Gösta Mallander ja Tunturila

Lapin Kansan nettiversiota selatessani sattui silmiini mielenkiintoinen artikkeli. Se palautti mieleen muistoja etenkin, kun olin juuri palannut jutun tapahtumapaikoilta, Lapin Pyhätunturilta:

https://www.lapinkansa.fi/lappi/pikkupiiasta-konkariksi-raili-pyhajarvi-laamanen-on-nahnyt-lahelta-kotitunturin-kehityksen-15929268

Artikkelin keskivaiheilla kerrotaan Pyhätunturin legendasta, Gösta Mallanderista, jonka ensi kerran tapasin 1970-luvun alkupuolella. Vietimme usein pääsiäisloman Pyhätunturin Tunturilassa, jota Mallander​ vaimonsa kanssa pyöritti. Tämä maailmanmies Gösta ​oli jostain syystä päätynyt  Koillis-Lapin perukoille. Jo ulkomuodoltaan ja hienostuneesta käytöksestään hän erottautui paikkakunnan ”pers’jalkaisesta” asujamistosta.

Tunturila oli aika vaatimaton majatalo, joskin kaikki sen ajan mukavuudet kyllä löytyivät. Se oli ensimmäinen majoituspaikka Pyhätunturilla, jossa se aloitti varsinaisesti turismin jo 1930-luvulla. Mieleen on jäänyt siellä tarjottu aamiainen. Pöydässä oli kulho keitettyjä perunoita ja soosia runsaalla sianläskilla. Aluksi hirvitti, mutta jo seuraavana päivän oivalsin, että päivä tunturissa vaatii paljon energiaa.

Malan maja
Malan maja

Seuraavan kerran palasin Tunturilan maisemiin 1990-luvulla, jolloin Mallander oli jo siirtynyt majan majoille. Paikka oli ilmeisestikin myyty, jonkun ammattiliiton tunturimajaksi ja on nyttemmin ollut pitkään tyhjänä yksityisessä omistuksessa. Eräs yrittäjä koetti elvyttää toimitaa toista kymmentä vuotta sitten, mutta luopui viiden vuoden jälkeen. Säälittävää on seurata talon nykyistä alennustilaa ja vähittäistä rappeutumista.

4 vastausta artikkeliin “Gösta Mallander ja Tunturila”

  1. Lapin matkailun tunnen perin juurin siellä töitä tehneenä; rahat pois, se on pelin henki. Yli 10v siellä koiravaljakoillani kun hommia tein. En ole koskaan saanut tartuntaa ”Lapin kuumeesta”.

  2. ”…rahat pois, se on pelin henki.”

    Eikö se ole pelin henki myös muussa bisneksessä?
    totta puhuen, olen myös nähnyt muutamia sen verran tökeröitä yritelmiä, että suomalaisena olen tuntenut myötähäpeää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *