Miksi YK:n pääsihteerin Gutierres ei kysy mitään kansainväliseltä ICJ-oikeudelta Krimin-kysymyksessä?

http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251360-mika-ratkaisuksi-krimilla

” Mikä ratkaisuksi Krimillä?

Huomenna,  sunnuntaina 25.2. klo 15:00 Venäjän suurlähetystöllä Tehtaankadulla järjestetään mielenosoitus Krimin miehitystä vastaan. Mielenosoitukseen pyydetään tulemaan seuraavan viiden vaatimuksen kanssa:

Putin: Näpit irti Krimistä!
Krim = Ukraina
Seis Krimin valloitukselle!
Vapaus ja oikeus Krimin tataareille!
Venäjä – maailman sarjamiehittäjä

En ole täysin samaa mieltä vaatimuslistasta. Krimin liittäminen Ukrai- naan ei riitä ratkaisemaan ongelmia, enkä koe mielekkäänä laittaa Venä- jän, Israelin ja Turkin laittomia miehityksiä vakavuusjärjestykseen. Tästä huolimatta aion osallistua mielenosoitukseen, mikäli alkavan flunssan oireet menevät ohi siihen mennessä. Näin, koska pidän tärkeänä osoittaa tukea kamppailulle Krimin tataarien oikeuksien puolesta. ”

RK: Kaikki kunnia ja lainvoima krimintataarien ja kaikien muidenkin oikeuksille ja vapauksille!

Niiden toteutumisedellytykset eivät ole taatusti Venäjällä huonommat kuin nykyisessä Ukrainassa…

YK päättää viime kädessä maailman rajoista Yleiskokouksen päätöksellä Turvallisuusneuvoston esityksestä.

http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171762-paattaako-yk-jasenmaiden-rajoista

Päättääkö YK jäsenmaiden rajoista?

Väitän, että päättää, viime kädessä.

YK mm. vahvistaa rauhansopimukset, kuten jo sen edeltäjä Kansainliit- tokin teki, ja hyväksyy jäsenmaat tietyin rajoin, perustuslaein jne. Yleis- kokouksen päätöksellä Turvallisuusneuvoston esityksestä. YK:n Yleis- kokous on tällä keinolla myös luonut valtioita kuten Israelin, Palestiinan arabivaltion, Itä-Timorin, Namibian ja miehityksenalaisen Länsi-Saharan. Tämä on myös tapa, jolla YK hyväksyy tai hylkää maiden hallitukset. Se on johtanut myös omituisuuksiin, mm. kun USA piti veto-oikeudellaan ”kannattamaansa” Kambodžan Pol Potin kansanmurhahallitusta maan hallituksena YK:ssa kymmenisen vuotta sen jälkeenkin, kun Vietnamin tukemat kapinalliset olivat sen kaataneet. Tällaiset ovat kuitenkin suhteellisen vähämerkityksellistä santaa perusperiaatteeltaan toimintakelpoisen systeemin rattaisssa.

Asian ydin on siinä,että kansainväliset YK-tuomioistuimet ovat  luonnol- lisesti sidottuja YK:n omaan lakiin. Samoin siihen ovat ehdottomasti sidottuja ylin rauhanvalvoja ja ainoa laillinen rauhaanpakottaja Turvallisuuneuvosto sekä YK:n Sihteeristö.

Yksittäisille jäsenmaille YK:n päätökset ovat oletusarvoisesti KEHO- TUKSIA (recommendations, sanan  perusmerkitys: re-commander = käskeä uudelleen, toistaa käsky, mitä suomen kehä-sanasta johdettu ´kehottaakin´ tarkoittaa) joiden toimeenpanon ne suorittavat kansalli- sen lain kautta. Turvallisuusnevosto taivuttelee pullikoivia ensin mm. talous- ym. pakotteilla ja vasta vihonviimeisenä keinona rauhaanpakot- taa kansainväliseen lakiin. Myös Turvallisuusneuvostolla on siis sekä lainsäädäntö-  että tuomiovaltaa Peruskirjan ja Yleiskouksen lakipäätösten pohjalta, joille sen toiminnan myös PITÄÄ perustua.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/yk-n-yleiskokous-paatti-29-11-1947-samalla-paatoslauselmalla-pl-181-seka-palestiinan-arabivaltion-etta-israelin-olemassaolosta

Tarkoitukseni ei ollut avata omaa blogia.

Dosentti Kimmo Kiljunen (SDP), joka ei halua kuulla omiinsa nähden poikkipuolisia näkemyksiä eikä käydä kansalaiskeskustelua  tieteel- lisestä puhumattakaan, vaikka on siis dosentti, bannasi minut kom- mentoimasta blogiaan heti, kun keskustelussa päästiin asiaan.

Dosentti Kiljusen agenda on tämä:

Suomi ajaa NATOa YK:n TILALLE ei-jäsenyyttä viikunanlehtenä käyttäen

Keskustelussa tuotiin esiin YK:n sivuilta(?) myös materiaalia, joka näen- näisesti kyseenalaistaa yllä esittämäni tiedot, ja joihin pitää jossakin vastata, jotta se ei muodostuisi ”jumalansanaksi”.

http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171727-ukraina-ja-kansainvalinen-oikeus#comment-2662874

KK: ” Ukrainan kriisi on vaikein poliittinen kriisi Euroopassa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Suurvallat ovat vastakkain.

Ei ole epäilystä, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta muuttamalla yksipuolisesti Ukrainan rajoja.

Ne vahvistettiin vuoden 1994 Budapestin sopimuksella Ukrainan luopuessa ydinaseista. Tätä sopimusta Krimin valtaus rikkoi. ”

RK: Kilju-Kimmon vuoden 1994 Budapestin sopimus Venäjän (Baariss´-sedän), Englannin ja USA:n  (ja Ukrainan) keken EI OLE MIKÄÄN KAN- SAINVÄLINEN LAKI YLIPÄÄTÄÄNKÄÄN, EIVÄTKÄ SOPIMUKSET MENE KOSKAAN EDES KANSALLISTEN SAATI KANSAINVÄLISTEN LAKIEN YLI!

Noilla kolmella tai neljällä valtiolla ei ole mitään oikeutta päättää valti- oiden varsinkaan ns. kolmansien sellaisten jaoista ohi YK:n proseduu- rin! Niillä on oikeus sitoa itsensä viemään, tiettyjen edellytysten vallitessa (joihin ei todellakaan kuulu, että esimerkiksi Ukrainassa olisi tapahtunut fasistikaappaus!), läpi tiettyä linjaa (jonka läpi meno laiksi ei silti olisi vielä saletti).

President Obama warned Russia again it faced worldwide isolation by its actions but it wasn’t too late to withdraw and respect the 1994 Bu- dapest pact that saw the US, UK and Russia sign a security assurance that saw Ukraine dismantle its nuclear weapons in exchange for protection of the integrity of its border.

“I think the world is largely united in recognising the steps Russia has taken are a violation of Ukrainian sovereignty … a violation of interna- tional law,” President Obama said adding sanctions were being drawn up now.

“The strong condemnation that Russia has received around the world indicates the degree to which Russia is on the wrong side of history,” he said.

“There are two paths that Russia can take at this point. Actions on the ground in Crimea are deeply troubling but what is also true is that over time, this will be a costly proposition for Russia. Now is the time to consider whether they can further their interests with diplomacy as opposed to force.” ”

Kansainvälisoikeudellisesti valtioiden rajat vahvistaa YK:n Yleisko- kous Turvallisuusneuvoston esityksestä, eikä mikään sopimus.

Se ei ole vielä hyväksynyt Krimin liittämistä Venäjään, mutta se ei myös- kään pidä millään muotoa laittomana ainakaan Krimin irrottautumista Ukrainasta.

Krim oli autonomia (ja on nyt osavaltio), ja autonomioiden oikeudet ovat YK:n Peruskirjassa lähes samat kuin itsenäisten valtioidenkin: mm. niiden asemaa ei saa heikentää esimerkiksi rajansiirtojen yhteydessä.

YK ei tee hätiköityjä päätöksiä laillista rajoista. Uusi järjestely on hyvä osoittaa toimivaksi ja kansan tahdon mukaiseksi. Vastaavia järjestelyjä on mm. Taiwan, joka on osa YK:n tunnustamaa yhtä Kiinaa, ja se oli myös vuosikymmenet YK:ssa edustettuna ollut Kiina, ja Kiinan kansantasavalta oli ulkona, Vietnamin sodan rauhaan asti. Edelleen Kosovon itsenäisyys odottaa yhä YK:n vahvistamista, samoin Etelä-Osseetian ja Abhaasian.

Autonomioilla on oikeus puolustautua ja saada siihen myös ulkopuo- lista apua. Venäjä on Etelä-Ossetiassa ja Abhaasiassa laillinen YK:n ja ETYJin asettama rauhanturvaaja (”IVY”, Ukrainankin pitäisi olla, mutta kun ei ole…)

 

AR: Krimin tataarit ovat olleet Venäjän miehityksen häviäjiä

Miehityksen alun jälkeen yli kymmenen poliittisesti aktiivista tataaria on kadonnut, tai kuollut epämääräisissä olosuhteissa. Lisäksi Krimin tataarien itsehallintoelin Mejlis (medžlis) on kielletty ja laitettu Venäjän ”ekstremistijärjestöjen” listalle.

Krimin kolme suurta väestöryhmää ovat venäläiset, ukrainalaiset ja Krimin tataarit.Vuoden 2001 väestölaskennan mukaan ensimmäisiä oli 60.4%, toisia 24% ja kolmansia 10.8%.Etniset ryhmät määritettiin oman ilmoituksen mukaan. Poliittisesti kiistanalaisen, miehityksen jälkeen vuonna 2014 tehdyn väestölaskennan mukaan Krimin väkiluku vajaa viidellä prosentilla kymmenessä vuodessa, ja lasku koski lähinnä ukrainalaisia. Suurimpien ryhmien osuudet uuden väestölaskennan mukaan olivat 65.3%, 15.7% ja 12.2%.

Miehityksen myötä Krimiltä on arvatenkin muuttanut eniten ukrainalai- sia, mutta on myös mahdollista, että osa ihmisistä määritteli etnisyy- tensä uusiksi muuttuneen poliittisen tilanteen myötä. Ukrainalaisuuden ja venäläisyyden raja Krimillä, ja Ukrainassa ylipäätänsäkin on monimut- kainen. Monen etnisesti ukrainalaisen äidinkieli on venäjä. Vuoden 2001 väestölaskennan mukaan Krimillä äidinkieleltään ukrainankielisiä oli 10.1%, joten 60% etnisesti ukrainalaisista puhui äidinkielenään Venäjää. Krimin tataareista 6% oli äidinkieleltään venäjänkielisiä.  ”

RK: Krim on ollut koko ajan Venäjän armeijan ”miehittämä” siinä mieles- sä, että siellä on ollut suuri Venäjän sotilastukikohta. Se on turvannut todellisuudessa paitsi Venäjän pääsyä Mustallemerelle ja Välimerelle, mitä ei ole laillista estää, myös Krimin autonomiaa. Krimin oma parlamentti oli fasistikaappausta vastaan (eivät parlamentit sitä paitsi voi ”tehdä fasismista laillista”).

 

AR: ” Mitä tiedetään Krimin asukkaiden näkemyksistä?

Etninen identiteetti ja äidinkieli eivät kumpikaan ole määrittäneet valti- ollista lojaliteettia.Krimin paikallisparlamentin viimeisissä vaaleissa osa- na Ukrainaa vuonna 2010 kaksi venäläismielisintä puoluetta, ”Sojuz” (Liitto) ja ”Venäläinen yhtenäisyys” saivat vain 5,28% ja 4,02% äänistä. Näistäkään kumpikaan ei kampanjoinut Krimin liittämiseksi Venäjään, asialistalla olivat lähinnä Venäjän kielen asema, kauppasuhteet Venäjän kanssa ja Ukrainan NATO-jäsenyys. Mielipidetiedusteluissa Krimin asukkaiden tuki Venäjään liittymiselle 2011-2014 vaihteli 23% ja 41% välillä.

Vuonna 2010 Krimin vaalien ylivoimainen voittaja oli presidentti Viktor Janukovitšin ”Alueiden puolue”, joka sai 48,93% äänistä. Janukovitš syöstiin vallasta keväällä 2014, mutta Alueiden puolue mm. kannatti Ukrainan EU-jäsenyyttä (tosin omilla ehdoillaan), joten se oli venäläismielinen vain verrattuna Ukrainan kansallismielisiin puolueisiin, joiden tukialue on Länsi-Ukrainassa. ”

RK: Nimenomaan Janukovytshin hallituksen valta kaadettiin laittomasti fasistikaappauksessa.

AR: ” Krimin tataarien Qurultai-Ruh sai 7.02% äänistä, mutta yksikään muu länsimielinen puolue ei ylittänyt 3% äänikynnystä. Lähimmäksi pääsi Julia Timošenkon Batkivštšina, joka sai 2.68% äänistä.

Vuoden 2010 vaalituloksesta voi tehdä kaksi johtopäätöstä. Ensinnä- kin, Krimin poliittinen todellisuus oli täysin erilainen kuin muun Ukrainan. Siinä missä Ukrainassa kokonaisuuten kansallis- ja länsimieliset ja (maltillisen) venäläismieliset puolueet taistelivat vallasta tasaväkisenä, Krimillä länsimielisiä puolueita äänestivät miltei yksinomaan tataarit. Toisaalta, edes Krimillä ei yksikään puolue ajanut Krimin liittämistä Venäjään, EU-jäsenyyttä kannattavat puolueet saivat yli puolet äänistä. Vuoden 2014 venäläismiehitystä auttaneella ”Venäläisellä yhtenäisyydellä” oli vain neljän prosentin tuki.

Vuoden 2010 vaalit eivät kuitenkaan anna kauheasti osviittaa siitä, kuinka suuri osa Krimin asukkaista tuki ja tukee venäläismiehitystä. Vuoden 2014 tapahtumat radikalisoivat Ukrainan asukkaita molemmilla puolilla jakolinjaa, ja varmasti osa Alueiden puolueen entisistä äänestäjistä ja jäsenistä kannattaa nyt Krimin, Donetskin ja Luhanskin liittämistä Venäjään. Kuinka suuri osa? Sitä on mahdotonta arvioida, koska kehotukset palauttaa Krim Ukrainalle ovat Venäjällä vakava rikos. ”

RK: Ketkä ja koska ja missä ovat esittäneet Donetskin ja Luhanskin liittämistä Venäjään.

AR: ” Venäjän rikoslain pykälässä 280.1 (julkinen kehottaminen Venäjän federaation alueellisen yhtenäisyyden rikkomiseen) maksimirangaistus on neljä vuotta vankilaa. Mikäli teko on tehty ”tiedotusvälineiden” (ml. internet) kautta, maksimirangaistus on viisi vuotta. Siksi mikään puolue ei voi ehdottaa tällaista, eikä mielipidetiedusteluihin joissa tätä udellaan kannata välttämättä vastata.

Etnisen vastakkainasettelun syy on Stalinin karkotus

Siinä missä raja ukrainalaisen ja venäläisen identiteetin välillä on jossain määrin liukuva, Krimin tataarit muodostavat poliittisesti melko yhtenäisen ryhmän, joka vastustaa Krimin liittämistä Venäjään. ”

RK: Mistään yhtenäisestä vastustuksesta Krimillä ei ole näyttöä. Tie- tääkseni esimerkiksi sikäläiset islamilaiset järjestöt kannattavat Venäjään kuulumista – tai mahdollisesti itsenäisyyttä. Nykyään ilman Krimiä Ukrainassa ei ole juuri lainkaan islamilaisia tai turkkilaiskielisiä. Venäjällä kylää piisaa molempia. Krimintataarit eivät ole alkuperäiskansa: pääasiassa he ovat kaanikunnan 1500-luvulla siirtämän väen jälkeläisiä. Alkuperäiset krimtshakit olivat juutalaisuskoisia karaimeja.

AR: ” Tästä on haukkuminen (tai kiittäminen) Stalinia, joka karkotti vuon- na 1944 Krimin tataarit Keski-Aasiaan, minkä vuoksi 15-20%, joidenkin arvioiden mukaan jopa 46% Krimin tataareista menehtyi nälkään. ”

RK: Potaskaa. Karkotus on totta, väestön joukkoon, josta he pääasias- sa olivat lähtöisinkin, mutta kummituskuolleisuusluvut ovat roskaa.

AR: ” Karkotuksen syy oli väitetty Krimin tataarien yhteistyö natsien kanssa, mutta puna-armeijan puolella taisteli yhtä paljon Krimin tataareita kuin natsien pakkovärväämissä poliisi- ja itsepuolustusjoukoissa, jotka eivät olleet erityisen luotettavia liittolaisia natseille.

Siinä missä monen muun Stalinin karkottaman etnisen ryhmän annettin palata kotikonnuilleen Hruštševin aikana, Krimin tataareille tätä ei sallit- tu. He ovat palanneet ensin omin lupineen ja luvan kanssa vasta 90-luvulta eteenpäin, osa ei ole palannut vieläkään. Läheskään kaikille palanneille ei ole annettu maata, joten he ovat vallanneet sitä itse. Krimille syntyi konflikti karkotettujen, ja alueelle jääneen ja sinne myöhemmin muuttaneen venäläisväestön välille, ja tätä konfliktia Ukrainan länsimielisimmätkään hallitukset eivät ole uskaltaneet ratkaista Krimin tataarien hyväksi. Venäläismiehityksen jälkeen karkotetuille on tarjottu korvauksia, mutta on juridisesti hankalaa todistaa että on oikeutettu niihin. Monet Krimin venäläismieliset ovat pitäneet palaavia tataareita uhkana, eivätkä he ole moksiskaan tataarien poliittisten instituutioiden tuhoamisesta ja aktivistien katoamisista.

Karkotuksen jälkipyykki on syy,minkä vuoksi Ukrainan aikana Krimin po- litiikka polarisoitui etnisten linjojen mukaan.Tämä etninen polarisaatio on myös syy, miksi Krimin ongelmia ei edes pitäisi ratkaista enemmistöpäätök- sellä, ei Krimin enemmistön, ei Ukrainan enemmistön eikä Venäjän enemmistön päätöksellä. ”

RK: Juu näin toki on, ja krimintataarit ovat alueen ns. nimikkokansalli- suus, jolla on siellä erikoisasema ja tasavertaiset kielelliset oikeudet.

AR:Vuoden 2014 kansanäänestyksissä Krimin ja Sevastopolin asemas- ta molemmista yli 95% äänesti Venäjään liittymisen puolesta, mutta vastustajat pääosin boikotoivat äänestystä ja se järjestettiin sotilaallisen miehityksen olosuhteissa ja ilman riippumattomia tarkkailijoita. On vaikea arvioida kuinka suuri osa Krimin asukkaista olisi kannattanut liittymistä Venäjään täysin vapaassa kansanäänestyksessä, ja repression vuoksi on vaikeaa kysellä kuinka suuri osa äänestäisi sen puolesta nyt. Puolueet jotka saivat Krimillä eniten ääniä vuonna 2010, eli Alueiden puolue ja Kommunistipuolue on nyt kielletty Ukrainassa. ”

RK: Epätieteellisesti kielletty. Tämä on Ukrainan moka.

AR: ” On hyvin mahdollista, että Ukrainassa tapahtuneiden muutosten vuoksi enemmistö krimiläisistä kannattaa nyt Venäjään liittymistä. Enem- mistöllä ei kuitenkaan pitäisi olla oikeutta kidnapata ja murhata vähemmistön poliittisia vaikuttajia, riistää vähemmistöltä poliittista edustusta tai estää Stalinin vähemmistöltä viemien maiden palautusta kohtuullisessa mittakaavassa. ”

RK: Tällaiset murhajutut ovat perättömiä ja provokaatioita.

AR: ” Krimin venäläisten poliittinen paine ajaa näitä kaikkia kolmea. Toi- saalta, Krimin venäläisten näkemystä ei sitäkään saa sivuuttaa kun niemimaan tulevaisuudesta päätetään.

Enemmistöpäätökset + kansallisuusaate = etninen sorto

Krimin konflikti on pitkälti paikallinen etninen konflikti, jossa tataarit ja ukrainalaiset ovat liittoutuneet Ukrainan länsimielisten poliittisten voi- mien kanssa, ja suuri osa, mahdollisesti enemmistö etnisistä venäläi- sistä on nyt liittoutunut Putinin kanssa. Länsimaissa on ajoittain ehdotettu uutta kansanäänestystä tienä ulos konfliktista, mutta etnisissä konflikteissa äänestykset lähinnä vain mittaavat kilpailevien etnisten ryhmien koon. Ajatus siitä, että etniset konfliktit voidaan ratkaista enemmistöpäätöksillä on suora tie etnisiin puhdistuksiin ja kansanmurhiin, koska nämä ovat ainoat tavat vähentää kilpailevan etnisen ryhmän kokoa.

Mikä olisi Krimin etnisen konfliktin ratkaisu? ”

RK: Tämä ei ole etninen vaan sotilasliittokonflikti. Tässä ei tapella tataa- rien asioista: ne olsi kyllä saatu paljon helpommallakin vaikka kuinka hyvään järjesteykseen. Venäläiset ja ukrainalaiset poikkeavat aika vähän alkuperältään, kieletään tai uskonnoltaan.

AR: ” Vastaavanlaisten konfliktien ratkaisu on ollut vaikeaa kaikkialla maailmassa, koska parlamentaarinen tasavalta ja kansallisuusvaltio kul- kevat käsi kädessä (1, 2, 3, 4). Yleensä parlamentaristiset tasavallat on synnytetty etnisten puhdistusten avulla. ”

RK: Yksi askel olisi panna YK-tuopmioistuin ICJ katsomaan ensimmäi- seksi, missä ollaan niiden laillisten rajojen suhteen YK:n lain kirjaimen mukaan. Tämä voidaan tehdä myös niin, että istuimen ratkaisu ei ole ehdottoman sitova. Esimerkiksi mistään sellaisesta, mitä tarkkailja Kulju-Kimmo yllä hölpöttää, että Turvallisuusneuvos- ton pysyväisjäsenet voisivat jossakin tupakkipalaverissa ”päättää maailman rajoista”, ei missään tapauksessa ole kysymys….

AR: ” Siellä missä etnis-uskonnollinen väkivalta on onnistuttu pysäyttä- mään (esimerkiksi Pohjois-Irlannissa ja Libanonissa), on parlamentaari- nen enemmistöpäätöksenteko yleensä korvattu jonkinlaisella vallanjakomallilla joka ei perustu yksinkertaiseen enemmistöön. ”

RK: Noin on, mutta tässä ei ole kyse taistelevista uskontokunnista eikä myöskään tulokas- ja alkuperäisperäisväen, EIKÄ VIHAMIELISTEN YHTEISKUNTALUOKKIEN TÖRMÄYKSESTÄ, josta kaikesta on kyse Pohjois-Irlannin sitkeäastä konfliktista.

AR: Valtiollisten rajojen koskemattomuus on minulle toisarvoinen kysy- mys, tuskin yksikään valtio olisi koskaan itsenäistynyt mikäli aina olisi menty tiukasti juridiikan mukaan. Minulle ensiarvoista ovat vähemmistön oikeudet ja hyvitys

Stalinin tekemistä vääryyksistä, ja niin kauan kun näitä ei ole otettu huo- mioon, on Krimin miehitystä pidettävä laittomana ja on vaadittava sen lopetusta.

Antti Rautiainen ”

Venäjä pystyy sen ongelman ratkasemaan paljon paremmin kuin Ukraina.

NATO hinkuu Krimiä voidakseen pussittaan Venäjän ulos Mustaltamereltä ja Välimereltä.

NATO on valtioiodenvälinen organisaatio, joka ei perustu minkäänlaiseen kansainväliseen lakiin.

Se on kelvollisen kansainvälisen kriinhallintajärjestelmän kilpailija eikä sellaisen osa.

Yksi vastaus artikkeliin “Miksi YK:n pääsihteerin Gutierres ei kysy mitään kansainväliseltä ICJ-oikeudelta Krimin-kysymyksessä?”

  1. Venäjä aiheuttaa naapurimailleen ongelmia ja sitten se tulee ratkomaan niitä ongelmia. Odotellaampa sitöä omaa vuoroa, se tulee vielä, olen 100% varma, tavalla tai toisella. Eikä tarvita edes lihakaupan jonotuslippua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *