30.1.1918 – 100 vuotta sitten

Punakaartien tekemiä murhia

”Vangitsemiset ja vangittujen murhat alkoivat heti kapinan puhjettua, niin Helsingissä kuin muuallakin punaisten valtaan joutuneilla alueilla. Tällainen kiireinen toiminta noudatti sosialistien ohjelmajulistusta toisen osapuolen, eli porvariston poistamisesta historian näyttämöltä, kuten esimerkiksi Kansan Ääni vuoden 1917 syyskuun lopulla julkaisemassaan artikkelissa oli julistanut.”[i]

”Niitä ammutaan kuin kulkukoiria, rauhallisia miehiä, joilla ei ole muuta syytä kuin että ovat kuuluneet suojeluskuntaan. Toisia etsitään heidän kodeistaan ja murhataan.”[ii]

”Varkauden punakaartilaiset olivat ampuneet heti kapinan puhkeamisen jälkeen tammikuun 29. päivän illalla kaksi henkilöä, kaupanhoitaja Taavetti Ryhäsen ja Lehtoniemen tehtaiden insinöörin Harald Staffansin. Helmikuun alussa he uhkasivat ampua panttivangeiksi ottamansa suojeluskuntalaiset, mikäli valkoiset yrittäisivät valloittaa kaupungin.”[iii]

Jääkäripataljoona 27

Libaussa Jääkäripataljoona 27 miehistön edustajat, gruppenführerit Olenius ja Relander sekä hilfsgruppenführer Pärmi marssivat 30.1.1918 pataljoonan esikuntaan esittämään vaatimuksensa pataljoonan pikaisesta viemisestä Suomeen sotimaan Suomen vapauden puolesta. Pataljoonan komentajan ”Ausfeldin asiallista selontekoa niistä aikaa vaativista valmisteluista, joita matkaa varten oli suoritettava, kuunneltiin epäluuloisesti. Saatuaan lopuksi vakuutuksen, että »pataljoona ei viipyisi Libaussa tuntiakaan kauemmin kuin mitä oli tarpeellista», lähetystä poistui.”[iv]

Punakaartien tekemiä murhia

”Lääkäri tuli samana iltana, perjantaina 30. tammikuuta. Hällström [sairas, joka tarvitsi lääkäriä – jpu] lepäsi vuoteessa, – – Kartanon palveluksessa oleva konttoristi-agronomi Edvin Malmström astui sisään kasvot verta vuotaen. Punaiset olivat lyöneet häntä kiväärinperällä ja nyt hän tuli huuhtelemaan kasvojaan kylmällä vedellä verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Pian huoneeseen tuli kaksi lyhyenläntää punakaartilaista, jotka kysyivät Malmströmiltä, missä aseet ovat. Saatuaan väsyneesti sohvan selkänojasta tukea hakevalta mieheltä vastauksen: »Minä en tiedä», punaiset tarttuivat häntä käsivarresta kiinni ja raahasivat juoksujalkaa ovesta ulos. Pian kuului kaksi laukausta. Hetken kuluttua Malmström hoippui Hällströmin vaimon tukemana vieraskamariin ja sanoi sinne kiiruhtaneelle Hällströmille: »De ha skjutit mig i hjärtat. » Sen jälkeen hän sanoi vielä yhden sanan: »Kesis.» Hän oli kotoisin Sipoon pitäjässä sijaitsevasta Kesis-nimisestä talosta. Tämän jälkeen huoneeseen tunkeutui punakaartilaisjoukko, joka ampui vielä yhden laukauksen Malmströmiin ja heitti hänen ruumiinsa lattialle.108 — Todennäköisesti samat punakaartilaiset, jotka murhasivat Malmströmin, menivät samana yönä Kourlan kartanoon ja ottivat maisteri Eljas af Hällströmin hengiltä.110_”[v]

”Punaiset vangitsivat kansanedustaja Antti Mikkolan Helsingissä kapinan puhkeamisviikolla torstaina 31. tammikuuta. He veivät hänet Helsingin miliisilaitokselle ja sieltä seuraavana päivänä Töölönlahden rantaan, jossa he murhasivat hänet ampumalla »ei takaa niin kuin on ollut tavallista, vaan edestäpäin otsaan»_”[vi]

[i] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 53

[ii] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 54

[iii] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 54

[iv] Matti Lauerma – Jääkäripataljoona 27; 1966; sivut 812-813

[v] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivut 72-73

[vi] Pentti Pylkkö – Punainen viima; 2016; sivu 70

25 vastausta artikkeliin “30.1.1918 – 100 vuotta sitten”

  1. Tuo Matti Lauerman kirja on oikealta nimeltään preussin kuninkaallinen jääkäripataljoona 27 .
    Asia pitoista tekstiä suomen puolustuslaitoksen synnystä rapian 800 sivun verran terv tepivaari

  2. Svekomaanit saattoivat provosoida muutamia punaisten tekemiä murhia rotusortopolitiikallaan. Jos toisen polven mamu A. O. F. olisi karkoitettu rotupoliitikkojen paratiisiin eli ruotsiin ajoissa, niin murhilta olisi kenties vältytty.

      1. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaislaulu

        9. Nosta, nosta jo henkesi kahleistaan,
        satavuosia sortunut!
        Kansa yksi on Suomessa, yhdellen
        voiton arpa on langennut.

        10. Työhön, työhön yhtenä kansana siis
        rehellisehen, arvoisaan!
        Saman maan, saman kansan onnellen
        joka korsikin kannetaan.

        11. Kuka kurja hylkien silmäilee
        suuriarvoinen alhempaan?
        Saman arvon, kunnian ansaitsee,
        joka mies on paikallaan!

        12. Kaikki, kaikk’ ylös yhtenä miehenä nyt
        Suomen onnea valvomaan!
        Hetken työ tuhatvuosihin vaikuttaa,
        isänmaahan ja maailmaan.

        Helsingin Sanomat on täysin menettänyt J. H. Erkon perinnön. Siksi eroa erkosta, joka nykyään on kansallisvaltiovihamielisten yhteinen linkki.

        http://www.erkka.com/sivut/eroaerkosta/

  3. No tuo Suomi tuli taas vahinkossa pienellä anteeksi pyyntöni korjaus tuossa . terv tepivaari

    1. Karjalainen ei pysynyt blogikirjoituksen aiheessa: Mitä tapahtui 30.1.1918

      Esitti yleisluontoista propagandaa ilman mitään yksityiskohtaista tietoa. Itse kerron yksityiskohtaisesti antaen tarkat lähdeviitteet.

        1. Minä luin sen artikkelin. Ei ollut päivämäärää milloin tapahtunut, eikä muitakaan yksityiskohtia.

          Tuskin tapahtunut lähelläkään 30.1.1918.

          Olen kirjoittanut artikkelisarjaa nimenomaan päivämäärinä tapahtuneisiin asioihin yksityiskohdin ja tarkoin lähdeviittein:
          – 26.1.1918
          – 27.1.1918
          – 28.1.1918
          – 29.1.1918
          – 30.1.1918

          Onko aivan mahdotonta pysyä asiassa? Propagandaa osaa kaikki suoltaa, entäpä tosiasioita?

          1. Ei mitään sotaa voi seurata päivämäärän mukaan se olisi mahdottomuus varsinkin kun sodasta ei ole varmuudella päivittäistä kirjan pitoa missään .
            Joka olisi totuuden mukainen . terv tepivaari

          2. Sata vuotta sitten käytyä sotaa ei kukaan voi seurata päivämäärän mukaan .
            Niin tarkkaa kirjanpitoa ei silloin ollut mistään .
            Osaan on tullut lapinlisää melkoisesti . terv tepivaari

            1. Todellisuudessa aivan riittävän luotettavaa lähdeaineistoa on runsaasti. Päiväkirjoja, kirjeitä, sen aikaisia lehtiartikkeleita, sotapäiväkirjoja, kuulustelupöytäkirjoja, jne.

              Tutkijat voivat niistä kirjoittaa ihan asiallista historiankirjoitusta – jos on halua kirjoittaa. Työ on kovaa, pitää vuosikausia kaivaa eri arkistoja, lukea aikakauden lehtiä, tutustua aiempiin tutkimuksiin, jne.

  4. Alkusyy taisi punaisten tekoihin olla ns valkoisten sorto työläisiään vastaan ja he halusivat parempia työoloja. Esim torpparit versus kartanoherrat.

  5. Täällä Tampereella sen sijaan ”kartanonherrat” = teollisuusherrat pitivät huolta työväestään esimerkillisesti, vaikka Tampere oli sitten myös viimeisimpiä veren näyttämöjä.

    Minunkin suvussani on äitini äidin isä , joka oli Kurjen kartanon omistaja Viljakkalassa. Häntä kutsuttiin Amurin paskakuskisi, jolla köyhien ja rikkaiden paskalla loi omaisuutensa.

  6. ”Alkusyy taisi punaisten tekoihin olla ns valkoisten sorto työläisiään vastaan ja he halusivat parempia työoloja. Esim torpparit versus kartanoherrat.”
    Tätä valetta toistetaan jatkuvasti koittaen sillä puolustella punaisten aseellista kapinaa ja siviilien murhia.
    Torppareista melkoinen osa ei ottanut osaa kummallakaan puolella ja loput olivat likimain puoliksi kummalakin puolella.
    Sitä paitsi siellä punakapinan alkulähteillä Helsingin seudulla ei torppareita juurikaan ollut.
    Punaisten tekoihin alkusyy oli nimenomaan punademarien vallanhimo ja vallankumoushinku, mitä puna-agitaattorit yllyttivät venäjältä saatujen ase- ja apulupausten avulla.

    1. Minulla on lukuisia artikkeleita eri sodista eri kanteilta. Tämä sarja on nimenomaan kronologinen – mitä Vapaussodan kannalta oleellista tapahtui minäkin päivänä ja tarkoin lähdeviittein.

      Se Aamulehden juttu oli tasoa joku nainen kertoi torilla että.

          1. Aamulehti on käsitellyt asiaa erittäin laajasti viime viikkojen ajan, myös punaisten tekemiä väkivaltoja. Kaikkia niitä en voi tänne panna. Ne löytyvät arkistosta.

  7. ”Vangitsemiset ja vangittujen murhat alkoivat heti kapinan puhjettua, niin Helsingissä kuin muuallakin punaisten valtaan joutuneilla alueilla. Tällainen kiireinen toiminta noudatti sosialistien ohjelmajulistusta toisen osapuolen, eli porvariston poistamisesta historian näyttämöltä, kuten esimerkiksi Kansan Ääni vuoden 1917 syyskuun lopulla julkaisemassaan artikkelissa oli julistanut.”

    Millainen oli ohjelmajulistus? Kansan Ääni saattoi olla sen aikainen suvakkijulkaisu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *