YK – toiveiden tyhjä tynnyri

*1)

https://www.ykliitto.fi/node/1689

17.10. Kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi – International Day for the Eradication of Poverty

Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti lokakuun 17. kansainväliseksi päiväksi köyhyyden poistamiseksi. Vuosituhannen huippukokouksessa vuonna 2000 YK:n jäsenvaltiot uudistivat sitoumuksensa köyhyyden vähentämiseksi ja ihmisten elinolojen kohentamiseksi kaikkialla maailmassa.

Äärimmäisessä köyhyydessä elää edelleen yli 760 miljoonaa ihmistä. Maailmanpankin mukaan noin 10,7 prosenttia maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä, alle 1,90 dollarin päiväbudjetilla. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä, kuten myös heidän osuutensa maapallon väestöstä, on kuitenkin laskenut selvästi: vuonna 1990 heitä oli 35 prosenttia maailman väestöstä (1,1 miljardia ihmistä). YK:n vuosituhattavoitteiden ensimmäinen tavoite olikin köyhyyden puolittaminen vuoteen 2000 mennessä.

YK:n uuden kestävän kehityksen ohjelman ensimmäinen tavoite on köyhyyden poistaminen maailmasta sen kaikissa muodoissa. Köyhyyden vähentäminen on edelleen Agenda 2030:n päätavoite. Köyhyyden poistaminen edellyttää maailman valtioilta monia toimia. Panostusta tarvitaan niin koulutuksen, terveydenhuollon, talouden kuin poliittisten järjestelmien tasolla. Budjetti ja bruttokansantuote ei aina kerro koko totuutta.

YK:n International Day for the Eradication of Poverty -sivuilta löydät lisätietoa kunkin vuoden erityisteemasta.

*******

* 2)

YK:n kestävän kehityksen paneelin raportti

YK:n touhu vaikuttaa joskus varsin koomiselta.

*

Laadukkaiden ja edullisten lisääntymisoikeuspalveluiden yleismaailmallisen saatavuuden varmistamista.

Kestävä kehitystä – ainakin  Afrikassa käytetään lisääntymisoikeutta tehokkaasti : väkiluku kasvaa kolmella kymmenellä miljoonalla vuosittain. Toimintaan liittyvissä palveluissa saattaa olla puutteita.

*

http://www.presidentti.fi/halonen/Public/default7e93.html?contentid=239972&nodeid=44101&contentlan=1&culture=fi-FI

(c) Laadukkaiden ja edullisten perhesuunnittelu- ja muiden seksuaalioikeus- ja lisääntymisoikeus- ja terveyspalveluiden yleismaailmallisen saatavuuden varmistamista.

*

http://www.presidentti.fi/halonen/Public/default0166.html?nodeid=44101

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Ban Ki-moon asetti elokuussa 2010 kestävän kehityksen korkean tason paneelin. Hän kutsui puheenjohtajiksi tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman.

Kansainvälisessä paneelissa on 21-jäsentä. Paneelin tehtävänä on pohtia kestävää kehitystä ja vähähiilistä taloutta etenkin ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen paneeli luovuttaa loppuraporttinsa pääsihteerille vuoden 2011 lopussa.

*

Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jacob_Zuma

Alkuvuodesta 2010 uutisoitiin että Zuma saa lokakuussa 20. lapsensa. Äiti on Sonono Khoza, joka ei ole yksikään Zuman nykyisestä kolmesta vaimosta.

*

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1459391723404

31.3.2016

Etelä-Afrikan presidentti Zuma isossa lirissä – määrättiin maksamaan kartanon remontti valtiolle

*

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jacob_Zuma

Jacob Gedleyihlekisa Zuma (s. 12. huhtikuuta 1942 Inkandla, KwaZulu-Natal) on Etelä-Afrikan presidentti vuodesta 2009, ANC-puolueen johtaja ja maan aiempi varapresidentti.

Zuma ei ole saanut mitään muodollista koulutusta. Hänen isänsä oli poliisi, joka kuoli Zuman ollessa vielä lapsi.

ll

…ja yksi hänen vaimoistaan teki itsemurhan vuonna 2000. Joulukuussa 2007 Zuma otti neljänneksi vaimokseen Nompumelelo Ntulin, joka oli jo siihen mennessä tehnyt hänelle kaksi lasta. Eri tietolähteet kertovat avioliittojen määristä eri tavoin. AP:n mukaan avioliittoja olisi ollut neljä, joista kaksi on yhä voimassa, ja kolmanneksi vaimoksi hän on ottamassa Tobeka Madiban. Avioliitto solmittiin 4. tammikuuta 2010. Zumaa syytettiin joulukuussa 2005 raiskauksesta, mutta oikeus totesi hänet syyttömäksi 8. toukokuuta 2006. Alkuvuodesta 2010 uutisoitiin että Zuma saa lokakuussa 20. lapsensa. Äiti on Sonono Khoza, joka ei ole yksikään Zuman nykyisestä kolmesta vaimosta. Zuman huolimattomuus kondomin käytössä aiheutti jälleen skandaalin maassa, joka on AIDS-epidemian riivaama. Zuma maksoi myös ystävänsä Irvin Khozan perheelle rahallista korvausta eli inhlawulo avioliiton ulkopuolisesta raskaudesta

*

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802142200745995_ul.shtml

14.2.2018

Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma eroaa virastaan

75-vuotias Zuma on toiminut Etelä-Afrikan presidenttinä vuodesta 2009 lähtien. 

.

Zuma sanoo eroavansa virastaan välittömästi.

Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma on ilmoittanut eroavansa virastaan välittömästi. Hän ilmoitti asiasta keskiviikkoiltana televisiolähetyksessä.

Aiemmin Zuman edustama ANC-puolue oli kehottanut häntä eroamaan tai muuten maan parlamentti olisi äänestänyt hänen luottamuksestaan torstaina.

2 vastausta artikkeliin “YK – toiveiden tyhjä tynnyri”

  1. *3) GCM-kompakt

    USA ja Unkari ulkona [ .. Saudi-Arabia – rikas öljyntuottaja maa]
    YK:n jäsenmaista Yhdysvallat ja Unkari ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio hyväksyä GCM-kompaktia. Yhdysvallat ei edes lähtenyt neuvottelemaan kompaktin sisällöstä.
    *

    Kommentit on rajattu hakasulkeilla [..]
    *
    ”Klingen mukaan kompakti ei tule lisäämään Suomeen kohdistuvan siirtolaisuuden määrää.”
    [Väite on potaskaa. Monissa EU:n ympärillä olevissa väestön määrä on ylittänyt maiden sietokyvyn. EU-maiden tarjoama täysi ylläpito varmasti houkuttelee ihmisiä lähtemään maastaan.
    Monissa maissa puuttuu sosiaaliturva kokonaan tai se on varsin puutteellinen. Tällaisten maiden on helppo allekirjoittaa YK:n GCM- sopimus.]
    *
    Ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Kligne muistuttaa heti alkuun, että sopimus ei ole oikeudellisesti sitova. Hän kutsuukin sitä sopimuksen sijaan kompaktiksi.
    [Mitä hyötyä suomalaisille koituu sopimuksen allekirjoittamisesta? Voihan sopimuksen kohtia noudattaa ilman sopimustakin, jos niin hyvältä tuntuu.]
    *
    Lisäksi kompaktissa puhutaan myös rajavalvonnan tehostamisesta.
    [Sen kun puhutaan – tuskin mikään muuttuu. Vapaaehtoisjärjestöt jatkavat väen rahtaamista Afrikasta EU-alueelle.]
    *
    Klingen mukaan voi sanoa, että kompakti tulee hyödyttämään siirtolaisia. Heistä pyritään pitämään parempaa huolta ja estämään inhimilliset tragediat mahdollisuuksien mukaan.
    [Houkutus jättää oma pa***maa kasvaa, kun ylläpidon tasoa nostetaan EU –maissa.]
    *
    USA ja Unkari ulkona [ .. Saudi-Arabia – rikas öljyntuottaja maa]
    YK:n jäsenmaista Yhdysvallat ja Unkari ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio hyväksyä GCM-kompaktia. Yhdysvallat ei edes lähtenyt neuvottelemaan kompaktin sisällöstä.

