Punakapina oli poliittinen järjettömyys

”Puolustusministeri Jussi Niinistön mielestä punakapinan aloittaminen oli suurin viime vuosisadalla tehty virhe: – Se oli suoraan sanottuna poliittinen järjettömyys. Kapina kansanvaltaa vastaan johti tuhansien suomalaisten kuolemaan, mittaamattomiin inhimillisiin kärsimyksiin ja suuriin taloudellisiin vahinkoihin.” (Vapaussoturi 3 (310) 2018, sivu 51)

Se punakapina tapahtui Suomen Vapaussodan aikana.

40 vastausta artikkeliin “Punakapina oli poliittinen järjettömyys”

    1. Sosiaalidemokraattisen puolueen alkuun panema kapina, jota juuri itsenäistyneessä maassa vielä olevat ryssän joukot tukivat ja Suomen laillisen hallituksen sitä vastaan käyminen Valkoisen armeijan joukoilla oli juurikin Vapaussota. Kaikkinainen muu puhe on paskapuhetta ja totuuden hämärtämistä.

      Mitään kuolonuhreja ja ikäviä jälkiselvittelyjä ei olisi tullut jos puniikit eivät olisi sosiaalidemokraattien ja Venäläisten tuella nousseet laittomaan kapinaan.

      Torppareita oli muutama kymmenen puniikien puolella joten siitä ei saa tekemälläkään mitään ”torpparien sotaa”…

      1. Juha kirjoitit oikein hyvin, täyttä asiaa, mutta varmuuden välttämiseksi lisään että jos ei olisi ollut punakapinaa, niin ei olisi tullut kapinasta aiheutuneita kuolonuhrejakaan. Vapaussota Venäjää vastaan olisi silti vaatinut kuolonuhreja.

  1. Sisällisodaksi sitä ei voi kutsua koska Venäjä halusi punaisten suomalaisten avustuksella tehdä Suomesta osan Bolshevisti Venäjää. Puhuisin Itsenäisyyssodasta / Vapaussodasta.

  2. Vapaussota, jonka aikana tapahtui myös punakapina.

    Piti vapautua noin 75 000sta Venäjän joukkojen sotilaasta Suomen alueella ja myös taistella Venäjän hallituksen Venäjältä Suomeen lähettämiä lisäjoukkoja vastaan.

      1. Näyttää ainakin eräät olevan. Jotka harjoittaa näilläkin alustoilla jatkuvaa häirintää. No, se on heidän häpeä.

  3. Jussi Niinistöllä on vaikeat ajat edessä. Hillotolppa homma voi pilata tulevaisuuden

  4. Jussi Niinistö on ollut ja on hyvä puolustusministeri. Olisi ollut huono asia Suomelle, jos hän olisi joutunut jättämään paikkansa persujen puheenjohtajavalinnan vuoksi.

    1. Juhani, onko hyvä jotta Jussi Niinistö uhrasi mahdollisesti poliittisen tulevaisuutensa lyhyen ajanjakson takia jonka hän oli sitten puolustusministeri, ei varmaan miehen itsensä puolesta ole toivottu tulevaisuus.

  5. Totuuden lausuminen näkyy aiheuttavan runsaasti primitiivireaktioita. Taas on pitänyt poistaa monta kommenttia.

    Jotkut elävät sitkeästi punaisessa valheessa.

  6. Suomen 1918 sota oli Itsenäisyyssota jota myös Vapaussodaksi kutsutaan. Kaikki sisällisotaan viittaava on vain punikkien oma sepostus, venäläiset yritti 1918 valloittaa Suomen muutaman suomalaisen kanssa, raukkoja joita ryssä vedätti. Vain 3% suomalaisista oli ryssien puolella (punaiset). Loput 97% oli suomalaisten puolella. Se joka itkee näiden punaisten puolesta voi ihan hyvin muuttaa Venäjälle (sekään ei ole enää kommunisti maa, vaan diktatuuri). 1918 olisi pitänyt kaikki vakaumukselliset punaiset lopettaa tai pakkosiirtää Venäjälle. Koska YYA aikana näistä ei ollut kuin harmia Suomelle.

    1. Taisit Marko vetää pikkuisen mutkia suoraksi niiden prosenttien kanssa. Noin 3% suomalaisista taisteli ase kädessä ryssien rinnalla Suomea vastaan. Välttämättä loput 97% ei ollut Suomen puolella – ehkä oli myös välinpitämättömiä, jotka vain halusivat elää rauhassa omaa elämäänsä – eivätkä olleet sen kummemmin punaisten/ryssien kuin Suomen puolella.

      1. Oli miten oli. Enemmistö kuten demokratiassa on tapana… Oli sitä mieltä että ryssää ei tänne haluta.

        1. Ja maassa jo olevat piti ajaa ulos Suomesta. Se oli muuten pirunmoinen uroteko. Tammisunnuntaina 1918, kun Suomen armeija alkoi riisumaan Venäjän sotajoukkoja aseista sitä Suomen armeijaa oli mitättömän vähän ja siitäkin porukasta suurimmalla osalla ei ollut aseita ennen kuin otettiin sotasaaliina ryssiltä.

    2. Punaisten johto jätti rivipunikit tuomittavaksi ja pakeni Venäjälle Leninin helmojen suojaan valmistelemaan uutta kapinayritystä. Stalin teki hyvän työn kun tapatti Venäjällä muistaakseni noin 20 000 suomalaista punikkia.

      Talvisodankin aikana jotkut punikit toimivat Venäjän puolesta Suomea vastaan. Välirauhan aikana ryssien kätyreinä toimi vieläkin suurempi joukko. Jatkosodan aikana punikeista oli paljon harmia – olisi tosiaankin ollut parempi, että ne olisi aikoinaan teloitettu. Melkoinen osa maanpettureista armahdettiin pian Vapaussodan jälkeen, eivätkä joutuneet kärsimään käytännössä mitään kunnon rangaistusta – päinvastoin kostivat sitten vapaussotureille sitä, että he olivat taistelleet Suomen puolesta. Se oli varsinaista anarkiaa kunnes lopulta säädettiin ns. kommunistilait.

      1. Tänä päivänäkin näiden jälkeläisiä on päättämässä Suomen asioista. Eli olisi pitänyt karkottaa kaikki nämä ryssälään aikoinaan..

        1. Jatkosodan jälkeen ennen ryssälän kemahtamista oli oikeastaan pahin aika. Punikit meinasivat hyppiä silmille ryssien tukemina.

          Nyt pitäisi vaan karistaa hartioilta loputkin suomettumisesta.

      2. Vapaussotureina olleita vainottiin työpaikoilla kun nämä punakapinoitsijat olivat saaneet kansalaisluottamuksen takaisin ja esim. rakennustöissä saattoi jokunen tiili pudota isänmaallisten päähän näiden puniikkien toimesta… Loppui näiden puniikkien hilluminen ainakin pohjanmaalla 30 – luvulle tultaessa kun otettiin käyttöön Lapuan laki…

        1. Niin Juha, tarvittiin Lapuan liike jotta punikit ja muut ryssien kätyrit saatiin kuriin ennen Talvisotaa. Oli käynnissä hirmuinen kiihotustyö uutta punakapinaa valmistelemassa.

  7. Esim Väinö Linnan Täällä Pohjan Tähden alla on ainoastaan fiktiivinen ja romantisoitu tarina Koskelan suvusta. Silkkaa mielikuvitusta. Moni punikki luulee nykyäänkin tätä tosi tarinaksi, silkkaa romantiikkaa. Ei mitään tekemistä toden kanssa.

    1. Marko, täysin fiktiivinen romaani se Täällä Pohjan Tähden alla , vailla mitään perää ja totuutta. Itsekkin kyllä lukeneena sen ja romaanina pidän siitä mutta totuuden kanssa ei mitään tekemistä…

  8. Kapinatartunta tuli venäläisiltä sotilailta vuoden 1917 maaliskuussa tsaarin vetäydyttyä eläkkeelle. Mannerheimin kaverin, tsaari Nikolai II:n, sotapolitiikka oli nostanut Venäjän sotilaat kapinakannalle. Moni upseeri pysyi silti vielä lojaalina Venäjän armeijan johdolle ja tsaarin jälkeiselle hallitukselle. Bolshevistiset sotilaat Venäjän armeijassa aloittivat hillumisensa Suomessa ja muualla Venäjällä.

    Jos sosialidemokraattien ja muiden separaatiomielisten valtalaki olisi pystynyt erottamaan Suomen Venäjästä, niin kapinakehitys täällä olisi saattanut pysähtyä. Mutta kaikki kansanedustajat eivät olleet itsenäistymispyrkimyksen suhteen yksimielisiä. Jotkut jäivät odottamaan parempaa tulevaisuutta Kerenskin hallituksen myötä. Saattoivat myös pelätä sisällissotaa Suomen autonomian ja muun Venäjän välillä.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005588571.html

    ”Sisällissotaa kohti otettiin ryntäys maaliskuussa 1917 Venäjän keisarikunnan romahtaessa. Vallankumouksen kannattajat ottivat merkeikseen punaiset käsivarsinauhat ja rintapieleen kiinnitettävät punarusetit.

    ”Alas murhanhaluiset porvariston edustajat!” julistaa kyltti.
    ”Alas murhanhaluiset porvariston edustajat!” julistaa kyltti.

    Niille, jotka eivät sellaisia ottaneet, saattoi käydä kalpaten. Muun muassa lääkäri Juho Klemola muisteli myöhemmin keisarin kukistumisen päivää Helsingissä:

    – Kaduilla liikkuu paljon matruusiryhmiä 4–5 hengen porukoissa punainen nauha hihassa, yksi joukossa jonkinlaisena johtajana. Erästä tällaista patrullia vastaan tuli upseeri ilman vallankumouksen merkkiä eikä suostunut sitä ottamaankaan. Kuului pari naganinlaukausta ja katukäytävän vierellä makasi verinen ruumis.

    Kaiken kaikkiaan maaliskuun vallankumouksen tuoksinassa viitisenkymmentä upseeria pääsi Helsingissä hengestään.”

    1. Edelleen. Se ei ollut sisällissota. Mm Yhdysvalloissa oli sisällissota kun pohjoinen ja etelä taisteli keskenään.

        1. Jos kapinallisten vallassa ollut eteläinen Suomi olisi julistautunut itsenäiseksi ilman, että pohjoinen olisi itsenäisyyttä tunnustanut, niin silloin kai olisi voitu puhua sisällissodasta, jos sellainen sota olisi osapuolten välille syttynyt.

          Kun jokin EU:n mahdollisen liittovaltion osavaltio joutuu sotatilaan liittovaltion kanssa, voidaan puhua sisällissodasta. Samoin. jos Katalonia tai Baskimaa joutuu sotaan Espanjaa vastaan, niin voitaneen puhua sisällissodasta. Belgian liittovaltiossa sisällissota voi syttyä flaamien tai valloonien tai brysseliläisten välillä. Belgiassa taistelun halua tuntuu kyllä riittävän.

    2. Venäjän miehitysjoukot Suomessa murhasivat upseereitaan maaliskuussa 1917.

      ”Lopullisesti kuri romahti laivastossa maaliskuun 16. päivän iltana. Vallankumousta juhlivat matruusit nostivat omavaltaisesti punaiset lyhdyt laivojen mastoihin, huusivat uraata ja ampuivat ilmaan yhteislaukauksia. Yrittäessään palauttaa järjestystä päällystö joutui miesten raivon kohteeksi. Upseerinmurhat alkoivat leviten kulovalkean tavoin laivasta toiseen ja jatkuen myös maissa koko yön ja seuraavan aamupäivän. Ruumiit heitettiin jäälle, työnnettiin avantoihin tai jätettiin yksinkertaisesti kadulle. Kaikkiaan Helsingissä surmattiin 38 laivaston upseeria. Lisäksi joitakin yksityisiä maavoimien upseereita ammuttiin kaupungilla.”[i]

      ”Lähtiessään miehistön pakottamana 17. 3. Rautatientorilla pidettyyn Skobelevin tervetuliaisjuhlaan amiraali Nepenin joutui jakamaan monen alaisensa kohtalon saadessaan Katajanokan upseerikerhon luona takaapäin ammutun kiväärinluodin niskaansa.”[ii]

      Ja syyskuussa.

      ”Viipurissa heitettiin 12. 9. 1917 Turun sillalta veteen ja ammuttiin sinne yksitoista kenraalia ja esiupseeria – näiden joukossa 42. AK:n komentaja, kenraali Oranovski. Viipurin varuskunnan keskuudessa tapahtuma kantoi nimeä »Upseerien uimakoulu». Yksityisiä upseerinmurhia tapahtui lisäksi mm. Helsingissä. Heikko hallitus ei rohjennut ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin syyllisten rankaisemiseksi.”[iii]

      http://www.jput.fi/Murhanhimoiset_venalaiset.htm

  9. Myös Saksassa tehtiin vallankumous vuonna 1918 lähinnä kai sosialistien johdolla. Saksasta tuli tasavalta marraskuussa 1918.

    Bolshevitiset sosialistit yrittivät kaapata vallan Saksassa vuonna 1919. Mutta eivät onnistuneet, kuten Venäjällä, jossa sosiaalivallankumouksellisen puolueen Kerenski oli luovuttanut vallan Pietarissa bolsheviikeille.

    Bolshevismi pääsi voitolle Suomen sosialidemokraattisessa puolueessa ja se johti täällä sisällissotaan. Sodan jälkeen bolsheviikit erosivat sosialidemokraateista, jonka ansiosta sosialidemokraateista tuli Suomessa hallituskelpoisia piankin sodan jälkeen.

    ——————

    Mannerheim kyllä tiesi, mitä vastaan hän taisteli. Hän taisteli demokratian vastustajia eli bolsheviikkejä vastaan.

  10. Palataan vielä puolustusministeri Jussi Niinistön mainitsemaan punakapinaan vuonna 1918. Armahduslaki, jossa punakapinalliset armahdettiin – myös siviilien joukkomurhiin osallistuneet – oli hirvittävän suuri virhe.

    1. Olisi pitänyt nämä ” armahdetut” karkottaa pysyvästi Venäjälle, siellä Stalin olisi pistänyt näille kuulan kalloon.

    2. Suurimmalta osalta puniikkien murhamiehet pääsivät ilman tuntuvaa rangaistusta rikoksistaan ihmiskuntaa vastaan ja suunnittelemaan uutta kapinaa..

  11. ”Palataan vielä puolustusministeri Jussi Niinistön mainitsemaan punakapinaan vuonna 1918. Armahduslaki, jossa punakapinalliset armahdettiin – myös siviilien joukkomurhiin osallistuneet – oli hirvittävän suuri virhe.”

    ——————————

    Taisi Svinhufvud katsoa armahtamisen parhaaksi vaihtoehdoksi. Niitä ei kai armahdettu, jotka eivät tunnustaneet syyllisyyttään. Se olisi ollut armahdusperiaatteen vastaista.

  12. Asian vierestä:

    Olen kaksi kertaa poikennut Mannerheimin syntymäkartanossa, Askaisten Louhisaaressa, josta köyhtynyt perhe oli aikoinaan joutunut muuttamaan pois. Tekisi mieli poiketa tänäkin kesänä noilla vuosisatojen kuluttamilla permannoilla haistelemassa marsalkkaa edeltäviä tunnelmia.

    Siinä lähellä on myöskin Flemingien suvun toinen kartano, Lehtinen, jossa vaarinsa kartanoa isännöi vielä jokin aika sitten Kuhmalahdella syntynyt Matti Lehtinen ”Sota-Matti”, viimeisen päälle fennomaani ja fennomaniassaan toveri demari Mikko Elolle, jonka vaari teloitettiin syytä ilmoittamatta Tammisaaren vankileirillä vuonna 1918.
    Vaikka kartanon alueella on jälkiä muinaisesta historiasta, niin kartanon alue tuskin on avoinna yleisölle.

    https://www.google.com/maps/place/21240+Louhisaari/@60.5710512,21.8305799,89m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468b9222b9a658db:0xa00b553b98e46d0!8m2!3d60.5711454!4d21.831107

Vastaa käyttäjälle Marko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *