleensä tietysti ladataan oman sähköauton akusto kotona yön aikana piripintaan saakka ja sillä pärjätään mm. työmatka-ajo ja ostoksilla käynti.

    Joskus kuitenkin ajetaan pidempää matkaa – esimerkiksi lomareissuilla. Silloin katsotaan netistä valmiiksi sopivia kohtia joissa voi tankata lisää sähköä tankkiin. Se voi olla huoltoasema, tai vaikkapa ostoskeskus, suurissa kaupungeissa myös parkkihalli.

    Jos ihmisellä on järjestelykykyä, niin kaikki järjestyy.

  9. Heikki
    Onhan niitä vastaavia laitteita jo olemassakin. Se vaan on niin, että isojen autotehtaiden niska on todella jäykkä, eikä niitä jo luotuja järjestelmiä ja linjoja niin vaan muuteta.

    Volvolla on ilmeisesti pakko kiinalisomistuksessa, siellähän on tulossa määräykset, että polttomoottorilla vaan ei ajeta, vuotta en muista.

    Säköauton ongelmat eivät ole niin vain pieniä. Käyttömatkoja kyllä ilmoitetaan, jotka on testatu ihanneolosuhteissa. Ajo Suomessa vaan on ihan toinen juttu, sähkön kulutus määrätyissä osuhteissa, varsinkin talvella saattaa vähentää sitä kilometrimäärää kymmenillä prosenteilla

  10. Sähköauton ongelmana on talvella reippaasti lyhentynyt ajomatka – ellei käyttäjä käytä harmaita aivosolujaan siihen mihin niitä on tarkoitettu.

    Nytkin ihan tavallisten polttomoottoriautojen aikaan on tapana pistää talvella auto liekaan, jotta ainakin sen moottori olisi lämmin ennen ajoon lähtemistä. Ihan sama juttu pitää luonnollisesti tehdä sähköautonkin kanssa. Valtakunnanverkossa olevasta tolpasta paitsi ladataan akusto täyteen, niin myös lämmitetään akustoa ja auton sisätilat valmiiksi ennen ajoonlähtöä. Siten ajomatka ei merkittävästi vähene kesäajasta. Tyhmä saa tietysti turpiinsa tässäkin asiassa.

  11. Minua on häirinnyt tuossa sähköautoasiassa se niiden mittarivarustus. Siellä pääsääntöisesti esim ajon aikana seurataan jäljellä olevia kilometrimääriä. Minulle selkeämpi määritelmä olisi juuri nyt ajossa käytettävä amppeerimäärä/amppeerien kokonaismäärä. Kulutukseen kun vaikuttavat (kuten polttomoottoriautossakin), ajotapa, kuorma, keskimääräinen kulutus (A), rengaspaineet, tien laatu…jne. Kaikki yksityiskohdat vaikuttavat kulutusmäärään.
    Kaiketi ajatukseni perustuu myöskin sähkövoimalla kulkevan veneeni käyttöön. Päämoottorin mittaristo ilmoittaa käytettävän amppeerimäärän/kokonaisamppeerimäärä, jäljellä olevan ajomatkan, akkukapasiteetin jäljellä olevan/%.
    Nissan Leaf:ssä on ns jarrutusvoiman takaisin syöttö mutta myöskin aurinkosähkön hyödyntäminen. Sinänsä järkevää.
    Haasteita tuo myöskin talvikäyttö sekä ilmastoinnin käyttö kesäkuumalla. Akkuteknologia tosin on viidessä vuodessa edennyt melko huimasti ja uusia kehitelmiä tulossa.
    Kyllä sähköautolla vielä kosolti haasteita riittää.

  12. Suomessahan on olemassa nyt jo eräänlainen konseptiauto Toroidion. Viimeisissä virallisissa testauksissa sen tehot ja sähkön kulutus todettiin huomattavasti pienemmiksi, kuin vertailuauto Teslan. Toistaiseksi se kärsii määrätynlaisista synnytystuskista, kuten odottaa sopiikin. Täytyy huomata, että puhutaan kokonaisesta ja valmiista autosta, jolla on jo ajettu testi- ja erilaisia koeajoja.

  13. Sähköauto ei sovi Suomen talveen sen sähköverkolle ja sähkön tuotannolle aiheuttamien ongelmien takia.

    Sähköautoilun takia energiavarkaudet tulevat lisääntymään sekä syksyin että talvisin.

    Ainoa jotenkin hyväksyttävissä sähköautorakenne on minunkin mielestäni tuo optimihyötysuhteella toimiva lataava pikkumoottori + sähköinen ajomoottori. Talvella tosin ei tuon pikkumoottorin tuottama lämpöteho riittäisi, muina vuodenaikoina ehkä kyllä.

  14. ”Anttosen mukaan öljyn kysyntä ei vähene, vaikka sähköautot korvaisivat osan bensiinin kysynnästä. Öljyn kulutus on ennätyskasvussa.

    – Vaikka tarvittaisiin vähemmän bensiiniä, raakaöljystä tarvitaan kaikkia muita jakeita. Esimerkiksi lentokoneen polttoaineeksi kelpaa alle kymmenen prosentin osuus raakaöljystä. Ja kaikkien ennusteiden mukaan matkailu lisääntyy. ”
    ——————————–

    Älyperäisen oivallukseni tein jo ajat sitten. Ilmastonmuutoksen merkittävin tekijä on ilmailuturismi sekä täsmäsijoittamalla runsaat pakokaasunsa yläilmakehiin, että lisäämällä kaikenlaista oheisrakentelua.

    Mikko Hamunen, eri blogeissa loistanut velikulta ja entinen lentäjä, on myös tuonut tämän ilmailun polttoainetarpeen aiheuttaman öljynkulutuksen huomioon.

    Bensan tuotanto saadaan kuriin ilmailua vähentämällä. Turismi tuo luteet, kupat ja koleerat, superbakteerit ja yleisen koohotusilmapiirin ilmastonmuutoksen lisäksi.

    Hyvä ohje on, että jos tekee yhden kaukomatkan, niin pitäisi elellä vuosi lämmittämättä kämppäänsä. Autoa kyllä kannattaa käyttää, jotta kyseinen potilas hyödyntäisi aiheuttamaansa bensan ylituotantoa.
    Jos pitää kämppänsä kylmillään, niin matkailijan mukanaan tuomia luteita rupeaa hatuttamaan ja ne tekevät hyvässä lykyssä itsarin.

  15. Oivalluksen henki lahjoitti kupoliini klo 5.30 hienon sähköalan keksaisun, joka on todella yksinkertainen ja kätevä. Täytyypä tutkia, onko patentoivissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *