Vuosi: 2018

Julkaistu

Marsalkka Mannerheim Vapaussodasta

”Jos vapaussotaa katsellaan niiden kahden sodan muodostamaa taustaa vasten, jotka Suomi joutui käymään viime maailmanpalon yhteydessä, ei kukaan voi olla näkemättä vuoden 1918 taistelua oikeassa valossaan: kolmen sotamme päämäärä on ollut sama! Niin paljon kun on tehtykin vapaussodan alentamiseksi pelkäksi sisällissodaksi, josta syy on haluttu vierittää maan laillisen hallituksen ja armeijan niskoille, se ei voi muuttaa sitä tosiasiaa, että me sekä v. 1918 että myöhemmin suojelimme valtakunnan koskemattomuutta ja olemassaoloamme itsenäisenä valtakuntana. Jollemme olisi nousseet v. 1918, Suomesta olisi parhaassa tapauksessa tullut laajan Neuvostoliiton autonominen alue, vailla kansalaisvapautta, vailla todellista valtiollista olemassaoloa ja vailla paikkaa vapaiden kansakuntien joukossa. Vaikka myöhemmin olemmekin joutuneet maksamaan vapaudestamme verrattomasti kalliimman hinnan, älköön vapaussodan uhreja ja ponnistuksia unohdettako. Harvoin lienee sotaa viety voittoon niin vähäisin aineellisin voimavaroin, harvoin niin vaativia sotatoimia suoritettu improvisoiduin joukoin.

Minulle henkilökohtaisesti ei suinkaan ollut helppoa palveltuani kolme vuosikymmentä suurvallan armeijassa ja totuttuani sen erikoislaatuun ja vakiintuneisiin muotoihin sopeutua vuoden 1918 olosuhteisiin, kun vielä olin vailla sitä tukea, jonka ylipäällikölle antaa toisaalta hänen hallituksensa, toisaalta sotilaallinen kuri, yhtenäinen koulutus ja katkeamattomat perinteet. Uskolliset työtoverit auttoivat minua selviytymään, ja suojeluskuntien sekä värvättyjen ja asevelvollisten joukkojen urhoolliset upseerit ja sotamiehet toivat meille voiton. Sen vuoksi mieleni on liikuttunut, kun olen antanut ajatusteni viipyä vapaussodassa. Suomen armeija, jota omassa maassa monet vihasivat ja parjasivat ja jota muuallakin väärin arvosteltiin, pelasti maan perikadosta ja laski perustuksen, lujemman kuin mikään julistus, Suomen tulevaisuudelle itsenäisenä valtiona.”[i]

——

[i] G. Mannerheim – Muistelmat, 1. osa; 1951; sivut 356-358

Julkaistu

Naiset pois

Ostetaan muutama lentokone ja korvataan naiset armeijassa?
Muutamalla lentokoneella ei maata puolusteta.
Maasta ammuttavat torjuntaohjuksetkin olisi parempi vaihtoehto.
Miksi muuten senaattikiinteistöt on perustettu kuppaamaan puolustusmäärärahoja?
Pieni maa tarvitsee kaikki kansalaiset myös naiset
koulutettuna puolustustaisteluun.

Julkaistu

Tämä oli vuoden 1918 pahin rikos !

Tämän vuoksi Mannerheimin patsas on Leinolan metsässä ja sitä häväistään tänään muistona siitä, miten Mannerheim häväisi vangittuja punaisia, kansalaisiamme.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/tunnettu-historioitsija-pamautti-niiniston-edessa-tama-oli-vuoden-1918-pahin-rikos-peruste-tohria-mannerheim-patsas-ja-virtsata-svinhufvudin-haudalle-200856752/

 

 

Julkaistu

Hyvää ruokaa ilmaiseksi?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005683443.html
–
Edellistä artikkelia lukiessa huomaa missä pilvessä päättäjät elävät.
Eihän edustajalla mene rahaa juuri mihinkään.
Ymmärtääkö sellainen henkilö enää mitä on elämä jos maksaa jokaisen laskun itse vaikkapa toimeentulotuesta?

