Vieraslaji.

Vieraslajeihin on nyt uutisoinnissa pitäydytty oikein tosissaan.

Supikoira ykkösenä, minkki perässä, nyt sitten täplärapu keskustelun pinnalla ja syystäkin.

Miksi sitten valkohäntäpeura, kanadanmajava, puronieriä, kirjolohi, harmaanieriä, peledsiika ja karppi  mm jäävät  keskustelun ulkopuolelle. Karppi ja kirjolohi tosin eivät ole ihan aukottomasti todettu lisääntyneen Suomessa.

Lisäänpä tuohon vielä, että supikoira ja villisika ovat meillä lisääntyneen ”omin jaloin”. Noista kasveista, jättiputki on todella haitallinen sitä vastoin maanteiden laidan lupiini on  kaunistus.

Jokin ja joidenkin intressit tässä keskustelussa eivät oikein täsmää käsitteeseen ”vieraslajien torjunta”.

Jaa käyttäen:


12 vastausta artikkeliin “Vieraslaji.”

  1. Lupiini on riesa pihapiirissä, se tahtoo peittää kaiken muun. Olen nyt taistellut sitä vastaan jo jonkun vuoden.

    1. Norppa; tuohon lupiiniin tarvitessa pätee aivan sama kuin pujoon. Niittäminen heti ensiversojen puhjettua ja parissa vuodessa häviää. Toinen keino tuhota kasvusto on lämmin sakea suolaliuos.
      Meillä kyllä lupiinia on pihapiirissä, hyvin sen olen saanut pysyttelemään alueellaan; kaunis kasvi.

        1. Taisin kirjoittaa vähän epäselvästi tuosta niittämisestä. Sitä niittämistä tulisi jatkaa aina kun kymmenkunta senttiä vihreää tulee, paras tulos siimaleikkurilla. Kun kasvi ei pysty tehokkaasti yhteyttämään, alkaa juuristo tuhoutumaan, mätänemään. Parissa kesässä ongelma meillä ainakin pujon osalta oli hoidettu.

  2. Vähän asian sivusta mutta juuri TVssä joku ravintoloitsija sanoi että sushi on jo aivan kuin Suomen kansallisruokaa?! Anna mun kaikki kestää, on itämainen sushi vieraslaji jos mikä.

    Minkki ja supikoira ovat kamala vitsaus suomalaisessa luonnossa, ongelmaksi metsämiehiä lukuunottamatta alkavat tulla myös metsäkauriit.

    Häpykannukseen eli palsamiin suhteeni on epäselvä, kauniit kukat mutta turhan äreä levittäytymään tontillani.

    1. Sushista en oikein perusta; tavallaan vieraslaji. Toisaalta korealaisille vierailleni sitä jouduin tekemään. Elokuvaan olimme tekemässä ja kun kirjolohen pilkintä oli eräs ohjelmanumero; laitoin siinä rannassa fileitä ja maustoin pippurilla ja suolalla, siitä sitten siivuja; ei se huonoakaan ollut, ainakaan vieraiden mielestä.

  3. Meilläkin on pihassa lupiineja, eikä niitä ole isommin tarvinnut suojella, eikä hävittää. Hyvinhän ne tuntuvat pysyvän omalla tontillaan ja kauniita ovat.

    Lupiinihan oli aikanaan TVH;n siemenpussissa, joita kylvettiin maanteiden varsille. Nyt sen taitaa korvata ”rentunruusu”.

    Eikös sen minkin suurin ongelma ole siinä, kun siitä on vähitellen tullut sekasikiö villiminkki. Luonnonsuojelijatytöt päästivät niitä vapaaksi monista tarhoista, eikä niitä koskaan saatu pyydystettyä takaisin.

    Ongelmana meillä on tuo balsami, se leviää pitkin rantoja, eikä sille tunnu mahtavan yhtään mitään. Jostain se on levinnyt ja nyt ulottuu meille asti. Parina kesänä se on revitty ja hävitetty, mutta ei tunnu mitkään keinot auttavan. Se on sitäpaitsi erittäin suuritöinen , että saa metrin puhdistettua kaiken muun seasta.

Kommentoi