http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706162200214132_u0.shtml
Oulun yliopiston dosentti plagioi gradua ”tutkimuksessaan”
Perjantai 16.6.2017 klo 20.02
Tapausta alettiin tutkia muun muassa gradun tekijän ja Jyväskylän yliopiston professorin Roope Uusitalon plagiaattiepäilyjen perusteella.
Tiedevilppiä tutkinut ryhmä katsoo Oulun yliopiston dosentin Edward Duttonin syyllistyneen plagiointiin. Tutkimuseettisen neuvottelukun- nan raportissa todetaan, että tutkimukseen oli kopioitu osia Jyväskylän yliopistossa tehdystä pro gradu -työstä. Dutton ei ole työsuhteessa yliopistoon.
Tapausta alettiin tutkia muun muassa gradun tekijän ja Jyväskylän yliopiston professorin Roope Uusitalon plagiaattiepäilyjen perusteella.
Plagioinnista oli epäiltynä myös toinen tutkimuksen tekijöistä, tutkija Richard Lynn. Hänellä ei ollut siteitä Oulun yliopistoon, eikä tutkintaryhmällä ollut toimivaltaa tutkia hänen rooliaan.
Duttonin ja Lynnin artikkeli tarkasteli varusmiesten älykkyystestejä. Tutkintaryhmän päätelmien mukaan artikkelista jää lukijalle kuva, että tutkijat ovat itse saaneet Puolustusvoimien alkuperäisaineiston käyt- töönsä ja että he olisivat analysoineet aineiston. Aineiston on kuitenkin koostanut Jyväskylän yliopiston opiskelija pro gradu -työtään varten.
Suunnittelupäällikkö Pertti Tikkanen Oulun yliopistolta kertoo, että yliopistot eivät tarkasta tieteellisissä julkaisuissa julkaistavia tutkimuksia.
– Lehti tekee normaalia vertaisarviontia, jossa kaksi tai kolme alan tutkijaa antavat lausunnon, että julkaistaanko tutkimusta vai ei. Siinä vaiheessa tapahtuu jonkinlaista laadunvalvontaa, mutta se, että gradun plagioinnista jäisi kiinni, on epätodennäköistä, Tikkanen kertoo.
Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoo, että plagiaattiepäilyt otetaan aina vakavasti.
– Tutkinnat käynnistyvät lähes aina ilmoittajien havaintojen perusteella. Muunlaisiin tapauksiin en ole koskaan törmännyt. Kaikki ilmoitukset tutkitaan.
Kiisti toimivallan vilppitutkintaan
Dutton myönsi käyttäneensä pro gradu -työtä tutkimuksensa lähtee- nä. Hän totesi antamassaan lausunnossa, että hänen toimittamassaan versiossa oli tarvittavat lähdeviittaukset pro gradu -työhön, mutta Lynn poisti ne editointivaiheessa.
Duttonin mukaan tutkijakaksikko oli myös luullut, että taulukon las- kelmat oli tehnyt Puolustusvoimat eikä pro gradun tehnyt opiskelija. Hän kiistää plagioinnin tarkoituksellisuuden.
Professori Uusitalon mukaan tämä on kuitenkin epäuskottavaa.
– Gradun tulosten kopiointia on vaikea pitää epäpätevyydestä tai huolimattomuudesta johtuvana virheenä, sanoo professori Roope Uusitalo loppulausunnossaan.
Raportin mukaan toinen tutkijoista, Richard Lynn, on ottanut vastuun tapahtuneesta.
Oulun yliopisto toimittaa loppuraportin Lynnin kustantajalle. Lisäksi tutkijakaksikon artikkelin julkaisseelle Intelligence-lehdelle tehdään korjauspyyntö.
Rehtorin päätös tutkimuseettisessä asiassa
Oulun yliopiston rehtori käynnisti hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkausepäilyjä koskevien ohjeiden (HTK 2012-ohje) mukaisen esi- selvityksen Edward Duttonin ja Richard Lynnin kahteen artikkeliin liittyvistä tutkimuseettisisistä loukkausepäilyistä 10.8.2016. Esisel- vittäjänä toimineen Oulun yliopiston kulttuuriantropologian professori Hannu I. Heikkisen l9.9.2016 päivätyn raportin mukaan ilmoittajien esittämä epäily tutkimuseettisistä loukkauksista, tai vähintään vakavista epäselvyyksistä, on aiheellinen ja hän suositteli varsinaisen selvityksen käynnistämistä hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta.
Oulun yliopisto rehtori käynnisti asiassa varsinaisen tutkinnan 23. 9. 2016 ja nimesi tutkintaryhmän, johon kuuluivat professori Mirka Hintsanen Oulun yliopistosta, yliopisto-opettaja Jari Lipsanen Helsingin yliopistosta, tutkimuspalvelupäällikkö Minna Mäkiniemi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, yliopistonlehtori Jouni Peltonen Oulun yliopistosta ja lakimies Jarmo Leinonen Oulun yliopistosta. Tutkintaryhmän johtajana toimi professori Mirka Hintsanen.
Tutkintaryhmän johtopäätökset
Tutkintaryhmän tehtävänä oli selvittää, onko Edward Dutton toiminut tilanteessa ilmoittajien esittämällä tavalla. Tutkinta koski vain Duttonia, koska Oulun yliopistolla ei ollut toimivaltaa Richard Lynnin toiminnan tutkimiseen.
Myös Dutton on katsonut, että Oulun yliopistolla ei ole toimivaltaa asiassa, koska Dutton ei ole yliopiston palveluksessa; hänellä on ainoastaan yliopiston myöntämä arvonimi ja tutkimus ei ole yliopiston rahoittama eikä yliopisto ole osallistunut miltään osin julkaisun valmisteluun. Tutkintaryhmä kuitenkin totesi Duttonin itse käyttäneen julkaisussaan Oulun yliopiston nimeä ja tällä tavalla korostaneen omaa yhteyttään Oulun yliopistoon. Dutton on myös vastaanottanut Oulun yliopiston dosentin arvonimen, ja hänen voidaan näin ollen katsoa kuuluvan yliopiston tiedeyhteisöön. Yliopistolla on toimivalta käsitellä kyseinen tutkimuseettinen asia Duttonin osalta.
Tutkintaryhmä katsoo yksimielisesti, että asiassa vastaanotetun selvi- tyksen perusteella Edward Dutton on mitä ilmeisimmin toiminut käsiteltävänä olevassa tilanteessa tutkimuseettisten ohjeiden vastaisesti ja näin ollen syyllistynyt tutkimuseettiseen loukkaukseen julkaisun ”A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009” osalta. Tutkittava on tässä artikkelissa jättänyt huomioimatta julkaisuun keskeisesti kuuluvan lähdeaineiston jättämällä lisäämättä tarvittavat viittaukset lähdeaineistojen alkuperään. Käyttäessään aineistoa ilman tarvittavia lähdeviittauksia suoraan identtisellä tavalla on hän syyllistynyt plagiointiin.
Tutkintaryhmä katsoo, että “Regional differences in intelligence and their social and economic correlates in Finland” -artikkelin osalta asia on jäänyt niin epäselväksi, että väitettyä sepitystä ei ole voitu todentaa.
Rehtorin päätökset asiassa
Rehtori hyväksyy päätöksessään tutkintaryhmän loppuraportissa esi- tetyt johtopäätökset perusteluineen sekä ehdotetut korjaustoimenpiteet. Asianosaisten loppuraportista antamat lausumat eivät muuta loppuraportin tapahtumatietoja, perusteluja tai lopputulosta.
Toimivaltakysymysten osalta Oulun yliopisto on toimivaltainen tutki- maan Duttonin tutkimuseettisen asian, mutta Lynnin osalta vastaavaa toimivaltaa ei ole.
Tutkimuseettisten kysymysten osalta Edward Dutton on toiminut tutki-museettisten ohjeiden vastaisesti ja syyllistynyt tutkimuseettiseen louk-kaukseen julkaisun ”A negative Flynn effect in Finland, 1997 – 2009” osalta. Sen sijaan “Regional differences in intelligence and their social and economic correlates in Finland” -artikkelin osalta väitettyä sepitystä ei ole voitu todentaa, ja tämän artikkelin osalta tutkimuseettisen menettelyohjeiden rikkomusta ei siis ole tapahtunut.
Korjaustoimenpiteinä loppuraportti toimitetaan tiedoksi kustantajille sekä Richard Lynnin affiliaatiolle. Lisäksi Intelligence-lehden kustan- tajalle tehdään korjauspyyntö ”A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009” -artikkelin osalta sekä Edward Duttonin että Oulun yliopiston toimesta. ”
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/kansan-aani-huruproffak…
Vanhanen on yhdessä Richard Lynnin kanssa julkaissut kaksi kirjaa IQ and the Wealth of Nations ja IQ and Global Inequality, joissa esitetään erojen eri valtioiden vauraudessa selittyvän valtioiden väestöjen välisillä älykkyysosamäärän eroilla. … Vanhanen viittaa tässä Richard Lynnin kanssa kirjoittamaansa kirjaan Intelligence: A Unifying Construct for the social Sciences jonka mukaan Espanjan, Italian, Kreikan, Kyproksen ja Portugalin, ja 11 muun euromaan välillä on 3.7 pisteen ero.
Nuo ”empiriat” ovat pseudotiedettä. Testeillä määritellyn ’älykkyyden’ ainoa mahdollinen tieteellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joidenkin muiden ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein matalimmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vitseistä. Tämä koskee tiettävästi sekä korkeita että matalia lukemia. Olenkin kuullut sanottavan, että ”vitsi on kuulijan korvassa”. Tosi osuvan vitsin edellytyksiä on, että se menee joiltakin kuulijoilta fiu, joillekuille kolahtaa, ja joitakin kolmansia se ärsyttää. Tässä yhteydessä sivuutan kiistan älykkyyden perinnöllisyydestä. Se olisi yksi korrelaatio, mutta ns. heritabiliteettihuijaukset sellaisen osoittamiseen eivät kelpaa.
Jatkuva kitinä, että muka ”ei saa testata” ja ”lahjakkaita ei huomioida”, on huijausta sen peittämiseksi, että juuri siten on koko ajan tehty noiden sellaisenaan äärimmäisen kyseenalaisten testien kanssa (joita muuten alun perin USA:n armeijassa kehitteli mm. muuan Lafayette Ronald Hubbard, ”scientologia”-uskonnon perustanut fantasiakirjailija ja huijari, koulutukseltaan mutasarjan laivastoupseeri (joskin amiraalin poika). Hölynpölytieteisiin narahtaminen EI OSOITA ”SUURTA VIISAUTTA”…
| Lafayette Ronald Hubbard | |
|---|---|
 L. Ron Hubbard. Kuva julkaistu vuonna 1950. |
Lyhennetty tästä:
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/suomea-on-johdettu-50-vu…
yrittivät myös leimata armeijaa ”tietovuotajaksi” :
Oulun ” Juha Sippilä- Yliopiston” (jossa tehdään hyvääkin tutkimusta esimerkiksi arkeologiassa) piereskelyä ahmavaara-vanhas-pseudotieteen alalla vuonna 2016:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
” Julkaistu: 16.3. 9:43
Tutkimus
Tutkimus: Suomenkieliset ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan ruotsinkielisiä epäsosiaalisempia. SUOMENSUOMALAISILLA on uuden tutkimuksen mukaan 3,9 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla. Suomenruotsalaisilla taas on riikinruotsalaisia korkeampi älykkyysosamäärä. Kyseessä on hyvin pienet erot.
Persoonallisuudessa suomalaisilla on tutkimuksen valossa parantamisen varaa päästäkseen suomenruotsalaisten tasolle. Tutkimuksessa selvisi, että suomenruotsalaiset saivat huomattavasti paremmat pisteet tunnollisuudessa, ulospäin suuntautuneisuudessa ja tunne-elämän tasapainossa.
Eli suomensuomalaiset ovat suomenruotsalaisia epätasapainoisempia persoonallisuudeltaan.
– Korostan sitä, että suomalaiset ovat persoonallisuutta mittaavalla asteikolla kuitenkin todella korkealla, suunnilleen britannialaisten ja eteläeurooppalaisten tasolla, sanoo tutkija, dosentti Edward Dutton Oulun yliopistosta.
BRITTILÄISEEN luokkayhteiskuntaan verrattuna Suomessa ei vaikuta olevan vastaavanlaisia luokkaeroja. Yli kymmenen vuotta sitten Englannista Suomeen muuttanut Dutton kuuli monen suomalaisen sanovan kuuluvansa ”keskiluokkaan”, mutta sitten monet mainitsivat suomenruotsalaiset. Heitä pidettiin ylempiluokkaisina, kauneudentajuisempina ja itsevarmempina. Tämä herätti Duttonin mielenkiinnon.
Kati Saarnilahti kehuu ruotsinkielisten yhteistyökykyä.
– Halusin tietää, onko suomenruotsalaisilla todella keskimääräisesti korkeampi sosiaalinen status kuin suomensuomalaisilla. Selvisi, että kyllä on. Seuraavaksi halusin tietää, miksi. Yksilöllisellä tasolla kaksi tekijää määrittävät sosiaalisen statuksen: älykkyys ja persoonallisuus, kertoo Dutton.
NIINPÄ Dutton tutkimusryhmineen otti tarkasteluun älykkyysosamäärän kanssa vahvassa vastaavuussuhteessa olevat Pisa-tutkimukset vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin persoonallisuustutkimukset. Ryhmä tutki, onko suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten älykkyydessä ja persoonallisuudessa eroavaisuuksia, mikä selittäisi suomenruotsalaisten keskimääräisesti vahvemman aseman yhteiskunnassa.
– Pisa-testit ja etenkin sen ongelmanratkaisutestit ovat erinomaisia älykkyysosamäärän mittareita. Pisa-tulokset ja kansallinen älykkyys- osamäärä ovat vahvassa vastaavuussuhteessa keskenään. Älykkyys’ testit ja Pisa mittaavat vahvasti samaa asiaa, sanoo Dutton.
Älykkyysosamäärän osalta tutkimus nojaakin vahvasti siihen, että Pisa-tulosten ja kiistanalaisena pidetyn Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin Lynnin määrittelemän kansallisen älykkyysosamäärän välillä on yhteys.
KÄVI ILMI, että suomensuomalaiset menestyivät suomenruotsalaisia paremmin kaikissa Pisa-testeissä, kaikissa sen osa-alueissa. Mutta ainoastaan hieman paremmin – suuria eroja ei ollut.
– Jotkut tutkijat väittävät, että suomenruotsalaisten huonommat Pisa-tulokset johtuvat siitä, että ruotsinkieliset koulut ovat todennäköisemmin kaksikielisiä. Tässä ei ole järkeä, koska suomenruotsalaiset saavat huonommat pisteet myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joka on paras älykkyyden mittari, ja siinä ei ole kielellistä elementtiä, sanoo Dutton.
– Ja yleisesti, kaksikielisyys on hyväksi älykkyysosamäärälle, joten suomensuomalaiset ovat tässä heikommalla, mutta heidän pisteensä ovat silti korkeammat, lisää Dutton.
Tutkimus julkaistaan Personality and Individual Differences -lehdessä, joka arvostetun tiedekustantaja Elsevierin julkaisu.
Menestysmittarit tikittävät suomenruotsalaisille
PERSOONALLISUUTTA koskevasta datasta selvisi, että suomenruot- salaiset pärjäävät kaikilla menestystä ennakoivilla mittareilla suomensuomalaisia paremmin.
Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, parempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa.
Tuloero suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä sen sijaan ei ollut merkittävä.
–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruot- salaisiin verrattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista.
Suomenruotsalaisilla on aktiivisempi sosiaalinen elämä, johon kuuluu eri- laisiin ryhmiin, kuten urheiluseurantoimintaan, osallistuminen vapaa-ajalla.
Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomisen menes- tyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa.
Minna-Riikka Härkönen ”
”Missä ovat noopelit?”…
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-2000000774832.html
Kyllä nyt kelpaa – tutkijat: Suomalaisilla Euroopan korkein älykkyysosa- määrä
Mensan järjestämän älykkyystestin täyttöä. (KUVA: Sari Gustafsson)
Julkaistu: 27.6.2014 20:43
Oululaiset tutkijat tekivät yllättävän havainnon.
Suomessa asuvat Euroopan älykkäimmät ihmiset.
Tätä mieltä on oululainen tutkijaryhmä.
– Suomalaisten älykkyysosamäärä on Euroopan korkein, suomalaisilla on Euroopan parhaat tulokset pisa-testeissä, Oulun yliopistossa dosenttina vaikuttava Edward Dutton.
Duttonin mukaan monessa tieteellisessä tutkimuksessa suomalaisille on mitattu poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä.Dutton viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jossa suomalaisten älykkyysosamääräksi on laskettu yli 105.
Luku on Euroopan korkein ja edustaa myös maailman huippua. Vain joissakin Aasian maissa, kuten Kiinassa, Koreassa ja Japanissa, äly säkenöi terävämmin.
Missä tieteen Nobelit?
Vaikka suomalaisella riittää älyä vaikka muille jakaa, omituista on, etteivät hengen lahjat näy esimerkiksi tieteen Nobeleita jaettaessa.
Duttonin mielestä suomalainen kurinalainen luonne auttaa menestymään keskittymistä vaativissa tehtävissä, kuten Pisa-testissä.
Samat ominaisuudet kääntyvät suomalaisia vastaan tiedemaailmassa.
– Itsehillintä ja ahkeruus voivat tukahduttaa luovuutta ja neroutta, Dutton viittaa suomalaisten heikkoon Nobel-menestymiseen.
Jos aikoo keksiä jotain mullistavaa, pitäisi olla luova ja ulospäin suuntautunut persoona.
Kylmä ilmasto muovannut luonnetta
Suomalaisten erikoinen luonteenlaatu johtuu Duttonin mukaan paljolti asuinympäristöstä. Hän muistuttaa, että ihmisen luonteenpiirteistä 66 prosenttia on perinnöllisiä.
– Erittäin kylmä ympäristö on kehittänyt suomalaista.
Luonto on karaissut suomalaista jääkaudesta lähtien. Suomalaisesta on kehittynyt sisäänpäin kääntynyt ja hillitty.
Duttonin, Jan te Nijenhuisin ja Eka Roivaisen tutkimus
”The puzzle of why Finns have the highest IQ, but one of the lowest number of Nobel prizes in Europe” julkaistaan Intelligence -lehdessä.Heidi Vaalisto ”
(Suomenkielisten suomen kielellä koulutttujen menestys PISAssa ja joissakin kiellispohjaisissa kuten MENSAn testeissä johtuu suomen kielen ja sen kirjoitusjärjestelmän omonaisuuksista.)
Suomalaiset ”keenistä tyhmenemässä”?
… kirjoittaa haistapaskantieteellinen Intelligence-aikauslehti:
” A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009
Available online 30 June 2013
Edward Dutton | Richard Lynn
Abstract: The average IQs of approximately 25,000 18–20year old male military conscripts in Finland per year are reported for the years 1988 to 2009. The results showed increases in the scores on tests of Shapes, Number and Words over the years 1988 to 1997 averaging 4.0 IQ points a decade. From 1997 to 2009 there were declines in all three tests averaging 2.0 IQ points a decade. ”
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289613000706
” A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009
- aUniversity of Oulu, Finland
- bUniversity of Ulster, UK
Highlights
- •
-
The IQs of conscripts in Finland increased 1988–1997
- •
-
The IQs of conscripts in Finland declined 1997–2009
- •
-
IQ increases and declines were greatest in non-verbal ability.
Abstract
The average IQs of approximately 25,000 18–20 year old male military conscripts in Finland per year are reported for the years 1988 to 2009. The results showed increases in the scores on tests of Shapes, Number and Words over the years 1988 to 1997 averaging 4.0 IQ points a decade. From 1997 to 2009 there were declines in all three tests averaging 2.0 IQ points a decade.
Keywords
- Flynn effect;
- Negative Flynn effect;
- Finland
Figures and tables from this article:
Todellisuusdessa nuo ”älykkyyden perinnöllisyystutkimukset” ovat tieteelliseltä kannalta aidosti tieteellisen ihmiskuvan vastaista antipavlovistipropagandaa ja täyttä puutaheinää:
Keskustelua viimeisestä:
arvo supi kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 12:08
Todella upeaa dataa siitä miten ydinvoimalapäästöjen jo peräti 10- kertaistuneet taustasäteilyt vaikuttavat ihmiskuntaan. Mitä vähemmän älyä kansalla on . Sitä enemmän se himoaa ydinvoimaa.
Spammiro Botti kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 17:37
”psykologiantutkimuksen” heritabiliteettihuijaus!
Maataloustieteellisen heritabiliteetin eli jonkin maataloustuotteen esimerkiksi teknisen ominaisuuden JALOSTETTAVUUDEN käsitteen sovellutusalaa on Helsingin ylipoiston ”psykologiantutkimuksessa” (ja muuallakin) laajennettu ihmistieteisiin, erityisesti ”älykkyystutkimukseen”, joihin se ei lainkaan sovellu, koska siinä tutkittavana eivät ole ensisijaisesti biologiset vaan muut, kielellisrakenteiset yhteiskunnallisen emergenssitason ilmiöt. Eikä kielellä ole varsinaisesti olemuksellista tekemistä biologian, varsinkaan geenien kanssa.
Heritabiliteetti tarkoittaa geneettisen eli (rodun)jalostettavissa olevan osan osuutta tutkittavan ominaisuuden varianssista, joka on ominaisuuden keskiarvosta mitattujen poikkeamien neliöllinen keskiarvo. Heritabiliteetti määritellään tarkasti ottaen aina jossakin POPULAATIOSSA (= keskinäisen lisääntymismahdollisuuden omaavassa lajin yksilöiden joukossa) ja myös aina viime kädessä jossakin rajatussa ympäristössä: saman männynsiemenkannan (tuottaman) selluloosakuidun pituuden heritabiliteetille saadaan varmasti eri arvo Rovaniemellä ja Latviassa.
Heritabiliteetti EI nimittäin väitä, että KESKIARVO OLISI TÄYSIN GEENISTÄ, eikä se väitä myöskään, että keskiarvo ”jakautuisi geenien ja ympäristön vaikutuksiin” samassa suhteessa kuin varianssi. Heritabiliteetti ei väitä tuosta asiasta eli keskiarvosta mitään ehdotonta ylipäätään. Eikä se silloin väitä myöskään juuri enempää ”geenien osuudesta” tutkitun ominaisuuden kokonaisuuden muodostumisessa (paitsi jos heritabiliteetti on 100% tai hyvin lähellä ja/tai jos varianssi on hyvin suuri eli varioitumaton osa ominaisuutta hyvin pieni, jolloin oin taas kysttävä, onko kyseisessä ilmiössä yhtenäisen ´ominaisuuden´ ominaiuudessa mitään tieteelistä tolkkua).
Jokin ominaisuus voi myös olla täysin geneettinen, mutta sen heritabiliteetti voi silti olla = 0, jos siinä ei ole lainkaan geneettistä vaihtelua kyseisessä populaatiossa, eikä sitä siksi voida siinä jalostaa. Tuolloin voi tapahtua, että jos populaatioon tuodaan yksi (1) sellainen yksilö, jolla onkin erilaisen kyseisen ominaisuuden antava geeni, niin sen ominaisuuden heritabiliteetti hyppää laakista 0%:sta 100%:in, jos ominaisuus on vielä sellainen ettei ympäristökään siihen vaikuta. Tällainen ominaisuus on esimerkiksi yhden geenin määräämä banaanikärpäsen silmän väri. (kts. keskustelu)Ihmisillä on ajattelussaan suunnattomasti aivan samoja ominaisuuksia (myös) aivan riippumatta mistään ”biologiasta” (ja siellä varsinkaan geeneistä) mm. koska kaikki ihmiset konkreettisesta kielestä riippumatta mm. ovat omaksuneet yhteiskunnalta jonkin symbolikielen kommunikaationsa ja myös ajattelunsa välineeksi, ja testeillä mitattava ja niillä määritelty ”älykkyys” on sen AJATTELUN (eikä suoraan esimerkiksi ”aivojen”!) ominaisuus!
Joku saattaa katsoa, että minä vain ”jauhan paskaa” ja ”omia luulojani muiden luulemisista”, miten he muka ”saattaisivat käsittää väärin” kaksostutkimuksia. Siksi otankin tämän aiheen käsittelytavaksi lainata Vapaa-ajattelijoiden poistetulta (mm. tämän takia?) keskustelupalstalta keskusteluja, jotka (linkkeineen) osoittavat eri tahojen käsityksiä, jotka kuitenkin ovat suhteellisen hyvin perehtyneet ainakin ko. tutkimusten populaariesityksiin lehdissä ja netissäNoista tutkimuksista on myös jaettu yksi Professoriliiton ”vuoden professorin” arvokin. Ei voi kuin kysyä, että millaisia arkkimänttejä ja poropeukaloita ne TAVALLISET RIVIPROFESSORIT sitten ollenkaan ovatkaan, jos fanaattinen lasten julkisen päivähoidon vastusta Liisa Keltikangas-Järvinen on jokin ”huippu”…!
Mutta asiaan: ohessa keskustellaan oppimisen neurofysiologiasta niillä tiedoilla kuin kunkin keskustelijan saatavissa netissä ja esimerkiksi omassa kirjahyllyssä löytyy. Olen koonnut keskustelun niin, että olen ottanut siihen kaikki ne viestit, jossa esiintyy sana ”heritabiliteetti” eri muodoissaan ja sitä tai sillä kommentoidaan jotakin. Muilta osin olen saattanut lyhentää viestejä. Viestien otsikoissa esiintyviä ehkä oudohkoja termejä kuten emergenssi ja jaettu intentio, keskustelun alkuperäisiä aiheita, käsittelen muissa kirjoituksessani tuon saman sivuston aineistojen pohjalta.
Edelleen haluan todeta, että testeiilä määritellyn ’älykkyyden’ ainoa mahdollinen tieteellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joidenkin muiden ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein matalimmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vitseistä. (Tämä koskee tiettävästi sekä korkeita että matalia lukemia.) Keskellä on epäilemättä mukavinta tai ainakin laajinta ymmärrystä… Olenkin kuullut sanottavan, että ”vitsi on kuulijan korvassa”. Tosi osuvan vitsin edellytyksiä on, että se menee joiltakuilta kuulijoilta fiu ja joitakin kolmansia raivostuttaa.
Yksi asia johon huomioni kiinnittyi, kun eilisestä ”Älykkyyden päivästä” viime yön yöradiossa ohi mennen kerran tiedotettiin, oli, että siellä mainittiin Mensan sen hetkinen jäseneksipääsypistemäärä. En tiedä, ovatko skaalat muuttuneet entistä ajoista. Vaatimustaso tiettyyn pistemäärään nousee koko ajan siinä mielessä, että jos nykyisten vastausten joukkoon skaalataan vaikkapa 50-luvun vastauksia, niillä saa nykyään noin 10 pongoa vähemmän kuin niillä on saanut silloin (Flynnin efekti). Sikäli kuin olen oikein käsittänyt, se pistemäärä on laskenut vaikkapa 60-70-luvuilla edellytetystä.
K.Tuomari kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 18:42
Paljon aikaa ja tupakkaa uhrataan täysin tarkoituksettomiin asioihin.I Q testit ovat harhaanjohtavia,koska ihmisissä on kovin paljon erilaisia ”Viisaita omalla tavallaan”. Kaikkia ei voida ”karsinoida samoin perustein”. Monet ÄLYKKÄÄT ovat hypänneet silloilta alas. Monet tyhmät ovat muuttaneet mielensä ja viisastuneet pelkästään kävelyyn ”kaiteella”. Kummalla on enemmän älyä ???
Spammiro Botti kommentoi_ 13. heinäkuu 2013 01:58
Tuohon piereskelyyn on haaskattu miljardeja, jotka olisivat kelvanneet oikeallekin tieteelle…
Syy siihen, etteivät suomalaiset ole saaneet enempää noobeleita, selviää älykkäällä päättelyllä.
Syy on se, että noobeleita jakavat tyhmät viikingit.
Suomenruotsalaisilla olisi parhaat edellytykset noutaa noobelirahat kassiinsa, koska ovat hyviä sosiaalisia sumplijoita.
Martti Ahtisaarikin sai rahakassinsa suomenruotsalaisen Pär Stenbäckin avustuksella.
Luullakseni Ahtisaari liikuttui tästä avusta ylenpalttisesti ja rupesi RKP:n ruotsinationalistien sumplivaksi agentiksi. Antoi ymmärtää, että jos pakkoruotsitukseen tai ruotsinationalistien etuoikeuksiin puututaan himpunkin vertaa, niin Martti ottaa ja muuttaa Kööpenhaminaan kaltaistensa pariin ja anoo Ruotsin kansalaisuutta.
Risto, koska et suostu monesta pyynnöstä huolimatta lyhentämään näitä blogejasi luettavalle tasolle, niin siivoa edes nuo otsikot. Blogiotsikot ovat eräänlainen koko sivuston käyntikortti, jonka mukaan moni varmasti arvioi kannattaako sivustolle ylipäätään tulla.
Jos et edes sitä suostu tekemään, niin minä teen sen ja siitä saattaakin tulla aika rosoista jälkeä.