Median ilmastoähky saa jo naurettavia piirteitä

Suomeen ei mahdu kerrallaan, kuin yksi asia, jota jauhetaan mediassa, kaljakuppiloissa ja kaikkialla siellä, missä kaksi tai kolme inehmoa kohtaa toisensa.

Nyt se asia on ilmaston tila. Ja sitä tulee nyt tuutin täydeltä niin, että ähky on kuin epidemia, joka leviää kulovalkean lailla. Tulee mieleeni Jorma Etton runo ”Suomalainen”.

”Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,sellainen joka eksyy tieltä, huutaa rannalla, ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:metsä raikuu, kaikuu, hongat humajaavat.

Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy,kun toinen heittää kiukaalle vettä.

Sellaisella suomalaisella on aina kaveri, koskaan se ei ole yksin ja se kaveri on suomalainen. Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään, ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.”

9 vastausta artikkeliin “Median ilmastoähky saa jo naurettavia piirteitä”

  1. Eilen ikäihmisten keskusteluryhmässä nostin asiaa esille – sai aikaan vain nyökyttelyä. Ikäihminen ei enää voi siihen juurikaan vaikuttaa. Saksa korvaa ydinvoimaa polttamalla hiiltä.

  2. Suomi on äärimäisen pieni vaikuttaja asiaan. Luin jostakin, että 15 öljytankkeria merillä aiheuttaa yhtä paljon saastetta kuin kaikki maailman autot. Eikä niitä koske ilmasuojelu mitenkään. Ja sitten olivat nuo kaukolennot vastaavat 10 vuoden autoilua.

    https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/phuketin-lento-vastaa-lahes-10-vuoden-autoilua-lontoon-liki-kahden-nain-hurjasti-paastosi-vahenevat-jos-lopetat-lentamisen/7108092#gs.SsEuudI

    https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/15-suurinta-rahtilaivaa-tuottaa-yhta-paljon-typpi-ja-rikkipaastoja-kuin-kaikki-maailman-autot-yhteensa-eivatka-ilmastosopimukset-koske-alaa/7108302#gs.sfTWxBU

  3. Ilmastoasioissa ei nähdä metsää puilta.
    Hallituksemme puhuu lillukan varsista.
    Haluavat rankaista autoiluamme vaikka suomi on harvaan asuttu maa ja työpaikat matkojen päässä.

  4. Luulisi tulevan paljon halvemmaksi laittaa noihin laivoihin suotimet ja muut värkit autojen sijaan.

  5. 29032,0 kilometrin henkilöautomatkaa muka vastaisi 0,87 päivää keskimääräisen suomalaisen pientalon lämmitystä. Onkohan laskurissa hämminkiä?

    http://lentolaskuri.fi/lentolaskuri.fi/

    Matkaa yhteensä 6002,0 km.
    Päästöjä per suunta 1306 Kg CO2.
    2613 kg CO2
    78,39 €

    Matkan päästömäärä vastaa…

    0,87 päivää keskimääräisen suomalaisen pientalon lämmitystä

    131 naudanlihakiloa tai 6532 kiloa kotimaisia juureksia

    29032,0 kilometrin henkilöautomatkaa

    1. Päin P:tähän tuo on.
      Molekyylipainojen mukaan laskettaessa keskiverto omakotitalo kuluttaisi polttoaineena n. 820 kg hiiltä vuorokaudessa – tai vastaavan määrän muuuta polttoainetta.
      Ei taida taloissa olla sellaista varastoa, mihin edes kuukauden polttoaineet varastoitaisiin…

  6. Kerrankin hyvä direktiivi, paitsi että : voimaan Itämerellä 2006 – kaikille muille merillä 2025, ehkä ..

    Miksi näin suuri eriaikasisuus?

    Ensimmäinen päästöraja astui voimaan vuonna 2006. Silloin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa laivojen polttoaineessa sai olla rikkiä korkeintaan 1,5 prosenttia, kun muilla merillä raja oli 4,5.
    Päästörajoitusalueilla kulkevien laivojen polttoaineessa saa vuodesta 2015 olla korkeintaan 0,1 prosenttia rikkiä. Viisi vuotta myöhemmin tulee voimaan kaikille muille merille 0,5 prosentin raja – jota saatetaan kuitenkin lykätä vuoteen 2025.

    ***
    http://www.satuhassi.fi/2012/puheenaihe-rikkidirektiivi-säästää-henkiä/
    10.9.2012

    Rikkidirektiivi säästää henkiä

    Suomi halusi
    Laivojen saasteiden rajoittamisesta on päätetty kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa. 1990-luvulla sovittiin, että tietyt meret voidaan nimetä päästörajoitusalueiksi.
    Itämeri nimettiin päästörajoitusalueeksi vuonna 1997. Aloitteen tekivät rannikkovaltiot, myös Suomi. Sittemmin rajoitusalueiksi tulivat myös Pohjanmeri ja Englannin kanaali sekä USA:n ja Kanadan rannikot 200 mailin leveydeltä.

    Ensimmäinen päästöraja astui voimaan vuonna 2006. Silloin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa laivojen polttoaineessa sai olla rikkiä korkeintaan 1,5 prosenttia, kun muilla merillä raja oli 4,5. Senkin jälkeen näitä rajoja on alennettu.

    Neljä vuotta sitten IMO päätti isommasta askeleesta. Päästörajoitusalueilla kulkevien laivojen polttoaineessa saa vuodesta 2015 olla korkeintaan 0,1 prosenttia rikkiä. Viisi vuotta myöhemmin tulee voimaan kaikille muille merille 0,5 prosentin raja – jota saatetaan kuitenkin lykätä vuoteen 2025. Suomen puolesta tämän neuvotteli Matti Vanhasen hallitus.
    Laivojen rikkipäästöjen vähentäminen on tämän vuosikymmenen tärkeimpiä terveysuudistuksia, se tulee säästämään kymmeniätuhansia ihmishenkiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *