16.3.1918 – 100 vuotta sitten Vapaussota

Suomen armeija vapautti Länkipohjan 16. maaliskuuta 1918 Venäjän joukoista ja niiden punaisista apureista – alkusoittona Tampereen vapauttamiseksi. Suomen armeijan joukkojen vahvuudet tämän rintaman taisteluihin lähdettäessä näkyy tästä artikkelistani.

Lähtötilanne 15.3. illalla (Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 134)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Päivän taisteluista lähetettiin ylipäällikölle seuraava tiedotus:

Tuimien taistelujen jälkeen, joihin kaikki Länkipohjaa vastaan määrätyt kolonnat ovat ottaneet osaa, on Länkipohja valloitettu tänään klo 2,18 ip. Vaasan pataljoonasta on pataljoonanpäällikkö Öberg haavoittunut ja eräs joukkueenjohtaja kaatunut.

Molempain Lapuan komppaniain päälliköt, isä ja poika Laurila, ovat myöskin kaatuneet.

Vihollisen tappiot ovat hyvin suuret eikä niitä voida vielä lähimainkaan arvioida.

Kivääriä ja panoksia olemme saaneet paljon saaliiksemme; m.m. on 3 konekivääriä vallattu.

Meidän joukkomme ovat nyt majoitetut yöleiriin Länkipohjan-Västilän alueelle tunnustellen seutua Orivedelle, Eräjärvelle ja Pohjaan päin.

Kuhmoisissa on kaikki rauhallista. Eskadroonamme, joka lähti suljettuna joukkona Hallinpenkistä, on tiedottanut pienenlaisten vihollisvoimien liikehtimisestä monissa paikoin Kuoreveden ja Hallinpenkin-Länkipohjan teiden välillä. Oriveden eteläpuolella on rautatietä määräyksen mukaan rikottu.

Huomispäiväksi klo 9 ap. on etenemistä suunniteltu Talviaistaipaleen-Västilän linjalta Orivettä kohti.

Joukot ovat hyvin uuvuksissa syvässä lumessa suoritettujen pitkien siirtelyjen jälkeen.

Käskystä: Grafström ” (Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivut 221-222)

”Taistelun kovuudesta todistivat kärsityt tappiot noin 150 kuollutta ja haavoittunutta. Kuten aina esikoistaisteluissa oli päällystö nytkin saanut kärsiä kovimmat iskut. Yksi pataljoonanpäällikkö, kolme komppanianpäällikköä ja neljä joukkueenjohtajaa oli kaatunut tai haavoittunut, mikä merkitsi tuhoisata tappiota. Näin ollen oli voiton merkitys sitä suurempi joukkojen hyökkäyshengen säilyttämiseen nähden.”(Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivut 222-223)

Taistelu 16.3. (Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivut 216-217)

 

 

 

Päättyykö suomalaisten onnellisuus häpy endiin?

Me olemme nyt onnellisia, mutta kuinka kauan. Ja miten se onnellisuus päättyy ja koska? Päättyykö meidän onnellisuus happy endiin vai kyyneliin ja hammasten kiristelyyn?

Se että me suomalaiset olemme maailman onnellisin kansa oli monille ellei kaikille suomalaisille suuri yllätys. Se tuli ikään kuin puskista juuri samaan aikaan, kun hallitus jätti paljon porua herättänen valinnanvapauslain eduskunnan käsiteltäväksi. Oliko onnellisuusuutinen hallituksen tilaustyö?

No aika näyttää ja aika pian kuinka kauan me olemme onnellisia. Ainakin ne noin miljoona kansalaista, jotka sinnittelevät toimeentulorajalla ja sen alapuolella voivat olla jo nyt aika onnettomia.

Jos valinnanvapauslaki ei muutu hallituksen esityksestä eduskuntakäsittelyssä oleellisesti, tulee Suomeen paljon onnettomia ihmsiä. Silloin onnellisuus päättyy kyyneliin ja hammasten kiristelyyn.

 

Mutta jos eduskuntakäsittely tuottaa toivotun lopputuloksen, niin silloin voi sanoa, että tulee happy end.

15.3.1918 – 100 vuotta sitten Suomen Vapaussota

Kerroin 3.3.2016 artikkelissani kuinka Suomen Vapaussodan molemmat osapuolet valmistautuivat hyökkäykseen. Venäläiset ja apurinsa punikit 10.3.1918 ja Suomen armeija 15.3.1918.

11.3.2018 artikkelissani on kerrottu miten punaisten hyökkäys sujui, oli vaikeuksia päästä aloittamaan aikataulussa.

