Tuulivoiman ”hyötysuhde” alle 1,5%

Vilkaisin juuri mitä Suomen tuulivoimalle oikein kuuluu – Fingridin sivulta.

Tuulivoimalat tuottivat 7.11.2018 kello 16.15 yhteensä teholla 26 MW. Kun rakennettua tuulivoimaa on taatusti yli 1800 MW, niin se tarkoittaa, että tuulivoimaloiden hyötysuhde on alle 1,5%.

Tuulivoima on haitallista sattumavoimaa ja sen tukeminen pitää lopettaa kokonaan.

Kuva viime kuukauden ajalta on tällainen:

Ja tältä kuluvalta kuulta:

Jaa käyttäen:


25 vastausta artikkeliin “Tuulivoiman ”hyötysuhde” alle 1,5%”

    1. Niin Niilo, syksyllä yleensä tuulee ja sitten kun tulee pidempiaikainen kova pakkanen, niin silloin ei yleensä tuulivoimalat tuota yhtään mitään. Minusta esimerkiksi 5 MW tuotanto 1500 MW kapasiteetilla ei ole yhtään mitään.

  1. Mää joskus laskin vuoden lukemasta nii noi tuotti aika heikosti. Silleen jos sen muuntaa helposti ymmärrettävään muotoon.
    Eli noin 1750 tuntia vuodessa 100%.
    Ja noin 7010 tuntia vuodessa koneet huilaa.
    Sama lukema tuli myös Tanskan tuulivoimaloista.

    1. Se 100 % ei tarkoittane, että hukkamyllyt olisivat tuottaneet silloin nimellistehollaan?

      Tuskin vuodessa tulee ensimmäistäkään tuntia, että ne tuottaisivat täydellä teholla. Joku yksittäinen mylly ehkä, mutta kaikki Suomen myllyt ei mitenkään.

      1. Toi pyrkii kuvaamaan tuotannon määrää vuodessa.
        Puolella teholla 3500 tuntia ja lepoa 5260 tuntia.
        Eli voimalat tuottaa vain viidesosan maksimituotosta.
        Koska ei tuule tarpeeksi paljon.

  2. Tuulivoimaa tuskin kannattaa varastoida akkuihin merkittävästi. Mutta tuulisähkön avulla voitaisiin esimerkiksi valmistaa metaania polttoaineeksi. Tuulisähkön käyttö vesivoiman kanssa vuorotellen mahdollistaa paremmat hyötysuhteet. Vihreitten kannattaa siksi muuttaa Norjaan.

    1. Niin, Norjassa vuoristoisena maana on runsaasti vesivoimaa. Vesivoima on aikuisten oikeasti hyödyllistä uusiutuvaa sähköntuotantoa.

      Meillä Suomessa ei kuitenkaan ole järkevästi rakennettavaa rakentamatonta vesivoimakapasiteettia juurikaan muuta kuin Vuotos ja Kollaja. Toki ne kannattaisi rakentaa, mutta hirveät ovat tietysti vastaan kun se olisi hyödyllistä.

  3. Suomeen on rakennettu aivan valtavien tukiaisten avulla suuruusluokkaa 2000 MW tuulivoimaa – ja lisää rakennetaan. Sen tukeminen on maksanut ja maksaa suomalaisille veronmaksajille tuhansia miljoonia euroja. Jos se olisi hyödyllistä, niin sen ehkä voisi sietää. Tuulivoima on kuitenkin Suomessa haitallista sattumavoimaa, joten tarvittaisiin oikeastaan rikostutkimus miksi tuulivoiman rakentamista Suomeen on tuettu valtavilla summilla ja tuetaan edelleen.

    Ydinvoima sen sijaan on Suomelle erittäin hyödyllistä perusvoimaa. Sitä ei ole tarvinnut tukea veronmaksajien pussista eikä nytkään tarvitse. Ydinvoimala tuottaa sähköä juuri silloin kun Suomessa kulutetaan sähköä eniten – tuulivoimalat eivät silloin tuota ainakaan mainita saakka. Ydinvoima on ympäristöystävällistä – käytännössä päästötöntä verrattuna muihin tuotantotapoihin. Ydinvoiman huoltovarmuuskin on erinomaisen hyvä, sillä ydinvoimaloiden polttoaine on halpaa ja sitä on helppoa varastoida useiden vuosien kulutusta vastaava määrä kunkin voimalaitoksen alueelle.

    1. Tuulivoima nakertaa huipputehojen aikaan tarvittavien voimaloiden kannattavuutta, koska niiden käyttöaste alenee. Noiden kärsivien elintärkeiden voimaloiden säilyminen edellyttää tukea verovaroista, ellei huipputehojen aikaan voida sähkön hintaa merkittävästi korottaa.
      Huipputehosähköä voidaan saada rajan takaa edullisesti, jos suostuvat myymään, mutta omavaraisuus kärsii, jos kotimaisia voimaloita lopetetaan. Ulkomaiset tahot saattavat dumpata sähköä saadakseen maamme huippuvoimalaitokset nurin.