    Unkari ilmoitti heinäkuussa, ettei lähde kompaktiin mukaan. Myös ainakin Puola, Tanska ja Itävalta ovat harkinneet kompaktista irtautumista.
    Klinge epäilee, että taustalla voi olla poliittisia syitä.
    [Klinge on varsin ulkona reaalimaailmasta. Onko hän rikkaan perheen kasvatti? . Voiko Klinge ymmärtää taloudellisia syitä?]
    **

    Tällainen on YKn GCM-sopimus
    GCM eli Global Compact for Migration on maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyvä kansainvälisesti neuvoteltu sopimus, joka on laadittu YK:n piirissä. Se kattaa kansainvälisen muuttoliikkeen kaikki ulottuvuudet kokonaisvaltaisesti ja kattavasti.
    Ulkoministeriön johtava asiantuntija Renne Kligne muistuttaa heti alkuun, että sopimus ei ole oikeudellisesti sitova. Hän kutsuukin sitä sopimuksen sijaan kompaktiksi.
    – Sen tarkoitus on, että maailmanlaajuiseen haasteeseen vastataan yhdessä maailmanlaajuisesti, Klinge sanoo.
    Tämä haaste on siirtolaisuus, joka voi tulevina vuosikymmeninä lisääntyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja maailman väkiluvun kasvun vuoksi. Samalla pyritään näkemään myös siirtolaisuuden hyvät puolet ja mahdollisuudet.
    – Kompaktin avulla etsitään niitä keinoja, joilla siirtolaisuutta ja muuttoliikettä voitaisiin yhdessä hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien eduksi, Klinge kertoo.

    Mitä se tarkoittaa käytännössä?
    23 tavoitetta
    GCM-kompaktissa on 23 tavoitetta. Ne liittyvät esimerkiksi siirtolaisten ja heidän perheidensä suojeluun, oikeuksiin ja parempiin elin- ja työoloihin. Kompaktin tavoitteena on lisäksi parantaa kansainvälisten maahanmuuttoprosessien hallintaan liittyvää tietojenkäsittelyä sekä torjua taloudellisista, ympäristöön liittyvistä ja poliittisista syistä johtuvaa pakotettua siirtolaisuutta. Yhtenä pointtina on myös integroidun, turvallisen ja koordinoidun rajavalvonnan tavoitteiden korostaminen.
    Myös siirtolaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäytön, ihmiskaupan ja syrjinnän torjuminen ovat kompaktin ytimessä.
    Kompaktin voimaantulo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen sen allekirjoittava maa noudattaa kaikkia sen tavoitteita. Kuten todettua, kompakti on ohjenuora, ei oikeudellisesti sitova sopimus. Jokainen maa voi valita siitä itselleen sopivia ja itseään koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä
    – Tällä ei puututa kansainväliseen suvereniteettiin. Jokainen maa voi itse katsoa, mikä on sopivaa kenellekin tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri mailla on erilaisia tavoitteita, Klinge sanoo.

    Suomen kohdalla ei vielä päätetty, mitä osia kompaktista otetaan käyttöön.Neuvotteluista on vastannut ulkoministeriö konsultoiden muita ministeriöitä ja tahoja, kuten kansalais- ja työmarkkinajärjestöjä. Kun toimeenpanoa ruvetaan edistämään, on etenkin sisäministeriöllä sekä työ- ja elinkeinoministeriöllä keskeinen rooli.

    – Siitä on ehkä aikaista tässä vaiheessa vielä sanoa. Toimenpiteet, joita tullaan tekemään, ovat varmasti synkassa meidän yleisten linjausten, tavoitteiden ja lainsäädännön kanssa, Klinge kertoo.’

    Rajat eivät aukea
    Joidenkin tulkintojen mukaan GCM-sopimus avaa valtioiden rajat siten, että kuka tahansa voisi kompaktin voimaantulon jälkeen muuttaa mihin tahansa haluamaansa maahan.
    Tämä ei Klingen mukaan pidä lainkaan paikkaansa.
    – Pitää pyrkiä säännönmukaiseen ja sitä myötä turvalliseen siirtolaisuuteen. Se tarkoittaa sitä, että sääntöjen ulkopuolinen siirtolaisuus ei ole kenenkään edun mukaista.
    Klingen mukaan kompakti ei tule lisäämään Suomeen kohdistuvan siirtolaisuuden määrää.
    – Olemassa olevia virtoja pyritään kaitsemaan ja miettimään järkevällä tavalla.On kansallinen päätös, jos katsotaan, että työvoiman takia halutaan houkutella vaikka korkeakoulutettua työvoimaa Suomeen entistä enemmän, Klinge sanoo.
    Lisäksi kompaktissa puhutaan myös rajavalvonnan tehostamisesta.
    – Kompakti ei missään tapauksessa johda siihen, että luovuttaisiin rajamuodollisuuksista tai mistään sen tyyppisistä. Sanoisin, että melkeinpä päin vastoin, Klinge kertoo.
    Maahanmuuttoa valvovat siis jatkossakin valtiot itse, ei YK.
    – Kuten kompaktissa lukee, suvereniteetti pysyy YK:n jäsenvaltioilla ja ne saavat itse päättää, mitä haluavat ja eivät halua tehdä.
    Hyötyä siirtolaisille
    Klingen mukaan voi sanoa, että kompakti tulee hyödyttämään siirtolaisia. Heistä pyritään pitämään parempaa huolta ja estämään inhimilliset tragediat mahdollisuuksien mukaan.
    – Vähentämään sitä kärsimystä yhteisellä globaalilla taakanjaolla, Klinge toteaa.
    Kingen mukaan tähän liittyviä seikkoja ovat siirtolaisten sopeutumisen helpottamisen lisäämisen lisäksi muun muassa yhdessä hoidetut palautukset ja uudelleenkotoutukset.
    Myös tiedon keräämistä ja levittämistä siirtolaisille aiotaan kehittää, jotta siirtolaiset tietäisivät paremmin, mitä tehdä.
    – Se olisi kaikkien edun mukaista.
    USA ja Unkari ulkona
    YK:n jäsenmaista Yhdysvallat ja Unkari ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio hyväksyä GCM-kompaktia. Yhdysvallat ei edes lähtenyt neuvottelemaan kompaktin sisällöstä.
    Unkari ilmoitti heinäkuussa, ettei lähde kompaktiin mukaan. Myös ainakin Puola, Tanska ja Itävalta ovat harkinneet kompaktista irtautumista.
    Klinge epäilee, että taustalla voi olla poliittisia syitä.
    – Suomen näkökulmasta olisi surullista, jos jotkut muutkin EU-jäsenmaat kuin Unkari eivät lähtisi tähän mukaan. Se antaisi signaalin muualle maailmaan, ettemme halua olla mukana globaalissa yhteistyössä, Klinge sanoo.
    – Se vaikeuttaisi EU:n yhteistyötä siirtolaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa.
    GCM-kompakti allekirjoitetaan Marokon Marrakechissa 10.–11. joulukuuta. Se jälkeen se etenee vielä YK:n yleiskokouksen hyväksyttäväksi.
    SAMPPA RAUTIO

    samppa.rautio@iltalehti.fi

    *
    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/3791fa6e-bb31-42c1-a56f-7a609175c875_ul.shtml
    31.10.2018
    Itävalta vetäytyy YK:n maahanmuuttosopimuksesta

    Maa seuraa Unkarin esimerkkiä eikä lähde osapuoleksi YK:n globaaliin maahanmuuttosopimukseen (GCM), josta sovitaan joulukuussa.
    Itävalta aikoo hylätä YK:n globaalin maahanmuuttosopimuksen eli GCM-sopimuksen (Global Compact for Safe, Orderly and Regular Migration). Asiasta kertovat Itävallan yleisradio ORF ja uutistoimisto APA.
    Itävalta seuraa asiassa Unkaria, joka ilmoitti vetäytymisestään jo aiemmin.Itävallan hallitus tekee lopullisen päätöksen asiassa tänään.
    GCM-sopimus määritellään joulukuun 10.-11. päivänä YK-konferenssissa Marokon Marrakechissa. Sopimuksella määritellään pakolaisten ja siirtolaisten käsittelyn perusteet kaikkialla maailmassa. Sopimus ei ole oikeudellisesti sitova.

    [ Mitä merkitystä on sopimuksella, joka ei ole sitova. Onko tässä taas tulossa sopimus, jota Suomi ja muutamat muut maat noudattavat?]

Vastaa käyttäjälle Albanus Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *