… Se voi olla absolutisoidun muodollisen logiikan ääni, mutta järki (reason, razum, Vernunft, raison, ratio) ei ole samaa kuin varsinkaan absolutisoitu muodollinen logiikka.
Enqvistin pitäisi esimerkiksi tietää, että todella suuret fysikaalisen maa-ilmankuvan edistysaskelet ovat aina vaikuttaneet ensi alkuun ”järjettö- miltä”: pyöreä pyörivä Maa avaruudessa, jatkavuuden laki, ”homogeeni- nen maailmankaikkeus”, gravitaatiolaki, energia, sen säilyvyys, valonno- peuden vakioisuus kaikkien havaitsijoiden suhteen, kvanttimekaniikka, alkuräjähdys…Vaikka nuo ovat ”sotineet järkeä vastaan”,ne on toisaalta myös johdettu nimenomaan muodollista logiikkaa rikkomatta, mutta tavallista perstuntumista poikkeavista aksioomista. Julkilausuttujen tieteellisten aksioomien lisäksi on usein ideologisia piiloaksioomia. Sellaiset on paljastettava ja otettava myös tieteellisen tarkastelun eikä vilpillisen julistuksen alaisiksi.
https://yle.fi/uutiset/3-10163218
Kari Enqvistin kolumni: Suu kiinni fyysikko!
Luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasiantun- tijoiksi ikään kuin he eivät muusta tietäsi mitään. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti heidän tieteellisen kompetenssinsa rajoihin, kirjoittaa Kari Enqvist.
Edesmennyttä Stephen Hawkingia on muisteltu tieteen yleistajuista- jana. Hän ei kuitenkaan kääntänyt luonnontieteiden väittämiä tavallisen ihmisen ymmärrettäviksi. Ei ainakaan samassa mielessä kuin vaikkapa yleistajuistamisen supertähdet, amerikkalainen Neil deGrasse Tyson ja englantilainen Brian Cox. ”
RK: Ei kauhean hyvältä näytä ainakaan Tyson…:
” Tyson on arvioinut, että maailmankaikkeus on 50 prosentin todennäköisyydellä jonkin korkeamman voiman tai sivilisaation tuottama simulaatio, jossa ihmiskunta elää. [4]
https://www.hs.fi/nyt/art-2000002929026.html ”
KE: ” Sen sijaan Hawking toi nimikkeet ”teoreettinen fysiikka” ja ”kos-mologia” tavallisen ihmisen kielenkäyttöön. Hän antoi näille vaikeille tieteenaloille helposti tunnistettavan hahmon. Omansa. ”
RK: Kyllä ne ennestäänkin tiedettiin; Einstein tiedettiin sekä teoreetti- seksi fyysikoksi että kosmologiksi. Myös eräs Paul Kustaanheimo tiedettiin, joka oli ratkaissut matemaattisesti kosmologiassa tärkeän kolmen kappaleen ongelman, mm. osoittanut, että tämä paketti ei ole stabiili, mikä johti myös kaaosteoriassa edistykseen. Hänelle kävi myö- hemmin Helsingin yliopistossa samoin kuin Ragnar Granitille. Harrasta- neissa piireissä tunnettiin ukrainalainen englantiin siirtynyt kosmologi Georgi Gamov Mr. Tompkins -popularisoinneistaan. Harva osasi arvata, että juuri hän oli laskenut ratkaisevan ennusteen, josta Big Bang -teorian kehitys lähti vyörymään.
Teoreettinen fysiikka on EKSAKTI tiede aivan kuten rakennusstatiikka- kin, joka on sovellettua, teknistä fysiikkaa. Se ei tarkoita, että nämä täysin tarkasti kuvaisivat kohdettaan just niin kuin se on (se taas on ob- jektiivisuutta eli objektilähtöisyyttä), vaan se tarkoittaa sitä, että nämä koostuvat loogistesti ristiriidattomista tulkinnallisista matemaat- tisista teorioista, joista lasketaan yksikäsitteisesti asioita, ja niitä ”seurauksia” (ja siten myöe itse aksioomia) kokeellisesti testataan.
Nämä teoriat ovat aina abstrakteja:ne ei vät kuvaa koskaan tutkimien- sa olioiden KAIKKIA ominaisuuksia, ja niissä tuodaan myös kohteiisiin ”uutta”, nimenomaan malliin kuuluvaa, ainakin se muodollinen logiikka! Matematiikka on periaatteessa kohteessa, muodollinen logiikka vain kielessä, jolla sitä kohdetta ja ”sen matematiikkaa” kuvataan ja käsitellään.
KE: ” Niinpä Hawking oli tieteen pikemmin kuin tiedon lähettiläs. Sitä oli myös Albert Einstein. Kaikki näet tietävät Einsteinin tiedemieheksi ja fyysikoksi. Me tunnistamme hänet helposti valokuvista: Einsteinin hul- muava hiuspehko, Einstein ilman sukkia, Einstein joka näyttää kieltään kameralle.
Sekä Einstein että Hawking ovat muodostuneet eräänlaisiksi kuvak- keiksi. En yllättyisi, jos molemmista olisi jo olemassa emoji, jolla tekstareissa voisi korvata käsitteen ”teoreettinen fysiikka”.
Molempiin liittyi outous ja toismaailmallisuus, ikään kuin he eivät olisi olleet aivan normaaleja ihmisiä. Tämän ansiosta teoreettisista fyysikoista on suurelle yleisölle muodostunut mielikuva, joka on osin vahingollinen.
Ajatellaan, että teoreettiset fyysikot ovat kummajaisia. Että heidän ajatuksensa liikuskelevat ainoastaan toisilla planeetoilla ja muissa ulottuvuuksissa.
Hawking tosin kommentoi ilmastonmuutosta ja varoitteli yhteyden- otoista avaruuden muukalaisiin. Tämä hänelle sallittiin, koska hän oli kuin omaa rotuaan. Hänen tiedettiin asuvan salaisuuksien verhon toisella puolella. Hänen kuviteltiin omaavan muilta piilotettua tietoa. ”
RK: Hawking myös filosofoi, ja hörhöilikin: hän on esittänyt hyvinkin kummallisia ideoita, kuten että aika voisi kulkea taaksepäin, mikä muu- ten edellyttäisi jonkinlaista ”informaation säilymisen lakia”, jollaisesta hän itse ei ole avoimesti spekuloinut tietääkseni. Hän on ollut satun- naisesti joukon jatkona myös joissakin muiden alojen ja huijareidenkin pölhöhankkeissa, kuten ”Cambridgen Mustekalojen tietoisuuden julistuksessa”.
KE: ” Minua on ystävällisesti kehotettu pitäytymään kirjoitelmis- sani vain universumin ensimmäiseen sekuntiin, josta jotakin tiedän. ”
RK: Sikäli kuin sellaista todella on tapahtunut…
KE: Tavallisesti luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasiantuntijoiksi. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti hei- dän usein käsittämättömän tieteellisen kompetenssinsa määrittämiin rajoihin. Fyysikolla ei saisi olla mielipidettä arkielämästä. Tämän olen kokenut monta kertaa omakohtaisesti, kun minua on ystävällisesti kehotettu pitäytymään kirjoitelmissani vain universumin ensimmäiseen sekuntiin, josta jotakin tiedän.
Outoa tässä on se, että tietämättömyys ei yleisesti ottaen tunnu estä- vän keitään muita laukomasta erilaisia kommentteja. On kuin vieläkin olisi elossa häivähdys kahdesta kulttuurista, josta englantilainen C.P. Snow kirjoitti kuutisenkymmentä vuotta sitten. Siinä humanisteille, yhteiskuntatieteilijöille ja ylipäätään ei-luonnontieteilijöille on varattu yleisasiantuntijan rooli. Sukupuolesta riippumatta he ovat tämän pallon setämiehiä. He kertovat laajalla pensselillä, miten asiat ovat. Heidän ymmärryksensä on syvää ja pidäkkeetöntä. Luonnontieteilijät vain näpertelevät laput silmillä yksityiskohtien parissa. Näin siis ajateltiin Snown aikoihin ja ajatellaan ehkä vieläkin.
Mutta jos fyysikko eroaisi toimestaan, jättäisi yliopiston ja ilmoittaisi ryhtyvänsä vapaaksi toimittajaksi, yhtäkkiä hänen olisi hyväksyttävää kirjoittaa mistä hyvänsä. ”
RK: Kyllä. Toisin toimittaja ei saa kirjoittaa mitä hyvänsä ainakaan Suo- messa, vaan hänen pitää kirjoittaa nimenomaan paskaa. VAIN PASKASTA MAKSETAAN.
Minä olen muuten tehnyt noin, tosin olen jättäytynyt vain pätkätöistä, joita olen tehnyt ikäni. ja olen niitä tehdessänikin kirjoittanut esimerkiksi filosofiasta just siten kuin olen tarkoittanutkin. HYVÄVÄSYTT(ÄV)YY- DESTÄ en tiedä… Se ei mun asiani tieteilijänä oikeastaan olekaan, pääsia että on asiaa ja totta!
KE: ” Siitä huolimatta, ettei mikään olisi oikeasti muuttunut. Tutkijan erottaa toimittajasta vain käytävä, selän takana kolahtanut ulko-ovi ja kadulle vievät rappuset. ”
RK: On siinä ero. Virassa istuvalla perutieteiden tai filosfiatieteiden pro- fessorilla on velvollisuus olla puhumatta paskaa tuolinsa arvovallalla (joka on hupaa myös haihtumaan…), sillä perustieteiden ja filosofiatie- teiden tehtävänä on MYÖS luoda ideologista maailmankuvaa, esimer- kiksi fysikaalista maailmankuvaa tai tieteellistä ihmiskuvaa.Meillä sovel- lettujen alojen ihmisillä sellaista velvoitetta ei ole: huomattavan monet rakennusstaatikot ovat kreationisteja professoreja myöten (aivan kuten monet matemaatikotkin). Ja muitakin hörhöoppeja esiintyy…
Myöskään virassa oleva tai instituutiensa nimissä esiintyvä FILOSOFI ei saa jauhaa mitä tahansa paskaa erityistieteistä kuten fysiikasta, biologiasta tai sosiologiasta, eikä sovelletuistakaan tieteistä!
KE: ” Kaiken lajin sanominen näkyy olevan sallittua myös satunnaisille näyttelijöille ja viisunikkareille, taloustieteilijöistä nyt puhumattakaan.
Jos luonnontieteilijä ryhtyisi poliitikoksi, hänen olisi lupa puhua mistä tahansa. En ole nimittäin huomannut, että esimerkiksi kasvatustieteen maisteri Laura Huhtasaarta vaadittaisiin pidättäytymästä lausumasta mistään muusta kuin kasvatustieteen asioista. ”
RK: Hän ei puhu valtiollisen tieteen ”arvovallalla” mistään asiasta. Hän on luterilainen uskonnonopettaja, ja hänelle on sallittua uskoa siten kuin tuossa Suomen kirkossa on sallittua – myös kreationistisesti – sillä se on luterilaisille sallittua mutta ei suinkaan pakollista, eikä kovin tavan- omaistakaan. Uskonnonopettaja pastori Ilari Kuuliala selitti tuon asian lukiossa perusteellisesti, ja paljasti myös, ketkä silloiset teologisen professorit olivat kreationisteja: taisi olla vain yksi sillä kertaa: arkelogi Aapeli Saarisalo.
KE: ” Kaiken lajin sanominen näkyy olevan sallittua myös satunnaisille näyt- telijöille ja viisunikkareille, taloustieteilijöistä nyt puhumattakaan, jotka mieluusti esiintyvät olemisen, elämisen ja korkeamman opetuksen armoitettuina asiantuntijoina.
Tämä on tietysti aivan oikein. Jokaisella meistä on rajoittamaton sanan- vapaus – myös vapaus puhua puuta heinää. ”
RK: Paitsi eräillä professoreilla ja muilla – ei ainakaan pitäisi olla…
Eikä pitäisi tulla valituksikaan, jos kannattaa esimerkiksi irrationalsitisa ja antirationalistisia pölhöoppeja… (Ruvetkoon sitten vaikka luonntieteenopettajaksi…)
KE: ” On tärkeää, että julkinen keskustelu on mahdollisimman moniää- nistä. Jokainen mielipide on potentiaalisesti arvokas. Korvataan siis mediassa edes joskus yhteiskuntatieteilijä vaikkapa insinöörillä!
Myös luonnontieteilijöiden ääni voisi kuulua vahvempana. Emme tiedä kaikkea kaikesta, mutta lähtöasenteemme on työn puolesta kriittinen, analyyttinen ja pohdiskeleva. Edustamme usein järjen inhorealistista ääntä, mutta tietysti myös järkevä ihminen voi olla täysin väärässä. ”
RK: Monadologinen, muodollisen logiikan itse luonnon ominaisuudeksi kirjoitteva, metafyysinen (antidialektinen, antiemergentti) ”fysikalismi” EI OLE ”Järjen Ääni”, vaan yksi HUUHAA-oppi muiden joukossa…
https://journal.fi/tt/article/view/66443/26871
KE: Muistettakoon kuitenkin, että on parempi erehtyä kiinnostavalla tavalla kuin olla oikeassa tylsällä tavalla. Uskon, että tässä suhteessa me fyysikot olemme taitavia.
Kari Enqvist
Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokir- jailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä. ”
RK: ”Fysikalistien” hölmöyksiä:
Enqvistin oppilas ja apulainen Syksy Räsänen:
https://www.tiede.fi/keskustelu/45601/ketju/rasanen_sekoilee_fysikaalisessa_analogiassaan_tahdosta
Ja Enqvistin kollega ja kaveri Esko Valtaoja:
https://www.tiede.fi/keskustelu/39799/ketju/onko_tulevaisuus_ja_menneisyys_todellisia
PS:Periaatteessa olisi tietysti mahdollista,että luonto olisi jollakin taval- la ”digitaalinen”,eli olisi olemassa jossakin jokin sellainen todellisuuden- taso, joka olisi jaettavissa sellaisiin ”pisteisiin”, joissa jokin perusominai- suus (joista voitaisiin periaatteessa johtaa muut) joko täysin olisi , tai sitä ei olisi lainkaan. Tämä olisi juuri sen monadologian peruaksiooma, jonka tunnetuin edustaja on kai edelleen Gottfried Wilhelm von Leibniz, mekaanisen energiakäsitteen keksijä ja differentiaalilaskennan kehittäjä Isaac Newtonin ohella, fanaattinen fundamentalistinen luterilainen kreationisti muuten.
MUTTA MISSÄÄN TAPAUKSESSA TUOLLAISTA FILOSOFISTA EKSENTRISTÄ ÄÄRIASENNETTA EI PIDÄ HUUTAA MUKA ”TODISTETTUNA FYSIIKKANA” SEN ALAN PROFESSORIN ”VIRKALAUSUNTONA”, joka esimerkiksi valtion pitäisi uskoa, ja tehdä sen mukaan ”laillisesti” virkamiespäätöksiä!!!!
” PÄIVÄN PAINI: PERIMMÄINEN TIETO MAAILMASTA, Tieteen päivät 8.1.2009 klo 15.00−16-00
Published on Nov 26, 2015
Ainoa mikä jää
Kari Enqvist, Janne Saarikivi
Molemmilla on myös perin kiero käsitys tieteestä ilmiönä – ja olemattoman pieni potti mitään kestäviäomakohtaisia tieteellisiä löytöjä: paljon pulinaa – vähän villoja.