Nyt ollaan siinä 15.3.1918 – 100 vuotta sitten, mutta Suomen armeijan hyökkäys ei päässyt vielä kunnolla käyntiin. Punaisten hyökkäykset olivat sitoneet, väsyttäneet ja kuluttaneet Suomen armeijan joukkoja, tieolot hidastivat tykistön keskittämistä, uusia joukkoja valmistui hitaasti, jne.

Mannerheimilla oli perustellut syyt siirtyä puolustuksesta hyökkäykseen mahdollisimman pian. Vielä maaliskuun 12. päivän illalla vahvistetussa päämajan käskyssä numero 593 sanottiin mm.:

”Tarkoitukseni on 15 p:nä päivän koittaessa ryhtyä linjalta Kuru-Ruovesi-Vippula-Mänttä-Jämsä hyökkäykseen Orivettä kohti. – –

3. Satakunnan ryhmän päällikön käskyssä n:o 400, kohta 1 määrätty rautatielinjan Karkku-Kulovesi y.m. valtaaminen on toimitettava maaliskuun 15 p:nä. – –

4. Hämeen ryhmän oikea sivusta (eversti Hjalmarson) etenee, työntäen tieltään Vaskivedellä olevat vihollisjoukot, Kuruun, jonka tulee olla vallattuna 14 p:n iltana.

5. Wilkmanin osasto on matkavalmiina 14 p:n iltana, jolloin voidaan odottaa oltavan selvillä tilanteesta.

Mannerheim” (Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 106)

13.3.1918 lykättiin käskyssä 593 määrätyt liikkeet seuraavaan päivään.

”Huolimatta niistä sangen painavista syistä, joiden katsottiin puoltavan uudistettua lykkäystä, päätti ylipäällikkö antaa asian nyt mennä omaa kulkuaan.”(Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 108)

Satakunnan ryhmän taisteluvahvuus 15.3.1918 oli: 41 komppaniaa, 4476 miestä, 36 konekivääriä ja 5 tykkiä. (Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 115)

Hjalmarsonin osaston taisteluvahvuus 15.3.1918 oli: 18 komppaniaa, 2303 miestä, 12 konekivääriä ja 8 tykkiä. (Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 122)

Ryhmä Wetzerin taisteluvahvuus 15.3.1918 oli: 24 komppaniaa, 3375 miestä, 33 konekivääriä, 4 kranaatinheitintä ja 7 tykkiä. (Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 128)

Wilkmanin osaston taisteluvahvuus 15.3.1918 oli: 27 komppaniaa, 3749 miestä, 22 konekivääriä ja 9 tykkiä. (Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 132)

”Hjalmarson, joka maaliskuun 15 p:n aamulla ryhtyi etenemään Virtain Vaskivedeltä valloittaakseen Kurun, aloitti yleisen hyökkäyksen.”(Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota V; 1925; sivu 136)

Uudella sotella säästöjä kuluihin

Sitten jos ja kun saadaan aikaan uusi sote ja kulut hallintaan,
niin suurimmat säästöt otetaan vanhuksien hoidosta.
Yhtälö on vaikea sillä vanhusten määrä lisääntyy,
mutta ei huolta pidetään huoli siitä että pysyvät kotona,
niin vastuu siirtyy heille itselleen ja vastaavat kotioloissaan
suurimmasta osasta kuluista.
Tuleva skenaario näkyy jo – jään miettimään mikä tässä on valinnanvapautta?

Ajattelen sinua

 

Yksinäisyydessä

kaivatessani lämmöllä suurinta rakkauttani

sinua

ajatukseni ovat sinussa

rakas Mirjam

vaiherikkaassa elämässäsi

 

Ajattelen rakastani

juomassa pikkutyttönä

mummon lypsämää lämmintä maitoa

 

Ajattelen armastani nuorena neitona

kahden pienokaisen

onnellisena äitinä

 

Ajattelen kultani onnen hetkiä

muuttaessaan ihanien muistojen mummolaan

Ahosen mäelle

 

Ajattelen sinua ja minua

istumassa rantasaunan terassilla

koivujen katveessa

päiväkirjaasi kirjoittamassa

savuke kädessä

 

Ajattelen tuhansia onnenhetkiä

jotka olen saanut kanssasi kokea

syvää rakkautta saaden

intohimoista rakkautta antaen

käsi kädessä kulkien

toisiamme tukien

sinne

mihin yhteinen matka meitä viekään

 

Suomen kielipolitiikka on uudistettava perusteellisesti

Kyuu Eturautti kuvasi varsin osuvasti Suomen nykyisen kielipolitiikan järjettömyyttä blogipostauksessaan jokin aika sitten.  https://www.pirkanblogit.fi/2018/vekotin/termistosoppaa-ja-turhaa-kielisotaa/

Järjettömyys kulminoituu ns. Virkamiesruotsiin, joka näyttää muodostuneen ”perusteluksi” vesittää myös hallitusohjelmaan kirjattu kielikokeilu.

”Kielikokeiluun ei voi osallistua, koska korkeakoulussa on suoritettava virkamiesruotsi ”

Mikä sitten on tuon virkamiesruotsin funktio ja tarkoitis, siihen ei osaa vastata kukaan. Ei kukaan.

Kaikki tämä pelleily johtaa rationaalisen ajattelijan miettimään, mikä järki  Suomen nykyisessä kielipolitiikassa ylipäätään on.

Kenen etua Suomen nykyinen kielipolitiikka kokonaisuudessaan palvelee ? Ei ainakaan suomenkielisen suomalaisen etua! Eikä edes vieraskielisen suomalaisen etua.

 

Katsotaanpa ajatuskokeen omaisesti,

onnistuisiko Suomen kielipolitiikan järkeistäminen, pohjoismaisen pääkielimallin toteuttaminen, ilman perustuslain muuttamista.

Periaatteessa ongelma ratkeaa jo käytettävissä olevilla reunaehdoilla.

Suomen sisäisessä laintulkinnassa suomi ja ruotsi ovat tasavertaisesti kohdeltuja kansalliskieliä, mutta

Euroopan neuvostolle toimitettavassa raportoinnissa puhutaankin ruotsista termillä

”Vähemmän käytetty kansalliskieli”

Suomen kielestä voidaan vastaavasti puhua termillä

’Huomattavasti enemmän käytetty kansalliskieli”

Se, että ruotsin kielestä käytetään sen merkittävyyttä kuvaavaa ilmaisua,mutta suomen kielestä ei käytetä vastaavasti sen asemaa kuvaavaa termistöä, se on osa nykyisen kielipolitiikan edustamaa vinoutumista..

Kun aletaan käyttää johdonmukaisesti terminologiaa, päästään myös lähemmäksi pääkielen olemassaolon tunnistamista ja tunnustamista.

Nyt suomen kielen pääkieliasema ei tunnusteta, vaikka

ruotsin tosiasiallinen vähemmistökieliasema raportoidaan Euroopan neuvostolle säännöllisesti, mutta samanaikaisesti Suomen sisäisessä lainsäädännössä ruotsi ei suinkaan ole vähemmistökieli! Tässä on taas ne kuuluisat kahdet rattaat käytössä.

”Tasavertainen kieli” ja sen päälle positiivinen erityiskohtelu aiheuttavat tosiasiallisen kielellisen privilegioaseman, jonka ylläpito revitään suomenkielisen enemmistön selkänahasta pakkoruotsilla.

Kuten aiemmin mainittiin, tutkija Pasi Saukkonen on esittänyt terminologian muuttamista siten, että

Suomi olisi ainoa koko maan laajuisesti virallinen kieli ja kansalliskieli

Ruotsi on vain alueellisesti virallinen, mutta edelleen kansalliskieli

Saamen kielet ovat alueellisesti virallisia ja kansalliskieliä

Saamen kielten aseman muuttaminen vaatisi perustuslain muuttamisen, mutta suomen säätäminen ainoaksi viralliseksi kieleksi eli pääkieleksi ei vaatisi kuin kielilain muuttamisen.

Kansalliskielethän jäisivät perustuslain 17 pykälään sellaisenaan, mutta ”virallinen kieli” vaatisi täsmennyksen kielilakiin.

Järjestely olisi linjassa Euroopan neuvostolle raportoitavan ruotsin kielen erityisaseman kanssa..onhan kyseessä tosiasiallinen vähemmistökieli,

Vähemmän käytetty kansalliskieli.

Pääkielimallin toteuttaminen on siis mahdollinen ilman perustuslain 17. kielipykälän muutosta..

M.O.T.

Kielipolitiikan uudistus on ajankohtaisempi kuin koskaan, vaikka yhteiskunnan ylätaso tekeekin kaikkensa estääkseen muutoksen.

Mikäli olet lähemmin kiinnostunut aiheesta, käy Vapaa kielivalinta ryn keskustelufoorumilla katsomassa ja kommentoimassa.

https://vapaakielivalinta.fi

 

Siili-2018.

Luin tässä pari päivää sitten eestiläisestä verkkolehdestä, että Eestissä järjestetään itsenäisyytensä suurin sotaharjoitus (13 000 miestä) 2. – 14.5.2018. Ensin ajattelin; siinähän sitten melkoinen provokaatio, koska harjoitus on suunniteltu lähinnä Etelä- ja kaakkois-Eestiin.

Ote uutisesta;

Mukana harjoituksessa on joukkoja muun muassa Briteistä, Yhdysvalloista, Tanskasta, Saksasta, Puolesta, Ranskasta, Latviasta, Liettuasta, Belgiasta, Kanadasta, Suomesta, Ruotsista, Georgiasta, Ukrainasta ja Irlannista.

