http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711212200547899_pi.shtml
”Feministisen ajatushautomon ehdotus verkkovihaan: Sukupuoli rikoksen koventamisperusteeksi”
Siis kaikista miehen tekemisistä lisärangaistus, mutta naiset saavat jatkaa mielensä mukaan.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Allekirjoitan kyllä huolen asiasta – henkilön syrjintä synnynnäisten ominaisuuksien perusteella oli muistaakseni yksi kauheimpia asioita mitä 1900-luku tarjosi. Tässä sitä taas tuodaan hurraa-huutojen kera.
Ehdotan kuitenkin, että Juha harkitsisit onko otsikko ihan parasta mahdollista tyyliä. Kohdistat tässä melkoisen lavean herjauksen ihmisryhmää kohtaan ja se johtaa harvoin hyvään lopputulemaan. Feministejäkin on moneen junaan, joista moni vastustaa tällaista ajattelumallia. Tällaiset laveat lyönnit antavat vain polttoainetta niille jotka haluavat tapella.
Tein otsikkoon muutoksen noin niinkuin ”varmuuden vuoksi”.
Omassa ajatusmaailmassani kuitenkin erottelen feminismin omaksi lajikseen ja telaketjufeministit eli femakot täysin eri lajiksi, jolla kaiken ajava voima on periaatteellinen miesviha jostain syystä.
En näe mitään mahdollisuuksia asialliseen keskusteluun tämän jälkimmäisen lajin kanssa, koska miehenä olen heidän mielestään joka tapauksessa väärässä.
Ihan hyvä näin.
Siirränpä asiaa sivulle nimittäin Viron koululaitoksesta kuuluvaan – siellä pojat eivät ole hätää kärsimässä kuten Suomessa. Virossa ei ole ihan näin pitkälle mennyt tämä sokeaan ideologiaan perustuva feminismi (ns. telaketjumalli) – voiko sillä olla asian kanssa tekemistä? Toki voi olla vain se että heillä tietoyhteiskunta on tosi. En tiedä, pohdin.
IL
Turvapaikanhakija yhtyi kymmenenvuotiaaseen ”Törkeän raiskauksen tunnusmerkit eivät täyttyneet, kun lapsen olisi pitänyt vastustella enemmän!”
Missä ovat feministit nyt ???
Ja myönteistä on että kohta äitiyspakkauksen nimi muutetaan ja äiti sana poistunee.
Katsoin vähän aikaa sitten ykköseltä saamenkieliset uutiset (joissa tekstitys, en osaa saamea). Taisi olla Ruotsin puolen saamelaisnaiset, jotka olivat topakkana: seksuaalinen häirintä on kuulemma yleistä myös saamelaisten parissa ja sellaiselle pitää kertakaikkiaan panna toppi. Uutispätkässä oli samal sävel kuin muissakin ykkösen esittämissä otannoissa, joissa käsitellään tätä Me Too-kampanjaa. Kukaan naisista ei puhu sanaakaan raiskauksista. Ei kantiksien tekemistä eikä ulkomaan elävien tekemistä raiskauksista. Varmaan niitäkin naisia noissa uutis- tai muissa tv:n otannoista on, jotka puhuvat raiskauksista, mutta onhan tv-yhtion työntekijöillä sakset.
Olen pohtinut. Kuinkahan paljon ja millä tavalla tämä Me Too-kampanja korreloi vaikkapa Suomessa ja Ruotsissa tapahtuviin raiskauksiin. Totta puhuen vaikuttaa siltä, että minkä enemmän jopa 10+ ikäisiä tyttöjä ja varttuneempia naisia raiskataan pohjoismaissa, sitä enemmän länsimaiden naisia kantikset seksuaaliahdistelevat tai muka seksuaaliahdistelevat.
Missä on se kuuluisa pihvi?
Aletaan lähestyä tilannetta, missä jo miehen läsnäolo on tietylle naissakille seksuaalista häirintää.
Naiset, jotka vihaavat feministejä.
”Voiko nuori nainen vastustaa feminismiä? Voi, mutta se on vaikeaa . KulttuuriCocktail tapasi kaksi kolmekymppistä naista, jotka ovat kyllästyneet feministien puheeseen. – –
Yksi ongelma käy ilmi jo haastattelua sovittaessa. Kumpikaan feministikriitikoistani ei halua esiintyä omilla nimillään. Jotain kuitenkin voin kertoa heistä. Molemmat ovat Helsingissä asuvia kolmekymppisiä naisia. Kutsun heitä kirjaimilla A ja B. A on tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa humanistisessa tiedekunnassa ja on pienen lapsen äiti. B työskentelee kulttuurialalla ja elää yksin. He eivät tunne toisiaan entuudestaan. Tapamme B:n luona.
KulttuuriCocktail: Miksi ette voi olla tässä jutussa omilla nimillänne?
A: Ensisijaisesti työmahdollisuuksiini liittyvien pelkojeni takia. Valtaosa akateemisesta yhteisöstä ja siten myös rahoituksesta päättävistä tahoista kuuluu feminismiä kannattavaan vihervasemmistoon. Olen huomannut jo aiemmin, että muutamia kannanottojani on katsottu pahalla. Mahdollisuuteni edetä tieteellisellä uralla ja saada rahoitusta huononevat merkittävästi, jos kritisoin feminismiä julkisesti.
B: Sama syy. Olen freenlancer, ja moni töistäni päättävä nainen on feministi. Jos et ole heidän puolellaan, he voivat torpetoida mahdollisuutesi. Lisäisin myös tämän valitettavan tylsän itsestäänselvyyden. Arvatkaa kahdesti millaisen paskamyrskyn olen saanut aikaiseksi kommentoituani feminismiin liittyviä kysymyksiä sosiaalisessa mediassa. Enkä edes kritisoinut, vaan tarjosin käsiteltävään asiaan maltillista näkökantaa. Vihan määrä yllätti ja pelotti.
A: feministit ovat tehokkaita vaientamaan kritiikin. He ovat joukkolynkkaamisen ja noitavainomaisen toiminnan mestareita. Feministi puuttuvat siihen, kuka kommentin sanoo, ei siihen, mitä hän sanoo. Esimerksiksi minua on epäilty naisvihaajaksi, tai että minulla on omaan naiseuteen liittyvä ongelma. Jos kriitikko on nainen, he sanovat, ettei tämä ymmärrä omaa parastaan. Että hänen maailmankuvassaan on jokin todella pahasti vialla.
KulttuuriCocktail: Miten määrittelette feminismin?
A. Haluaisin nähdä sen pyrkimyksenä sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tosiasiassa feministiksi itseään kutsuvat harvoin pyrkivät tasa-arvoon sukupuolten välillä. Sen sijaan naisille vaaditaan erilaisia etuja yhteiskunnassa, ja samalla miehiä ja miesten heikkoa asemaa yhteiskunnassa vähätellään. En kritisoi alkuperäistä ajatusta tasa-arvosta, vaan sitä, millaiseksi feminismi on ajan saatossa muuttunut.
B: Kun puhun feminismistä, puhun kolmannen tai neljännen aallon feministisestä ideologiasta, jolla on vahva vaikutus kulttuurissamme. Se perustuu patriarkaattiteorialle ja sukupuolten kieltämiselle. Se on retoriikaltaan vahvasti marxilaista. Feministit itse hokevat feminismin olevan vain sukupuolten välistä tasa-arvoa, ” että naisillakin on ihmisoikeudet!”, mutta tämä sanakirjamääritelmä kuvaa sitä yhtä heikosti kuin ”ihmisten välinen tasa-arvo” kuvaa kommunistista Neuvostoliittoa. – -”
Lainaus: Internet, KulttuuriCoctail 7.4.2016, artikkelin otsikko sama kuin tässä, teksti: Tuomas Karemo.
Feminismiä puolustavat sanovat, että feminismissä on monta suuntausta ja pitäisi pikemminkin puhua feminismeistä kuin feminismistä.
Tämähän on tietysti osatotuus ja useinkin myös tarkoituksellista hämäystä. Feminismissä on kyllä erilaisia näkemyksiä, mutta kaikkia niitä kattaa sama johtosävel: patriarkaatti on vihollinen numero yksi ja vain patriarkaatin vallan syrjäyttäminen vie naiset onneen ja auvoon. Mikä tämä salaperäinen patriarkaatti sitten on? Tämän selvittämiseksi lainaan edellisessä kommentissani käyttämääni artikkelia ja avustajanani toimikoon ko. artikkelissa esiintyvä nainen B eli freelance toimittaja, joka osaa mielestäni kiteyttää asian hyvin.
”B: Patriarkaatti on sosiaalinen järjestelmä, jossa miehet päättävät politiikassa, työpaikoilla, talouselämässä ja perheiden sisällä naisten ja lasten asioista. Tällaista järjestelmää ei ole Suomessa, Pohjoismaissa, Länsi-Euroopassa tai länsimaissa.. Sellaisia systeemeitä on maailmalla, mutta feministit eivät tunnusta sitä, että Suomessa eletään mahdollisuuksien tasa-arvon piirissä, ja jokainen on lain edessä yhdenvertainen. He hakevat absoluuttista lopputuloksen tasa-arvoa, jota ei voi saavuttaa ilman järjenvastaista yksilöiden oikeuksien polkemista ja pakottamista. Feministit tulkitsevat historiaa patriarkaattiteorian valossa. Heillä on kertomus siitä, miten naiset ovat ”vasta” viimeisen sadan vuoden aikana tulleet miesten rinnalle työelämään, ja koska tämä ei ole aina sujunut ongelmitta, on kyseessä miesten sisäsyntyinen vihamielisyys ja vallanhalu naisia kohtaan. Tämä on yksinkertaistavaa ja miesvihamielistä.”
—————————————
Tuo että Suomessa jokainen on lain edessä yhdenvertainen. Näinhän pitäisi tietenkin olla, mutta onko aina näin? Nähdäkseni esim. huoltajuuskiistoissa naiset ovat pääsääntöisesti niskan päällä.
————————————–
Jos pannaan patriarkaatti -sanan tilalle ”kapitalismi”, ruvetaan olemaan lähellä asian ydinjuurta.
Lasse Kallo: ”nähdäkseni esim huoltajuuskiistoissa naiset ovat pääsääntöisesti niskan päällä”
Minulla on siitä lähipiirissäni esimerkki. Nainen sulki lapset komeroon ja juopotteli, sillä välin kun mies oli työmatkalla. Silti soskuämmät uskoivat vain naista.
Kohta alkaa, tai on jo niin, ettei uskalla ilman kaveria kulkea paikoissa, joissa on naisia, tai tyttöjä. Ei niinkään fyysisen pahoinpitelyn, vaan syytteeseen joutumisen vuoksi. Helppohan se on syyttää miestä pahoinpitelystä, jos ei ole puolustavaa todistajaa. Merkilliseksi on maailma mennyt, kun taas naiset voivat ihan vapaasti syyttää sukupuolisesta pahoinpitelystä.
Olkoonkin kyse heikommasta sukupuolesta, niin keinot ovat ainakin painavia.
Jukka on taistellut oikeudesta tavata lastaan vuosien ajan -”itken isosti enkä pysty ajamaan pois”.
Otsikko löytyy MTV- uutiset sivustolta ja on julkaistu 22.3.2016.
– Nimimerkillä esiintyvät Jukka sai lapsen puolisonsa kanssa yli kolme vuotta sitten. Pian lapsen syntymän jälkeen pariskunta erosi. Tämän jälkeen Jukka on taistellut oikeudesta tavata lastaan oikeudessa saakka – heikolla menestyksellä.
– Ei ole alkoholismia, pahoinpitelyä tai kolmansia osapuolia, jotka olisivat olleet mukana erossa. Ei ole mitään perusteita sille, että lapsi ei saisi olla isänsä kanssa.
Jukan kertomus on murheellista luettavaa ja tämä siis on kertomus viime vuodelta, ei viime vuosituhannelta!
”Mä ****u itken täällä nyt just isosti ja en pysty ees ajamaan pois! tekis mieli sanoo että auttakaa mua, mut tälle ei vaan voi kukaan tehdä mitään!!! Tää on sairasta!!!”.
————————————–
Veikkaan että Jukan kertomus on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Missä piilevät feministit kun tällaisia asioita nousee julkisuuteen? Feministit kun ovat niin kovasti olevinaan paitsi naisten myös lasten asialla. – Minun nähdäkseni feministit ovat lasten asialla pääsääntöisesti siten, että yrittävät kynsin hampain päästä tällä sukupuolineutraalihössötyksellä manipuloimaan ihmisten lapsia.