Sitten mää kaaruinkin rootvallin reunaan japipa lensi kuralätäkköön
Se on Niilo rootvalli kahdella oolla samoin kun tuo jäähallli on monella älällä .
Eikä ole rievä se on riävä eikä Tampereella mitään lätkää pelata se on kiakkoo mitä täällä pelataan seommoro tepivaari
Honata = ymmärtää
Paas nymaata =tuuppas nukkuun
Paas nyantaen =annas mulle mustaa makkaraa
Lutata = vedessä pelehdintää
pluttana = kuorittua maitoa
Terv tepivaari
Honata = ymmärtää asian .
paas maata =mennä nukkumaan
Paas antaen=Antaa toiselle vaikka omena voi sen sanoa muussakin
Lutata = vaikka järvessä koheltamista taikka kuralätäkössä
Luttana = on joppia elikkä kuorittua maitoa .
terv tepivaari
Kyä nääs tuota juntti nimikettä käytetään myös hiukan yksinkertaista ihmisestä .
Nuot kloppi kölvi ja koltiainen on nimikkeitä yleensä villistä poika lapsesta . terv tepivaari
Hianonpiaru = teeskentelevä ns. ”hienostunut” ihminen, hyvin usein helsinkiläinen.
Älämölö = paljon turhaa melua.
Jalitsu = jalkapallo.
Höntsy, höntsääminen = mukavaa peliä kavereiden kanssa.
Aika pitkälle kohti Lounais Suomea ulettuu nuo teidän murresananne. Suuri osa ihan tuttuja vielä meilläkin Varsinais Suomen rajoille asti. Vasta täällä alkaa murre taittua. ”Laula sääkin niinkun määkin määkin”. ”Onhan se murretta kuissi, pitäs kai lähteä pohtimaan lunta”.
Tampere ja sen ympäryskunnat ovat muinaista Ylä-Satakuntaa, hämäläisten aluetta, joiden asukkaita alettiin kutsua pirkkalaisiksi , termi on peräisin Ruotsista.
Siitä myös koko maakunnan nimikin.
Pirkkalaisilla oli erittäin paljon germaaniyhteyksiä, on Pyyniikkiä, Viinikkaa, Radakistoa ja ties mitä. Hämäläisten ja germaanikauppiaiden kaupankäynti lienee muokannut alueen kieltä siihen suuntaan mitä nyt voimme kuulla. Sama koskee myös koko Satakuntaa.
Aamulehti julkaisi taannoin Hannu Hyttisen
Rotvalli reunalla
– Nääs
– Nysse
– Moro
Sitten mää kaaruinkin rootvallin reunaan japipa lensi kuralätäkköön
Se on Niilo rootvalli kahdella oolla samoin kun tuo jäähallli on monella älällä .
Eikä ole rievä se on riävä eikä Tampereella mitään lätkää pelata se on kiakkoo mitä täällä pelataan seommoro tepivaari
Pankaas ny kertoen noi mun jorinat, mikä ne nykykilelellä ovat.
Honata = ymmärtää
Paas nymaata =tuuppas nukkuun
Paas nyantaen =annas mulle mustaa makkaraa
Lutata = vedessä pelehdintää
pluttana = kuorittua maitoa
Terv tepivaari
No tuli toiseen kertaan unen pöpperöisenä olkoot sitten noinkin terv tepivaari
Honata = ymmärtää asian .
paas maata =mennä nukkumaan
Paas antaen=Antaa toiselle vaikka omena voi sen sanoa muussakin
Lutata = vaikka järvessä koheltamista taikka kuralätäkössä
Luttana = on joppia elikkä kuorittua maitoa .
terv tepivaari
Oikein Tepi
Kloppi, juntti, kölvi, koltiainen.
Juntti on alun perin tarkoittanut koltiaista, joka on tullet sen tilalle sen siirtyessä muuhun laajempaam merkitykseen.
Kyä nääs tuota juntti nimikettä käytetään myös hiukan yksinkertaista ihmisestä .
Nuot kloppi kölvi ja koltiainen on nimikkeitä yleensä villistä poika lapsesta . terv tepivaari
Seommoro tai sommoro = tamperelainen poistuu paikalta.
Mulia = saappaat hörppää vettä, tiputaan pienimuotoisesti jäihin tai puroon yms.
Anskattoony = odotetaan mitä tuleman pitää.
Musa = heittokelpoinen kivi.
Pulteri = liian iso kivi heitettäväksi.
Pultsari = ns. puliukko.
Polkkeet tai polkkarit= kiakkomolken polvisuojat.
Molke = maalivahti.
Toi = aviopuoliso.
Hampparin väärä = suomimakkara.
Musta, pätkä mustaa = mustamakkara.
Lössi = epävakainen poikaporukka.
Hyviä Tapiolta
Hianonpiaru = teeskentelevä ns. ”hienostunut” ihminen, hyvin usein helsinkiläinen.
Älämölö = paljon turhaa melua.
Jalitsu = jalkapallo.
Höntsy, höntsääminen = mukavaa peliä kavereiden kanssa.
Paan talteen nää tostavaan. Ei nääs toi meirän kiälimasiina honaa mansen muurretta, ku siinnä o meklose varmaa aina punane viiva alla.
Sitte tulee viä toi nuatti, joka o iha hirvee ku sitä hesalainen kuulee.
Aika pitkälle kohti Lounais Suomea ulettuu nuo teidän murresananne. Suuri osa ihan tuttuja vielä meilläkin Varsinais Suomen rajoille asti. Vasta täällä alkaa murre taittua. ”Laula sääkin niinkun määkin määkin”. ”Onhan se murretta kuissi, pitäs kai lähteä pohtimaan lunta”.
Tampere ja sen ympäryskunnat ovat muinaista Ylä-Satakuntaa, hämäläisten aluetta, joiden asukkaita alettiin kutsua pirkkalaisiksi , termi on peräisin Ruotsista.
Siitä myös koko maakunnan nimikin.
Pirkkalaisilla oli erittäin paljon germaaniyhteyksiä, on Pyyniikkiä, Viinikkaa, Radakistoa ja ties mitä. Hämäläisten ja germaanikauppiaiden kaupankäynti lienee muokannut alueen kieltä siihen suuntaan mitä nyt voimme kuulla. Sama koskee myös koko Satakuntaa.
Tää voi olla alun perin roomalainen, mutta:
”Istuu aarteen(sa) päällä kuin Vestan neitsyt”, sanotaan nuukasta ihmisestä, jolla on rahaa ym. mutta ei osaa tai halua tehrä pisnestä.
Tamperelainen sanoo antaessaan jotakin ” se ” ., mistä se tulee?