(bolttaus avaajan)

Mielenkiintoista sinänsä, että Norja (NATO-maa) näyttäisi jättäytyvän ulos harjoituksesta.

Ihmettelen suuresti mm Georgian ja Ukrainan osallistumista, eivät kuulu Natoon, eivätkä omaa (?) intressejä Itämeren alueeseen.

Melkoista sapelikalistelua siis.

Kukahan enää muistaa; Itämeri…rauhanmeri.

Ensisijainen kritiikkini kohdistuu mm Suomen osallistumiseen. Poltetaan suomalaisten sotilaiden vähiä harjoitusmäärärahoja ulkomailla ja rahaa palaa kaiketi paljon.

Tuommoisia harjoituksia ei Suomen kamaralle soisi tulevan.

Tietenkin Suomessa on kaiken maailman wannabe-sotilaita änkeämässä harjoitukseen mukaan mutta näitä sotahullujahan on halki maailman sivun riittänyt; omilla rahoillaanhan menevät.

Ev evp (nyt jo edesmennyt) Erkki Nordberg maalaili skenaarion NATO:n kuihtumisesta omaan mahdottomuuteensa vuoteen 2039 mennessä.

Perusteluina esitti eurooppalaisten valtioiden kasvavaa haluttomuutta rahoittaa USA:n aloittamia konflikteja ympäri maailman. Saattaa toteutuakkin, saapa nähdä.

Suomen Vapaussota – Taistelu Varsovasta 1920

Mietittäessä mistä oikein oli kysymys 100 vuotta sitten Suomen Vapaussodassa Venäjää vastaan, suosittelen katsomaan elokuvan (DVD) Taistelu Varsovasta 1920.

Leninin Venäjän tavoitteena oli valloittaa koko Maapallo orjuuteensa. Jokaisesta valloitetusta maasta piti murhata parhaimmisto ja antaa näennäinen valta roskajoukoille. Todellinen valta olisi tietysti ollut Venäjän kommunistidiktatuurilla.

Ryssien tarkoituksena oli vuonna 1920 valloittaa koko Puola, jotta Puolan kautta olisi voinut sitten hyökätä Saksan, Ranskan, jne. kimppuun. Puolan marsalkka Pilsudski kuitenkin löi ryssät pakoon, joten ne eivät saaneet valloitettua edes Puolaa, puhumattakaan Saksasta, Ranskasta, jne.

Radonmittaukset/-tulokset

Eilenä mittaajat kävivät hakemassa radon-mittarin pois. 2 kuukautta se ehti olla patterissa kiinni.

Nyt vaan odotellaan tuloksia. En sitten tiedä tutkivatko ne tulokset niin tarkkaan kuin asuntokohtaisesti, vai yhteenlaskettuna otantana kaikista radon-mitatuista huoneistoista.

Me suomalaiset oomme maailman onnellisin kansa

Onnellisuus näkyi tänään hyvin eduskunnassa, kun kaikki olivat niin onnellisia, kun pääsivät sättimään hallitusta ja hallituspuolueiden golleegojaan valinnavapauslain lähetekeskustelussa. Golleegat taas sättivät v uorostaan opposition edustajia ja onnellisuus oli käsin kosketeltavaa.

Katsomon puolella sohvalla taas onnellisuutta hieman varjosti se, että siitä eduskunnan sättimisestä ei käynyt selville miten esim. Pihtiputaan mummo ja vaari suorittavat valinnan tarvitessaan lääkäriä.

Paljon on puhuttu valinnanvapaudesta, mutta kuten tiedetään valinta on aina vaikea juttu. Markkinamiehet -ja naiset ovat keksineet ratkaisun jo aikoja sitten. He valitsevat meidän puolesta. Sitä varten on mainonta. Kun me menemme esim. markettiin ruokaostoksille, me toimimme kuin robotit. Mainonta on iskostanut päähämme tietyt tuotemerkit ja logot sekä kuvat ja niitä kätemme tavoittelevat kaupan hyllyiltä. Sitten me sanomme, että ”minä en ole mainonnan uhri.

Pörriäinen ja Terveystalo yms. ovat jo aloittaneet mainoskampanjansa ja volyymiä tulee lisää, kunhan se laki tulee voimaan. Mainonta on mielikuvamainontaa, joka pureee. Ja siten yksityiset vie voiton julkiselta puolen. Ja kaikki ovat edelleen onnellisia paitsi ne joiden on pakko korottaa potilasmaksuja ja ruveta rajoittamaan palveluja, kun rahat eivät riitä. Ne yksityiset ovat nimittäin pohjattoman ahneita.