Tänään liputetaan sisäministeri Mykkäsen (kok) aloitteesta suomalaisen demokratian puolesta. Vuoden 1918 lopulla 4.12 pidettiin ensimmäiset eduskuntavaalit kansalaissodan jälkeen. Kokoomuspuole pääsi ensimmäistä kertaa eduskuntaan, kun ”suomalaiset puolueet” oli lakkautettu.
Mutta olivatko ne vaalit demokraattiset? Valkoinen terrori riehui maassa, joka pelotti työkansaa. Kaikki vasemmistolaiset olivat ”punikkeja” valkoisten eli porvarien mielestä. Kaikesta huolimatta demarit olivat suurin puolue niissäkin vaaleissa, vaikka menettikin 12 edustajan paikkaa edelliseen eduskuntaan verrattuna. Äänestysprosentti oli alhainen, joka johtui valkoisesta terrorista.
Olikohan Mykkäsen motiivina ehdottaa liputtamista siksi, että Kokoomus pääsi ekan kerran Suomen eduskuntaan?
Olisiko Väinön mielestä punaisten suomalaisten kapinallisten ja venäläisten pitänyt voittaa sota jossa taisteltiin Suomen itsenäisyydestä…
Ja edelleen tuo punikki sana on pois muodista, turha sitä on viljellä.
Marko, älä pane suuhuni sanoja, joita en ole sanonut. Ja mitä tulee ”punikki” sanaan, niin se on Suomen historiaa. Valkoiset, eli porvarit sitä viljelivät auliisti kaikille, jotka eivät olleet porvareita. Pitäisikö meidän kieltää historiamme.
Kansakunta, joka kieltää historiansa, ei ole sivistyskansa.
Kyllä minulla sellainen käsitys on että tapa jolla demokratia Suomessa toteutuu on liputuksen väärti kaikkinen pikku puutteineenkin.
Sitä mieltä minäkin että punikki sanan viljely ei edesauta tämän demokratiamme edelleenkehittymistä ja kyllähän se sana aika paljon sanojastaankin kertoo.
ja kyllähän se sana aika paljon sanojastaankin kertoo….. Aivan oikein.
Valkoisen terrorin teot armahti valkoinen.
”ja kyllähän se sana aika paljon sanojastaankin kertoo….. Aivan oikein.”
Kyllä tuon sanan käyttäminen oli ymmärrettävää kansalaissodan jälkeen. Kyllä sinä saattoi verenpaine kohota, kun valtiopetokseen syyllistynyt tepasteli vastaan.
Moni rotufreudentalisti on varmasti tepastellut vastaani kadulla, mutta en ole ollut ahdistunut, koska en ole tunnistanut, kun ei ole vainua eikä herkkyyttä.