Suomen maatiloilla muhii 20 miljoonan tonnin lanta-aarre – Valio haluaa kerätä tiloilta maidon lisäksi myös lehmien jätökset
Tämmöinen uutinen tänä aamuna.
Aivan mittavat mahdollisuudet energiantuotantoon tarjoaisi tämä maitotalouden jätemassa. Maatilareaktoreita näyttäisi nyt syntyvät pitkin Suomea, sitä vastoin Gasum ei juurikaan merkittävästi satsaa kaasuenergiaan; mitä nyt kriisitilanteessa riskialtis maakaasu lobbari Lipposen johdatuksessa.
Biokaasu on päivän sana. Mitenkähän saisi poliitikot ymmärtämään tämän. Ko esimerkistä edes kepulaiset poliitikot, ei edes ko ministeri järin kiinnostuneita ole.
Kokoomusta ja oppositiota (lähinnä demarit) kiinnostaa ainoastaan suurteollisuuden toiveiden tynnyri. Demareista puheenollen (tämänkin jutun myötä), ei meillä työväkeä puoltavaa ja puolustavaa puoluetta ole ollut enää 90-luvun jälkeen. On vain ns oikeistodemarien siipi, ei juurikaan muuta.
On aivan ihanteellinen juttu, että maatiloilla on herätty tähän biokaasun tuottamiseen. No, tietenkin se tukieuroja pilottivaiheessa ainakin vaatii mutta sittenkin se lienee nykytilannetta parempi vaihtoehto ja tuohan se yrittäjyyttä lisää maaseudulle. Tämä on hyvä kehitys.
Tulihan tuossa kaksi avausta miltei samanaikaisesti; tosin fokus nyt aivan eri kohteessa.
Toki täytyy nyt kohtuuden nimissä myöntää, että Kepulla ei tässä ole oikeastaan juurikaan osaa. Tosiasia on, että maitotilat ”hukkuvat paskaan”, siis pelloille levittäminen ei enää ole mahdollista ja vesistöihin valuu entistä enemmän kuormitusta aiheuttavaa jätelientä, kunnalliset jätevesilietteet muutetaan energiaksi. Siis muutetaan jätteet energiaksi ja kun menetelmä on ikivanha ja nykytekniikalla jalostettu; eikös asia liene hyvä.
Lisäisin tähän vielä päivän uutisannista, että mm Riihimäen pakkausmuovin kierrätyslaitos edustaa huipputeknologiaa ja vähentää osaltaan jäteongelmaa tuottamalla teollisuudelle raaka-ainetta uusiokäytöllä.
Tuosta vesivoimasta; Suomessa ei ilman merkittäviä ympäristöhaittoja oikein vesivoimaa voi rakentaa, johtuen mm pinnanmuodostuksesta. Ei ole vuoristoja, joista merkittävästi olisi tulossa esim sulavesiä; siispä pitää rakentaa erittäin paljon luontoa kuormittavia säätöaltaita. Kaikkia se ei huolestuta mutta kalastajana ja luonnossa liikkujana minua kylläkin. Meidän seudulta alkunsa saava Kokemäenjoki voimalaitoksineen aiheuttaa merkittäviä ravinnekuormia, (pelloille nousevat tulvavedet), yläjuoksun kalakantoja tuhoavat pinnankorkeuden vaihtelut (kudut tuhoutuvat)…jne.
Ei, kyllä minä pidän positiivisena yritysmuotona näitä pienlaitoksia ja ei aina niin pieniäkään. Tuovathan ne toimeliaisuutta maaseudulle.
Piti oikein käydä YLE:n sivuilla katsomassa:
https://yle.fi/uutiset/3-10286500
Tuon uutisen perusteella en kyllä keksi asiasta mitään negatiivista, päinvastoin.
Uutisen luettuani minulla jäi vähän epäselväksi Valion osuuus hankkeessa ja tietysti mikä eniten kiinnostaa olisiko tämä suuryritys jotenkin saamassa näitä kaikkien yritysmuotojen himoitsemia valtion tukiaisia.
Se tuli minullekkin mieleen, ei mitenkään mahdotonta ja silloin kyllä poiketaan positiivisesta asiasta sivuun. Meillähän on ihan riittävästi näitä valtio-omisteisia maataloustoimijoita, yksityisiä tilanomistajia tuensaajina ilman, että harjoittavat maataloustoimintaa, ainoastaan omistavat tilat. Tukijärjestelmämme ei mielestäni ole oikeudenmukainen ja siitä vastuussa ensisijaisesti poliitikot. Tuon kaltainen toiminta ei ole maaseudun asukkaiden eduksi.
Minun ensireaktioni oli ehdottomasti positiivinen. En nimittäin osaa olla kateellinen näille maaseudun, kuitenkin vähäisille tukimuodoille.
Jos ajatellaan, että sijoitetaan kolme miljoonaa pilottilaitokseen, jonka potentiaali myös maailmalla saattaa olla aivan huikea, niin puhutaan aika pienistä rahoista ja toimivaa laitosta parempaa myyntivalttia on vaikea hakea.
Maaseudulla 5 työpaikkaa on voi olla merkittävämpää kuin Helsingissä 50 työpaikkaa jo senkin vuoksi, että maalta se meidän ruoka vaan pääosin tulee ja siellä pitää pystyä elämään ja yrittämään.
Asiaa kirjoitit Mika; maalla asuvana ja vieläpä syrjäseudulla, kateusvarantoni on siksi pieni, että oikeaa yrittämistä en osaa kadehtia. Kyllä maaseudulla pitää olla elämisen eväät.
Jäi tuosta uutisesta painottamatta sekin seikka, että biokaasuyrittäminen, siis se prosessi ei tuota jätettä, kaikki käytetään hyödyksi. Se on ihanteellinen tuotantomuoto.
Sekin asia vielä, että minun koulutuspohjallani ei ole perusteita oikein valtiontalouden alan päätöksiä kritisoida, saatikka kansainvälistä talouspolitiikkaa. Minun horisonttini ei paljon yli kuntarajojen yllä, vaikka kaikenlaisia asioita ja ajanilmiöitä seurailenkin.
Puhdasta maitoa maalta ja ennen se lanta hyödynnettiin lannoitteeksi pelloille sillä ei ostettu keinolannoitteita.
Jos ja kun lantakin viedään, niin keinokeinolannoitteillako sitä kasvuvoimaa?
Ei se Niilo niin mene; Biokaasuprosessissa saadaan kuutiotilavuuteen nähden parempaa lannoitetta kun nesteet ovat prosessissa vähentyneet. Kun nesteitä tulee vähemmän, valumatkin vähentyvät. Vesistöt kiittävät.
Jotkut aivan selvästi eivät ole ko uutista edes lukeneet. Esitetään oma näkemys totuutena. Uutisessa selkeästi sanotaan, että hyvin monella karjatilalla lannan/lietelannan pelloille levitys pysähtyy pinta-alan puutteen vuoksi. Mm Hollannissa tilanne koko maata ajatellen on jo akuutti.
Sama koskee mm taajamien lietteitä, niiden peltolevitys on jo nyt hyvin säädeltyä, liki kiellettyä.
Kun mädätysprojektissa syntyy maanparannusainetta = ravinteikasta multaa, mahdollisimman kuivana; onko nyt sitten niin vaikeata ymmärtää, ei synny prosessissa jätteitä.
Sähköä ja lämpöä omalle tilalle
Junttilan isännöimällä Heusalan tilalla käytetään biokaasua lämmön ja sähkön tuotantoon. Erityisen ylpeä mies on siitä, mitä prosessi tekee lannalle. Se on biokaasuprosessin jälkeen selvästi laadukkaampaa lannoitetta kuin raakana.
– Meidän tilalla ollaan käytännössä omavaraisia navetan lämmön ja sähkön sekä rehun vaatiman lannoituksen suhteen.
Hajuhaittojen poistumisen ja laadukkaamman lannoituksen vuoksi Junttila pitää isäntälinjan biokaasun tuottamista ekotekona. Vaikka hän ei ole tekemisissä Valion Nivalaan suunnitteleman pilottilaitoksen kanssa, hän iloitsee suuren toimijan mukaan lähdöstä toimialalle ja povaa suuria vientinäkymiä tuotteistetulle menetelmälle.
– Esimerkiksi Hollannissa peltoalan riittävyys on valtava ongelma lietelannan levitykselle. Suomessakin bioreaktori pitäisi määrätä pakolliseksi jokaiselle karjatilalle.
On tuo sitten niin vaikeata kait ymmärtää…joillekkin.
https://yle.fi/uutiset/3-10286500
Molempia tarvitaan, palanutta kompostoitua lantaa pelloille ja lietettä biokaasun tuottamiseen. Lietteen hajuhaitat ovat alueellisesti aika merkittäviä varsinkin sikaloiden liete ml. paska.
Heikki; ei Suomessa enää vuosiin, ehkä vuosikymmeniin ole lantaa kompostoitu. Ennen liete johdettiin valtaojiin ja lanta aumattiin kiinteytymään, ei enää aikoihin. Anaerobiseen siiloon menevät sekä lietteet, että kiinteät lanta yms vastaavat ainesosat. Hajuhaitat eivät merkittäviä ole sen olen itse havainnut Kiimassuon jättilaitoksella kun tankkaamassa olen käynyt. Jos taas tarkoitit raakana levitystä; arkipäivää syksyisin.
Joissakin kuntakeskuksissa haisee sonta. Noiden kuntien pitäisi saada paikallinen biokaasuttamo.
Kompostoinnissa hyväksikäytetään happea käyttäviä bakteereja. Ennen Pirkan jätehuolto käytti kompostointimenetelmää biojätteelle. Tuolloin oli hyväksi, että biojätteessä oli mukana risuja kuohkeuttamassa jätemassaa. Minulla on käsitys, että uusi laitos Nokialla turvautuisi pelkästään mädätykseen, jossa kuohkeutta ei tarvita. Risut saattavat tuoda paremman hyödyn poltettavassa sekajätteessä. Risut saattavat kyllä rikkoa syväkeräyssäiliöiden eli moolokkien nostopusseja.
Nokian laitoksesta saatavaa kaasua on tarkoitus käyttää jäteautojen polttoaineeksi öljyn lisänä. Pakokaasut puhdistuvat. Mutta liikenee sitä kaasua varmaan muuhunkin käyttöön.
Joskus kerrottiin Aamulehdessä, että kompostoinnissa lämpötila saattoi nousta 60:een asteeseen, joka varmastikin alensi rikkakasvien siementen itävyyttä. Mikähän mahtaa olla mädätyksen korkein lämpötila? Joudutaanko mädätystä kenties lämmittämään ulkoisesti toiminnan nopeuttamiseksi?
—————————————–
Raitsikkakin voisi toimia kaasulla, mutta kiihdytys olisi sähkömoottoria hitaampi, eikä jarrutusenergiaa saisi talteen. Mutta energialähteenä kaasu saattaisi muuten olla ekologisempi.
”On aivan ihanteellinen juttu, että maatiloilla on herätty tähän biokaasun tuottamiseen. No, tietenkin se tukieuroja pilottivaiheessa ainakin vaatii mutta sittenkin se lienee nykytilannetta parempi vaihtoehto ja tuohan se yrittäjyyttä lisää maaseudulle.”
Sikäli kuin olen ymmärtänyt, Saksassa tätä tehdään jo varsin massiivisesti eikä erityisiä syitä millekään verovaroin tuetulle koelaitokselle Suomessa ole.
Ei Suomessa enää mitään koelaitoksia ole. Ainoastaan uudet, aloittavat yritykset saavat jos saavat investointitukea. Mielestäni tässä tapauksessa en koe sitä ongelmaksi.
Koelaitoksia yleisesti ottaen on mutta pitkälti vapaiden markkinoiden rahoilla tehtyjä. Ductorilla tiettävästi on ainakin koelaitos ja siihen on haettu rahaa yksityiseltä puolen.
Olen ollut siinä käsityksessä, että Ductor on keskittynyt lähinnä nestemäisiin polttoaineisiin, kuten biodieseliin, ei mädätysprosessista saatavaan biokaasuun. Siinäkin mielessä selkeätä, että tämä anaerobinen mädätystekniikka alkaa olla jo kaikkialla Euroopassa ainakin tuotantovaiheessa. Uusien laitosten investointiavustus sitten toinen asia.