Julkaistu

”Merietanan kemiallinen muistinsiirto” ”neurotieteen” mullistajana…

 

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3898437-etanalle-tehtiin-muistinsiirto

Aplysia californica -merietana.

Etanalle tehtiin muistinsiirto

Maippi Tapanainen 15.5.2018 11.09

Kuvahaun tulos haulle "Maippi Tapanainen"

 

Tutkimus auttaa ymmärtämään muistin fysiologista perustaa.

Muistojen siirtäminen olennolta toiselle kuulostaa science fictiolta. Tutkijat ovat kuitenkin onnistuneet lähestymään fantasialta vaikuttavaa ilmiötä etanoille tehdyllä muistinsiirrolla.

[RK: Muistista ei yleensä puhuta selkäranagattomien kohdalla eikä ta- vallisesti aivokuorettomien selkärankaistenkaan kuten kalojen kohdalla, vaikka niilläkin kyllä tapahtuu ns.habituaatio-oppimista eli alkuperältään geneettisten ehdottomien refleksien viilautumista tarkoitukseensa, mi- kä usein on hyvinkin tärkeää esimerkiksi aistien kuten näkökyvyn kan- nalta. Habituaattio tapahtuu ainakin osin samalla ns. Fieldsin mekanis- milla kuin täysin uuden informaation pavlovilainen ehdollistuminen aivokuorellisilla.]

Maippi: Muistinsiirto tapahtui siirtämällä tietyn ribonukleiinihapon eli RNA:n sisältämää geneettistä informaatiota etanalta toiselle. Tutki- muksessa käytetyn RNA:n uskotaan säätelevän muun muassa solun kehitykseen ja sairauksiin liittyviä tehtäviä.

[RK: Tämä lienee enemmäkin verrattavissa vaikka hormonipiikkiin ja tai hormonihäiritsijäkemikaalin syömiseen kuin muistiin:jälkimmäisessä ke- mikaali antaa ikään kuin ”vääränhälyn” solun homoestaatisesta tilasta, että ”pitää lukea RNA:lla solun geenistä tiettyä kemiaalia lisää”. Kun sen RNA:n herättämä kemikaali on ”käytetty käyttäytymiseen” tai muuten vaan haihtunut, myös ”muisto” on (oletttavasti) tiessään. Eric Kandelin huijarikoilukunta on erikoistunut tällaisiin bluffeihin ja sellaisten teko- laitteiden patentteihein ja niistä saatavavien ”tiede-” ja ”tuotehitys”- määrärahojen lypämiseen. Tämäkin on just sitä.

Kuinka muistot tallentuvat aivoihin? Itävallassa vuonna 1929 syntynyt, Nobel-palkittu neuropsykiatri Eric Kandel on tutkinut aivojen molekyylibiologiaa. Kuva 2009.]

Maippi: ” Osa Aplysia californica -merietanoista opetettiin sähköstimu- laatiolla kehittämään puolustusreaktio, sitten puolustusreaktion kehit- täneiden etanoiden RNA:ta siirrettiin etanoille, joille sitä ei ollut opetet- tu. Siirron jälkeen niiden havaittiin toimivan opetettujen etanoiden tavoin. ”

[RK: Tämä ”sähköstimulaatiolla opettaminen” on Kandelin koulukunnan spesiaaleja:se ei tosiasiaas ole opettamista,vaan ehdottoman refleksin, esimerkiksi banaanikärpäsellä alkoholinhaistajaneuronilinjan, jolla se löytää ruokansa käyneen mehun, katkaiseminen:

” HM:Kandelin huijausmenetelmä oli yksinkertainen ja härski:hän poltti sähköiskulla (joka oli muka ”ehdollinen ärsyke”!, koska hän luuli, että ak- sonit ovat ”sähkölankoja” neuronien välillä!),ja näin hän muutti banaani- kärpäsen ”käyttäytymistä” siten,että se ei tunnistanut esimerkiksi alko- holin hajua,joka ohjaa sen ruoanetsintää.Tällainen vamma kuitenkin kor- jaantuu,jos eliö elää tarpeeksi kauan:sillä on useita alkoholireseptoreita (aistimia), joista toinen ”kypsyy” tähän tehtävään, kun alkuperäinen on poistettu pelistä.

JA TÄMÄ ON SITTEN KANDELIN MIELESTÄ PAVLOVILAISEN VÄLIAIKAISEN YHTEYDEN KUOLEUTUMISTA!!! … ]

 

Maippi: ” Tutkimusryhmään kuuluneen professori David Glanzmanin mukaan kyse oli eräänlaisesta muistinsiirrosta

Tutkimusryhmään kuuluneen professori David Glanzmanin mukaan kyse oli eräänlaisesta muistinsiirrosta. [toisto Maipin] Siitä, voisiko samalla menetelmällä joskus siirtää elämäntapahtumien muistoja Glanzman on epävarma, mutta uskoo, että muistojen säilymisen ymmärtäminen antaa mahdollisuuksia muistin syvempään tutkimukseen.

[RK: Tällä EI ole varsinaista tekemistä muistojen sälymisen kanssa, kaikkein viimeksi ihmisellä: muistot EIVÄT OLE GENNISSÄ, EIVÄT ”TULE SIELTÄ”- EIVÄTKÄ MENE SINNE, MILLÄÄN KONSTILLA!]

 

Maippi: ” Perinteisesti pitkäkestoisen muistisisällön on oletettu varastoi tuvan aivojen synapseihin eli hermosolujen liittymiin.Jokaisella hermoso- lulla on useita tuhansia synapseja.Mikäli kyseinen oletus pitäisi paikkan- sa, etanakoe ei Glanzmanin mukaan olisi voinut onnistua. Synapsien sijaan hän uskoo muistojen varastoituvan hermosolujen ytimeen. ”

[RK: Näin onsaatettu ajatella juuri selkärangattomien kohdalla sikäli kuin niillä mitään muistia esiintyy, mutta selkärankaisilla ja varsinkin aivokuo- rellisilla synapsit liittyvät LYHYTAIKAISEEN muistiin.Puhutaan myös ult- ralyhtyaikaisesta ja työmuistista. Muisti jaetaan usein kolmeen kompo- nentti: synaptiseen,LTP- (long term potentiation) ja aksoni- eli ehdollis- tumismuistiin (Fieldsin mekanismiin), mutta nuo toimivat kaikki yhdessä esimerkiksi ihmisen muistamisprosessissa.]

Maippi: ” Merietanan ja ihmisen molekulaariset prosessit ovat saman- laisia, joskin etanan keskushermostossa neuroneja on vain 20000, ihmisellä niitä oletetaan olevan noin 100 miljardia. ”

[RK: Etanalla tai millään selkärangattomalla ei ole keskushermostoa, eikä Fieldsin mekanismia.]

Maippi: ” Tutkimustulos antaa uusia näkökulmia muistin fysiologista per- ustaa tutkiville. Siitä voi olla hyötyä esimerkiksi Alzheimerin taudin ja post-traumaattisen stressisyndrooman hoidossa. ”

[RK: Turha toivo.]

Julkaistu

Juhla, jonka olisi voinut jättää väliin

Tänään juhlittiin näyttävästi mm. Ylessä valkoisten voittoa kansalassodassa 1918.

Punaisilla ei ole syytä juhliin, sillä vasta kansalaissodan päättymisestä alkoi valkoinen terrori, jossa lahdattiin ilman oikeudenkäyntejä varovaisen arvion mukaan 10-15.000 punaista suomalaista.

Lahtarien jälkeläiset juhlivat, mutta punaisten jälkeläiset itkevät ja surevat menetettyjä omaisiaan, poikiaan, miehiään ja isiään sekä isoisiään, unohtamatta punaisia  tapettuja naisia ja jopa lapsia.

Julkaistu

Noloa, Siniset!

Sininen tulevaisuus piti tiedotustilaisuuden johon kuului suuri paljastus. Se oli Ylen etusivun ykkösjuttu.

Yle etusivu

Noh, mikä se paljastus sitten oli? Puolueen linja? Uusia jäsenrekryjä?

Ehei, se oli S-kirjain. Kutsuivat sitä puolueen logoksi. Sininen S-kirjain harmailla reunuksilla.

Jos väritetty kirjain on suurinta mihin Siniset pystyvät, sori vaan mutta en näe heillä tulevaisuutta. Toki tilaisuudessa luvattiin keskustelua ja teknologiaa sun muuta, mutta siitä ei mitään koherenttia saatu irti.

Toivoisin kovasti että suosikkiministerini Terhon puolue pärjäisi ja toisi tuulahduksia puoluekentälle jossa pääosa puolueista katsoo taaksepäin. Siihen tarvitaan kuitenkin enemmän kuin noloin tiedotustilaisuus vuosikausiin.,

Ministeri Terho, pystyt aivan varmasti parempaan. Aivan varmasti.

Julkaistu

Umpisolmu julkisessa tietohallinnossa

Koko aamupäivän iso uutinen lähes joka valtakunnanmediassa oli Helsingin tietojärjestelmäkatkos. Tällä kertaa syyksi luetaan Elisan tunaroitu kuitutyö, eli piristävää kyllä kestohitti Tieto Oyj ei ole tämän katkoksen takana. Ongelma on kuitenkin yksittäisiä firmoja laajempi ja syitä pitää hakea yli parin vuosikymmenen takaa.

Ei lankoja, ei käsiä

Tiivistetysti sanoen ongelma on että kukaan ei julkisella sektorilla pidä käsissä lankoja mitä tulee tietojärjestelmien hallintoon. Lankoja ei ole käsissä pidettäväksi ja vaikka olisi, käsiä ei ole niitä pitämään. Sen verran tietojärjestelmähallinnon kanssa toimineena osaan ainakin edistyneesti arvata ongelman ydintä. Kun oikeaa osaamista ei ole hallinnossa, se pitää hankkia konsultilta. Suomessakin on aivan erinomaisia konsultteja jotka osaavat asiaa hoitaa, mutta ostajan vastuuta ei vain voi ulkoistaa. Paraskaan konsultti ei näe asiaa ostajan silmin, huomioiden ostajan tarpeita ja arkea laajalti.

90-luvun lama johti rajuihin leikkauksiin julkisella sektorilla. Työpaikkoja meni, palkat laskivat, työolot heikkenivät. Kun omaa väkeä ei ollut, työtä ryhdyttiin ulkoistamaan jolloin tultiin ennen pitkään em. ongelmaan. Toinen osa ongelmaa on että oikeaa osaamista ei löydy vaikka sitä haluttaisiin. Julkisen sektorin ICT-väen palkat ja työolot eivät ole kehuttavia. Ulkoistuksesta on varaa maksaa, jolloin samassa pöydässä voi istua samaa työtä tekemässä kunnan ja ulkoistuskumppanin työntekijä, joista jälkimmäinen saa merkittävästi suurempaa palkkaa, merkittävästi pienemmällä vastuulla ja paremmilla työoloilla. Kun tähän vielä lisätään kaiken kuorruttava poliittinen ohjaus sekä merkittävä epävarmuus työpaikan pysymisessä, on käsissämme kovin vähän houkutteleva uravalinta.

90-luvulla säästettiin koska oli pakko, se on selvä. Tälläkään hetkellä ongelma ei katoa vain heittämällä rahaa sen päälle jos rahaa nyt edes olisi heitettäväksi. Mielestäni realistisin ratkaisukeino olisi tietoteknisen osaamisen arvostuksen lisääminen poliittisessa johdossa. Hidas muutos välttämättömästä pahasta yhteiskunnallisesti merkittävään tehtävään voisi muttaa työoloja ja hallintoa vähä kerrallaan houkuttelevammaksi osaajille. Isokaan raha ei tee surkeasta työpaikasta juuri parempaa kun taas hyvä työilmapiiri on rahaa merkittävämpi houkutin. Valtion kirstu on kenties tyhjä mutta valtion sydämestä voisi vielä jakovaraa löytyä.

Jatko-osa jo kirjoitettu

Luemme tuon tuosta vastaavista tarinoista Suomesta ja ajoin Ruotsistakin jossa on monilta osin vastaava tilanne. Pahaa pelkään että tämänkin tarinan jatko-osa on jo kirjoitettu ja julkisen sektorin tietoliikennekaaokset ovat lähinnä pahenemaan, eivät paranemaan päin. Kaikki kuulemani ja lukemani viittaa poliittiseen kyvyttömyyteen ja/tai haluttomuuteen parantaa tilannetta. Asia tiivistyy ehkäpä parhaiten tai pahiten soteuudistukseen, jonka säästöjen ytimessä ovat uudet tietojärjestelmät. Ne ovat kaiken ydin, mutta niitä ei ole vielä edes mietitty.

Kun Viro vapautui neuvostomiehittäjän käsistä, sen uusi sukupolvi lähti rakentamaan modernia tietoyhteiskuntaa. Heillä ei taatusti ollut suuria rahoja, mutta heillä oli kykyä nähdä kehityksen mahdollisuus. Ehkäpä voisimme lainata heiltä tätä inspiroivaa asennetta. Ehkäpä jokin päivä tietoyhteiskunta voisi maassamme taas palata helpottamaan ihmisten arkea sen vaikeuttamisen sijaan?

Julkaistu

16.5.1918 – 100 vuotta sitten Suomen Vapaussota

Ylipäällikön, kenraali Mannerheimin päiväkäsky 16.5.1918

”Suomen Armeijalle

Teitä oli kourallinen huonosti aseistettuja miehiä, jotka pelkäämättä lukuisaa vihollista aloitte vapaustaistelun Pohjanmaalla ja Karjalassa. Lumivyöryn tavoin on Suomen armeija sitten kasvanut voittokulkunsa aikana etelää kohti.

Armeijan päämäärä on saavutettu. Maamme on vapaa. Lapin tuntureilta, Ahvenanmaan ulommaisilta luodoilta aina Siestarjokeen asti liehuu leijonalippu. Suomen kansa on pudistanut päältään satavuotiset kahleet ja seisoo valmiina ottamaan sen paikan, joka sille kuuluu.

Minä kiitän sydämellisesti Teitä kaikkia, jotka olette ottaneet osaa näiden kuukausien väsymättömään työhön. Kukin on kantanut taakkansa, ja kaikki olemme iloinneet saavutetusta menestyksestä. Minä kiitän Teitä kestävyydestänne ja minulle osoittamastanne luottamuksesta silloin, kun toivomme oli synkimmillään. Kiitän Teitä urhoollisuudestanne taistelukentällä, unettomista öistä, raskaista marsseista ja yli-inhimillisistä ponnistuksista. Kiitän lähimpiä tovereitani, armeijan kenraaleja ja upseereja, alipäällystöä, miehistöä, lääkärejä, sairaanhoitajattaria ja –hoitajia, sotapappeja ja niitä naisia, jotka ovat seuranneet armeijaa ja hoitaneet sen muonitusta, sekä kaikkia, jotka ovat avustaneet vapautustyötä. Minä kiitän niitä urhoollisia Ruotsin ja pohjoismaiden miehiä, jotka ovat kuulleet sydämen ja kunnian vaatimusta ja kiiruhtaneet avuksemme silloin, kun taistelumme oli vaikein, jotka niin runsaasti ovat vuodattaneet vertansa meidän oikean asiamme puolesta ja herättäneet meissä henkiin menneitten vuosisatojen muistot. Mutta ennen kaikkea kohdistuvat ajatukset sekä kiitollisuuden ja ihailun tunteet niihin, jotka kovien vaivojen ja täytettyjen velvollisuuksiensa jälkeen nyt makaavat maan povessa.

Nyt, yli sadan vuoden jälkeen kuulemme ensi kerran suomalaisten tykkien jyskeen Viaporin linnasta. Se on tervehdys kaatuneille urhoille, mutta myöskin viesti uuden päivän noususta.

Uusi aika uusine velvollisuuksineen!  Ja kuitenkin ratkaistaan nyt kuten ennenkin suuret kysymykset raudalla ja verellä. Suojellakseen vapauttamme täytyy armeijan seistä valmiina. Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies itse tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana. Muistakoot Suomen miehet, että ilman yksimielisyyttä ei luoda vahvaa armeijaa, ja ainoastaan voimakas kansa voi turvallisena käydä kohti tulevaisuuttaan.

Sotilaat! Liehukoon sentähden korkealla ja tahratonna Teidän lippunne, meidän kaunis, valkoinen lippumme, joka meidät kaikki on yhdistänyt ja vienyt voittoon!

Kenraali Mannerheim.”[i]

——

[i] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; 1927; sivut 440-442

Julkaistu

Kenpä tietäisi sen, kuka arvaisi huomisen?

Otsikoituun laulun sanoihin sisältyy paljon suomalaisten tulevaisuuden kannalta suuria asioita. Sosiaali -ja terveyshuollon sekä maakuntauudistuksen päätösten hetki lähestyy. Päätös täytyy tehdä hallituksen mukaan kesäkuussa, jos  mielitään saada se voimaan tällä vaalikaudella.

Epävarmuustekijöitä Sipilän hallituksen kaikkein tärkeimmän kärkihankkeen toteutumisesta on vielä monia.

Ensinnäkin löytyykö eduskunnasta enemmistö, joka rohkenee hypätä tuntemattomaan ja ottaa suuri riski kaaoksesta, jota ovat mm. asiantuntijat ennakoineet?

Toiseksi mikä merkitys on sillä, että pääkaupunkiseudun suuret kaupngit vastustavat ankarasti Sipilän hallituksen uudistusesitystä?

Kolmanneksi tuleeko uudistuksen etenemiselle eduskunnassa aikapula? Nyt jo on mm. talousvaliokunta ilmoittanut, että he tarvitsevat ainakin pari viikkoa lisäaikaa asian käsittelyyn  valiokunnassa. Se tarkoittaisi, että eduskunta joutuisi istumaan vielä heinäkuussa. Siitä eivät kansanesdustajat pidä, sillä he ovat tottuneet pitkiin kesälomiin.

Neljänneksi mitä sanoo perustuslakivaliokunta koko uudistuspaketista? Viimeksi se vaati paljon muutoksia. Toistuuko se ja jos niin  tarkoittaako se, että koko asia siirtyy seuraavalle vaalikaudelle?

Kuten edellä olevasta voidaan nähdä, on Sipilän hallituksella helteiset ajat edessä, muutoinkin, kuin sään puolesta.

Kansalaisten mielipidettä ei ole kysytty. Ja kuitenkin uudistus koskettaa jokaista suomalaista tavalla tai toisella. Häpeäksi demokratialle on, että kansa on näin sivuutettu täysin.

Juha Sipilä tuli politiikkaan varttuneella iällä ja sai heti suuren kansansuosion ryvettymättömänä poliitikkona. Nyt yli kolmen vuoden pääministeriyden aikana hän on ryvettynyt enemmän, kuin moni kauan politiikasa mukana ollut. Sipilä on onnistunut rikkomaan välinsä mediaan, ammattiyhdistysliikkeeseen ja heikompiosaiseen kansanosaan, joita on enemmistö suomalaisista.

Politiikka on taitolaji, ja sitä taitoa puuttuu paljon Sipilältä.