      1. Meillä ei omavaraisuudesta voida sähkön suhteen edes haaveilla nytkään näillä voimaloilla – puhumattakaan sitten jos voimaloita vielä lopetetaan.

        Yleinen tuonnin taso on noin 2500MW teholla.

  4. Tästä voimalasta oli jo toisella plokipalstalla paljon juttua.
    Nää puolustajat yritti kumota mun väitteen koska Tanska.
    No sitte yks intoilija näytti tietoja Tanskasta ku siä o näitä merivoimaloita.
    Samasta saitista mää löysin tilastotietoja. Eli vuoden tuotanto kiinnosti.
    Sitten löyty kuinka paljon voimaa oli rakennettu. Ja eikun laskemaan.
    Kapasitetti kertaa 365 kertaa 24 saadaan teoreettinen maksimi tuotannolle.
    Ja kun se jaetaan 5 päädytään siihen todelliseen tuotannon määrään.
    Se onko tuulivoimala maalla vai merellä sillä ei ole vaikutusta tuotantoon.
    Voimalan rakenne (?).

    1. Yksittäisen vispilän paikalla on merkitystä sen vuosituotantoon. Joissakin paikoissa vaan yksinkertaisesti tuulee enemmän ja toisissa paikoin vähemmän. Riippuu mm. maaston muodoista, onko metsää, mäkiä, jne.

      Teoriassa avomerellä ei ole niitä maaston rasitteita, joten avomerimyllyn pitäisi tuottaa enemmän kuin maalla olevan myllyn.

      Minua henkilökohtaisesti ei juurikaan kiinnosta vuodessa tuotetut kilowattitunnit, eikä se montako prosenttia nimellistehosta saatiin sähköä tuotettua. Jollakin myllyllä esimerkiksi vain 15%. Esimerkiksi siipien likaantuminen vähentää tuottoa.

      Minusta tuulivoiman ”Akilleen kantapää” on se, että välillä tuulivoimalat eivät tuota sähköä kun ei tuule tarpeeksi. Jonakin hetkenä ne taas tuottavat hyvin, vaikka sähkölle ei olisi kysyntää. Ei sellaisilla voimaloilla mitään tee, ne ovat haitallisia, eikä hyödyllisiä.

  5. VTTeen sivuilta joskus löyty tietoja suomen voimaloista.
    Kaikista eri kohteista laskennallinen tulos oli se viidesosa.
    Heitto eri paikkojen välillä oli alle 2 %.
    Se ettei eroja juuri ollut johdattaa koneiston suuntaan.
    Eli kyseessä rakenteellinen asia ??

    1. Tavallaan on rakenteellinen asia ainakin jossakin määrin. Nimittäin aerodynamiikan lakeja joutuvat kaikki myllyt noudattamaan. Myöskään esimerkiksi vaihteiston hyötysuhdetta on mahdotonta kasvattaa hyvin suureksi, kitkaa on aina olemassa tekipä mitä hyvänsä.

  6. Niissä myllyissä on jokin säätösysteemi. Liian kovalla tuulella ne pysäytetään kokonaan.

  7. Vihreistön mielestä tuulimyllyjen tappava vaikutus eläimiin on varsin hupaisaa. Mm. lepakot kuolevat joko matalataajuisiin painevaihteluihin, joita ihmiskorvakaan ei kuule (infraäänet) tai sitten roottorilapojen läheisyydessä esiintyviin painevaihteluihin. Paradoksaalivihreistöä eli neonvihreitä moinen naurattaa.
    —————————————

    https://www.suomenuutiset.fi/aalto-yliopiston-tohtori-lepakkokuolemista-hs-valehtelee-ajaakseen-tuulivoiman-etua-yle-teki-tosiasiasta-vitsin/

    ”Aikaisemmassa kirjoituksessaan Ollila moitti Yleä, joka veti koko asian läskiksi ja teki eläinten kuolemasta vitsin: ”Yle kunnostautui koko jutun tekemisessä vitsiksi ja naurunalaiseksi, joka on junttipersujen keksintöä eikä perustu mihinkään tieteelliseen faktaan. Pressiklubiin kutsuttu HS:n uutispäällikkö käytti sanamuotoja ”täyttä soopaa” ja ”törkee valheiden kertominen.” Ilon irti ovat ottaneet ainakin Uutisvuoto, Docventures, Noin viikon uutiset, Kioski, jne.”

    Ollila kummasteli sitä, miten vihreän ideologian puolestapuhujat ovat yhtäällä kannattavinaan luonnonsuojelua, mutta ”yhtäkkiä miljoonien, osin uhanalaisten eläinten kituminen ja kuolema on heille hillittömän hupaisa asia, josta jaksetaan keksiä nokkeluuksia viikkotolkulla”.”

    1. Sattumasähkön kauppaajat pitää saattaa vastuuseen siitä, että tuotannossa ei tule katkoksia eli heidän tulee hankkia varavoima joko omin laitoksin, sopimuksin varavoimalaitosten kanssa, sopimuksin sähkön myyjien kanssa tai maksaa tukkuportaalle korvaukset sähkön toimitusten takkuamisesta.

Kommentoi