” Koivisto: Saksa auttoi valkoisia, koska halusi tukea Leniniä
Julkaistu: 5:00
Unto Hämäläinen
helsingin sanomat
SAMI KERO / HS
Presidentti Mauno Koiviston arkistosta on löytynyt historiallinen haastattelunauha
Presidentti Mauno Koiviston arkistosta on löytynyt historiallinen haastattelunauha, jossa Martti Pihkala kertoo, miten Mannerheimia taivuteltiin hyväksymään saksalaisten joukkojen tulo Suomeen keväällä 1918.
Vuonna 1955 tehty haastattelu painui unohduksiin vuosikymmeniksi, mutta nyt Koivisto antoi sen julkaistavaksi. HS:n haastattelussa Koivisto kertoo käsityksensä siitä, miksi Saksa lähetti joukkojaan valkoisten avuksi: Saksa halusi tukea Leninin pysymistä vallassa Neuvosto-Venäjällä.
Sisällissodan päättymisestä on kulunut tänään yhdeksänkymmentä vuotta. Toukokuun 16. päivänä 1918 kenraali Mannerheim otti vastaan Helsingin keskustassa valkoisen armeijan voitonparaatin, jolla haluttiin osoittaa, että sota punakaartia vastaan oli voitettu suomalaisin voimin.
Saksalaisten joukkojen kuukautta aikaisemmin vapauttamille helsinkiläisille tämä ei silloin ollut itsestään selvä asia. Eikä se ole ollut myöhemminkään riidaton johtopäätös: yhdeksänkymmentä vuotta on keskusteltu siitä, miksi saksalaiset joukot tulivat kesken sisällissodan Suomeen ja mikä oli heidän tulonsa merkitys sodan lopputulokseen.
Myös presidentti Koivistoa nämä kysymykset ovat askarruttaneet.
Omissa pohdinnoissaan Koivisto on tullut siihen tulokseen, että Saksan valtiojohto halusi pitää bolševikit vallassa Neuvosto-Venäjällä.
”Saksalaiset halusivat tukea sitä hallitusta, joka oli lopettanut sodan heitä vastaan. Kun saksalaiset joukot tulivat Suomeen, ne rauhoittivat Suomen ja Venäjän välisen rajan. Silloin ei Leninin asemaa enää ahdistettu.”
Lenin oli noussut edellisenä syksynä 1917 valtaan ja pyrkinyt solmimaan rauhan Saksan johtamien keskusvaltojen kanssa. Lopullinen rauhansopimus solmittiin maaliskuun alussa 1918 Brest-Litovskissa.
”Saksan intressi oli se, että Venäjä pysyy poissa Saksan vihollisten leiristä. Se halusi keskittää voimiaan länsivaltoja vastaan.”
Saksan sodanjohdossa ei kuitenkaan oltu yksimielisiä. Keisari Wilhelmin kanta ratkaisi, ja joukot lähetettiin Suomeen valkoisten avuksi.
”Tällainen käsitys minulle on muodostunut siitä informaatiosta, jota olen saanut”, Koivisto sanoo.
Entä mikä vaikutus oli saksalaisten joukkojen tulolla Suomeen?
”Niin kai voidaan sanoa, että se lyhensi sisällissotaa, taisteluihin käytettyä aikaa. Saatiin aikaan aseellinen rauha. Toinen puoli oli se, että saksalaisten apu aiheutti sellaista tuhoa, jota ei ehkä muutoin olisi syntynyt” Koivisto arvioi.
Ja mikä vaikutus saksalaisten avulla oli sodan voittajiin, valkoisiin?
”Se jätti pitkäksi aikaa jälkeensä valkoiselle puolelle kiitollisuuden Saksan suuntaan. Sillä oli merkityksensä myöhempiin tapahtumiin.” ”
Jos toiset täälläkin väittävät punaisten olleen ”stalinistibolshevikkeja” (tai maailmanvallankumouksellisia trotskisti-sellaisia…) niin tuo hörhö yrittää väittää heidän olleen TÄYSIN TÄMÄNPÄIVÄSIÄ suomalaisia äärioikestodemareita…
Hesarin lukijoiden, jotka ovat Erkon maksamia ”ideologejaan” viisaampia, tuomio on yksimielinen: sekoilua!
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=117234&messageID=2036820&
Niin, Mannerheimhan olisi halunnut auttaa kalpeanaamoja Venäjällä Leniniä vastaan. Mannerheim ei halunnut saksalaisia Suomeen, mutta ehkä muista syistä.
Saksa ei ”tukenut Leniniä”, mutta sen sijaan pyrki apinan raivolla siihen, että joku, vaikka sitten Lenin, jyrää loputkin Venäjän kerenskiläiset, jotka yhä pitivät valtaa monessa osassa valtakuntaa kuten Ukrainassa (Keskusrada, Kiovan sotilaspiiri), Amurinmaalla (Sergei Lazo, liittyi Bolshevikkeihin) ja Volgan alueella mm. Tambovissa (Kerenskin nimittämä kuvernööri poliisikenraali A. S. Antonov, odotti bolshevikkien ja valkoisten höyhentävän toisensa, mutta kuppaili liian kauan ryhtymistä ”tasapainottamaan” ja yhdistääkseen alun perin Ententen (USA:n) lähettämän Koltshakin kanssa…). Koltshak joutui pussiin ja hänelle olisi erinomaisesti kelvannut myös Saksa ulospääsyksi, vaikka hän joukoilleen väitti, että ”taistelu bolshevikkeja vastaan on taistelua Saksaa vastaan; kun asian todellinen laita selvisi, omat joukot tappoivat hänet.
https://en.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kolchak
Saksa ei myöskään sietänyt Kerenskin syrjäyttämää Entente-mielistä (”paremman puutteessa”?) Judeitshia, vaan perusti (antauduttuaan I maailmandodassa) Baltiaan oman mielisensä, Pavel Bermondt-Avalovin (georgialainen sotavanki musiikkiupseeri Pavlo Avalishvili) komentaman armeijan, joka nojasi baltiansaksalaisiin ja piti mm. Riiankaupunkia ainakin puoli vuotta vallassaan, ja taisteli Baltian porvarillis-kansallisia joukoja vastaan. esimerkiksi von der Goltzin entisiä joukkoja liittyi bermondtilaisiin.