https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005549138.html
”PAM julisti ylityökiellon keskellä lumimyräkkää”
Ei voi muuta todeta, kuin 50-luvulle jämähtäneet ay-mulk*t haluavat kiusata ihmisiä.
Eihän tästä kenellekään muulle haittaa ole kuin tavalliselle ihmiselle.
Ay-mafia pitää tuhota perusteellisesti.
Tärkeintä on säätää poliittiset lakot ja tukilakot laittomiksi lakoiksi – sekä laittomista lakoista erittäin suuret sakot ja täysimittaiset vahingonkorvaukset.
Kyllä ne Juhani on yleensä kaikki laittomia, jopa sopimuksettomassa tillassa on sitä ek koittanut no ei ole mennyt läpi .
Mutta mitäs sitten kun irtisanotaan perusteettomasti minkäs moisia sanktioita siitä itisi antaa työnantajille .
Ja kuinka ne korvukset . terv tepivaari
Ja ei ole pakko tehdä noita ylitöitä kenenkään, jos oikein tarkkoja ollaan . terv tepivaari
Kun hallitus kiusaa työttömiä niin ehkä se on tarttunut kiusaamisesta on tullut normaalia?
Muistanpa 1990-luvun loppupuolelta Lex Jaakonsaaren. Kyllä siilloin kyykytetiin työttömiä. Työttömän työnhakijan piti silloin olla niin aktiivinen että. Mitään lakkoa ei kuitenkaan järjestetty tästä syystä, ei sinne päinkään. Silloin olikin pääministerinä ”nahkurin orsilla tavataan” Paavo Lipponen.
Olin silloin itse työttömänä. Kuin taivaan lahjana tänne meitin seudulle tuli hyvä käpyvuosi ja niitä myös ostettiin. Pulmana oli vain se, että Kittilän ja Sodankylän työvoimatoimistojen johtajat antoivat ukaasin: Jos työtön työnhakija myy käpyjä Metsäliitolle, päiväraha saattaa katketa.
Olin silloin ensimmäisen ja viimeisen kerran Kelan päivärahan varassa. Vaimo kulki töissä Kittilässä, 40 kilometriä yhteen suuntaan. Lapsia meillä oli viisi, vanhin hätnäppää täysi-ikäinen. Asuntovelkaakin oli. Sanoin vaimolle. ”Jos nyt pudotaan köyhyysloukkuun, sieltä ei hevin nousta.”
Niinpä keräsin talven käpyjä enkä vähentänyt yhtään päivää Kelan päivärahasta. Ei kestänyt. Päätin että jos työnteosta joutuu vankilaan, niin joudan kyllä siellä istumaan. Metsäliitolle kävi se, että kävyt pystyi myymään lasten nimiin. Tein niin , ja niin teki moni muukin. Tilanne kävi niin kuumana, että Kittilän työvoimatoimiston johtaja sai tappouhkauksia. Se oli sitä lama-aikaa.
Ei siinä mitään, olin alta viidenkymmenen ja kovaan työhön tottunut. Ravahdin puuhun kuin orava ja tein parhaani. Viikonloppuisin vaimoni oli kaverina töissä. Hyvän tilin me teimme sinä talvena. Se oli kuin ylimääräinen hillavuosi.
Kevätpuolella joku AY-pamppu uhkaili lehdissä, että ammattiliiton tai Kelan kassalla olevat käpyjä myyvät työttömät voivat joutua edesvastuuseen. Parisen viikkoa ennen kuin kävynkeräyssesonki loppui, AY ilmoitti lehdissä, että kaikki työttömät työnhakijat voivat vapaasti kerätä käpyjä ja myydä niitä ilman sanktioita. Sillä viisin!
Mie myin käpyjä sesongin loppuun asti päättäväinen ilme naamalla ja perheemme pelastui köyhyysloukulta. Jälkeenpäin monet työttömät, jotka olivat ammattiliiton kassarahan varassa, sanoivat, että olisivat myös keränneet luonnontuotteita, mutta eivät uskaltaneet, kun uhkailtiin.
Mietin silloin, Mark Twainin tapaan, että pakko on uskalluksen äiti.
Kuka puolustaisi työläistä?
Tuosta kertomastani kävynkeruusta muutama sana.
Käpyjen keruu samoin kuin marjastelu on verotonta tuloa. Siis jos työtön työnhakija kerää ansiomielessä käpyjä tai marjoja, hänen ei tarvitse ilmoittaa marja/käpytuloja työvoimatoimistoon eikä millekään kassalle. Koska silloin, kun nuo kertomani asiat tapahtuivat, lehdissä oli koulutettujen ihmisten kirjoituksia, joissa enemmän tai vähemmän verhotusti vängättiin, ettei kävynkeruuta ja marjankeruuta voi rinnastaa ja että kävynkeruu ei olisi verotonta tuloa. Soitin verotoimistoon ja kysyin reippaasti verovirkailijan näkemystä. Virkailija sanoi, että kävynkeruu on samalla viivalla marjastuksen kanssa.
Se oli sitä aikaa se, kun työttömän paras ystävä demari oli hallitusvastuussa.
Lakihan on joskus niin kuin se luetaan, kuten kolmekymmentä pitäjäni luottamushenkilöä ovat tulleet tietämään. Syyllistyivät hirveään työsyrjintään kun antoivat vihreälle, koppavalle eliittirouvalle kenkää kunnanjohtajan virasta. Omaa rooliaan tässä näytelmässä esitti (esittää?) Levin hissiyhtiön hallituksen entinen puheenjohtaja Antti Rinne. Olen tässä kittiläcasessa etupäässä lehtitietojen varassa ja odotan enemmän tai vähemmän tympeän mielialan vallassa miten käsikirjoitus etenee. Ei muuta.
Lasse valitettavasti sotki samaan kommenttiin kaksi ihan eri asiaa.
Minun mielestäni alkuosa oli selvästi oikein. Työttömätkin saisivat verottomana poimia mm. marjoja, eikä se vaikuttaisi työttömyyskorvauksiinkaan. Ei tarvitse ilmoittaa mihinkään. Olisi erittäin suotavaa että työttömät poimisivat esimerkiksi marjoja ja käpyjä.
Loppuosa kommentista nosti minulla lähinnä kysymysmerkkejä.
Ei kai työnantaja palkkaa maksaisi jos työntekijä ei sitä vaadi.
Meinaat Lasse, että tutkimuspyynnön tekeminen mahdollisesta rikollisesta toiminnasta on koppavaa, eliittirouvamaista toimintaa?
Sinänsä on mielenkiintoista, että syyttäjän mukaan potkut antaneet ilmeisesti toimivat lainvastaisesti ja syytteessä olevien toimiminen kaikenlaisissa kunnan luottamustehtävissä on samojen tekijöiden mielestä ihan asiallista…
Pidätän edelleenkin itselläni oikeuden kirjoittaa aiheesta tai aiheen vierestä. Tietenkin on keskustelun kannalta selkeämpää, jos pysytään blogin aiheessa, mutta blogin kirjoittaja on blogissaan kunkku ja päättää mitä hyväksyy, mitä ei.