On selvä asia jos Lauri Tarastin kusipäinen ehdotus tulee on kirkko veneiden kuva määrä kyllä oleen ainoa jonka se saa aikaan .
On turhaa luulla että sinne tulisi numero, sinne vedettäs ympyrä ja keskelle viiva ja hapsuja ympärille .
Kun tuo LTarasti on ollut ministeri pitäisi järjenkin sanoa ettei pakko ole se jolla äänestys intoa nostetaan .
Sitä voi saada aikaan luotettavammalla politiikalla ja sellasta ei ole nyt ollut neljään vuoteen .
Mutta katsotaan nyt ja mitä sanktioita tulisi jos ei äänestä vaikkapa kun on sairas eikä kykene vaali paikalle meneen .
Tuo pakko on vaan sellanen ettei sillä tule äänestys tuloksia parantava vaikute muussa kun hylätyissä äänissä siinä kasvua varmaan tulee seommoro tepivaari Kirjoitti Teuvo Mast
Urpilainen ja Rinne hallituksessa työpaikat väheni 10 000 tai jotain ?? Ja tää o ny sitte huippusuoritus ??
Kun yhdessä yössä katoaa n 13 000 työpaikkaa alkaa oleen vitsit vähissä näi kävi kun aho ja viinanen huseeras Suomea muka kuntoon .
Nimittäin epäkuntoon terv tepivaari
Ihan vaan tiedoksi :
Pääministeri Kalevi Sorsa julisti 1986 hallitukseen pääsyn ehdoksi vakaan markan politiikan seuraamisen. Vuoden 1987 hallitus sitoutui noudattamaan tätä linjausta kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien johdolla keskustan jäädessä devalvaatiopolitiikan kannattajaksi ja siten oppositioon.[1]
Vasta korkojen nousu, pörssikurssien lasku sekä asuntojen myyntiaikojen pidentyminen 1989 alkoivat heikentää yritysten ja yksityisten varallisuusasemaa ja talouskasvun painuttua 1990 nollaan. Neuvostoliiton romahdus 1991 vaikutti vielä lisäten Suomen talouden ongelmia. Neuvostokauppa supistui, joka heikensi kauppatasetta, markkaa kohtaan alettiin tuntea epäluuloa ja kansainvälinen korkotaso nousi. Nämä epäsuotuisat trendit murensivat nopeasti Holkerin hallituksen luoman vahvan markan politiikan uskottavuutta.
Seuraava, Esko Ahon johtama hallitus kytki markan yhteisvaluutta Ecuun, julistaen siten ikään kuin yhä kiinteämpää sitoutumista vavan markan politiikkaan. Taustalla oli myös halu integroitua Eurooppaan. Ecu-kykentää pidetään yleisesti 90-luvun talouspolitiikan tärkeimpänä ratkaisuna.[1]
Valtion harjoittaman rahapolitiikan ja valuuttajärjestelmän säätelykeinoihin kuuluvat mm. kiinteä valuuttakurssi ja kelluva valuuttakurssi. Ns. vahvan markan politiikka tarkoitti käytännössä sitä, että markalle annettiin poliittisella päätöksellä kiinteä valuuttakurssi kun markka kytkettiin Saksan markan ja myöhemmin Ecun yhteyteen [4]
Kiinteän valuuttakurssin etuina pidetään mm. vapautumista yhteisvastuusta, mutta haitat tässä järjestelmässä ovat silti suuret.[9] Kiinteää valuuttakurssia ajoivat Suomen Pankki ja hallitus.[1]
Devalvaatio-odotukset johtivat Suomen pankin valuuttapakoon, eli sijoittajat vaihtoivat markkoja ulkomaan valuuttaan. 14. marraskuuta 1991 Suomen Pankin valuuttavaranto oli ehtymäisillään ja se lopetti markkaa tukeneet ostot.[8] Valtiovarainministeri Iiro Viinanen vakuutteli, ettei Suomi devalvoi, mutta valuuttapaon vuoksi jouduttiin pakkodevalvaatioon marraskuussa 1991 ja markka päästettiin kellumaan valuuttavarannon jälleen ehdyttyä 8. syyskuuta 1992.[9]
Marraskuussa 1991 tehty suuri devalvaatio nosti ulkomaisia lainoja ottaneiden valuuttavelkoja. Ulkomaisissa valuutoissa otetut lainat eivät sopineet lainkaan yhteen devalvaation kanssa, minkä Kouri–Porter-malli oli osoittanut jo vuonna 1974. Suomessa jätettiin noudattamatta tätä mallia rahamarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä. Valuuttalainojen määrä oli tosin vain 15 % koko lainakannasta.lähde?
Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta, joten kaupan romahdus 1990-luvun taitteessa leikkasi selvästi vientiä. Öljyn hinnan nouseminen sekä 1973 että 1979 öljykriiseissä ja Suomen nopea autoistuminen oli nostanut Neuvostoliiton kanssa käytävän bilateraalikaupan tasoa. Kaupankäynnissä vaihdettiin paljon teollisuuden tuottamia hyödykkeitä vastineeksi öljystä.lähde?
Lisäksi teollisuuden kilpailukyky heikkeni muun muassa vahvan markan politiikan takia. Paperiteollisuudessa vallitsi maailmanlaajuinen ylituotanto.
Laman seurauksena kulutus ja investoinnit putosivat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja niiden kaatuminen ja heikko taloustilanne aiheuttivat suurtyöttömyyden. Työttömyys oli vuosina 1992–1997 yli 12 prosenttia, pahimpana vuonna 1994 kaikesta työvoimasta 17 prosenttia[10] ja rakennusteollisuudessa lähes 37 prosenttia. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin muun muassa riskialttiiden operaatioiden ja yritysten kannattavuusvaikeuksien takia, ja seurauksena oli pankkikriisi.
Suomen valtion budjettivaje oli useita prosentteja BKT:sta. Lisäksi Suomen luottoluokitus aleni.
Tossa kooste tiedoista jotka löytyy netistä. Myös, voi ressua, SDP on ollut mukana aiheuttamassa tilanteita Suomessa.
Kalevi Sorsa oli SDPeen pääministeri. Useita kertoja pääministerinä.
No mitenkäs tuo SDP ee minuun liittyy ja ala pysyä blogin aiheessa vaali innostus siitä on kysymys .ter tepivaari
Teho Paketti mitenkäs tuo sepustus liittyy äänestysintoon en löydä ainuttakaan liittymä kohtaa terv tepivaari
Sää esitit puutteellista tietoa ja mä pyrin oikaisemaan jutut kohdilleen.
Kyllä ihmiset tietää mikä on totuus ja sun puutteelliset jutut voi jopa vähentää intoa äänestää. Vai sekö on tarkoitus ??
Ja missä on ollut väärää tietoa ja siksi missä olisit voinut oikasta mitään terv tepivaari
Eikä ne ole puutteellisia tietoa minulta tullu sulla on jutut n 30 v vanhoja tuus Teho Paketti tälle vuosi tuhannelle . terv tepivaari
Nyt on kysymys L Tarastin äänestys pakko ehdotuksesta terv tepivaari
Kyllähän siinä voisi olla hiukan porkkanaa, vaikka jokaiselle muoviämpäri.
En ymmärrä mistä Tarasti sai tuon ylimmäisen tietäjän arvon.
Pentti oikea venäläinen sinkki ämpäri olis kovempi sana . terv tepivaari
No jospa se onkin pelkkää luuloa hänen puolelta . terv tepivaari
Alempien sosiaaliryhmien asuttamilla äänestysalueilla moinen pakko johtaisi alkeellisempien osalta lisääntyvään äänestyslippujen sotkemiseen ja hylkäämiseen. Kehittyneemmät pakkoäänestyksen periatteelliset vastustajat jättäisivät kokonaan äänestämättä haluten selvittää käytännössä tämän protestinsa seuraamukset. Yhtäkaikki, alempien sosiaaliryhmien asiaa ajavien ehdokkaiden ja puolueiden äänimäärät ja paikkaluvut alenesivat äänestyspakon seurauksena.
Sen sijaan varakkailla ja keskiluokkaisilla äänestysalueilla pakko ei aiheuttaisi mitään muutosta äänestyskäyttäytymiseen. Hyvinvoivat äänestävät aina aktiivisesti ja niin tekisivät nytkin. Pakkoa suuri osa heistäkin vastustaisi, mutta eivät reagoisi lapsellisesti vastoin omaa etuaan mitätöimällä äänivaltansa.
Äänestyspakko johtaisi yhteiskunnan kasvavaan oikeistolaistumiseen. Se lienee ajatuksen tarkoituskin.
On sitten kysymyksessä Lahden doping-tapaus tai joku muu , niin aina haetaan Tarasti pelastamaan koko sotku.
Tuo Lahti mullekkin tuli mieleen ja nyt tuo aivanhullu ehdotus no kirkkoveneitä tulee jos sellanen äänestyspakko olisi Suomessa taikka toinen on tietysti AA 313 terv tepivaari
Historia kertoo miten käy kun valtio opettaa kansalaisia tekemään jotain mikä saa heidät vihaiseksi. Viha ei laannu pakolla.
Demokratian jatkuva kehittyminen on ihan normaalia. Tällä hetkellä se kehittyy vain turhan hitaasti, pitkälti koska puolueet eivät halua luopua saavutetuista eduista. Kyllä se siitä kehittyy. En näe panikoinnille aihetta.
Pakko on pahasta, melkein yhtä pahasta velttous ja välinpitämättömyys. Parasta että vaivautuu mitetiskelemään ja jos ei parasta keksi muuta niin valitsemaan pienimmän pahan.
Onko tän päivän politiikoissa kovinkaan montaa hyvää ja sellasia joihin vois luottaa vaalienkin jälkeen .
On niitä mutta vähän on kepussa ei ole ainuttakaan eikä kokoomuksessa sen paremmin asiat ole loikkarit on sitten aivan oma luokkaansa .
Ne myy ensin hanurinsa vaikka toista kertoo ennen vaaleja sellaseksi politiikkaa on mennyt nyt vaan ollaan rukous aamiaisilla terv tepivaari
P-Koreassa kansan on pakko ”äänestää” kun on vaalit, se toimii, minua ei kiinnostaisi asua siellä edes pakosta.
Joo siellä on mm äänestys pakko mutta äänien hylkäys prosentti on korkeaa luokkaa . terv tepivaari
Tarasti ei ymmärtääkseni ole esittänyt äänestyspakkoa, vaan perustuslakiin kirjattavaa kansalaisvelvoitetta ilman rangastusseuraamusta.
No itse en kannata edes sellaista vaan toivon poliitikoilta enemmän realismiin ja arkipäivään pohjautuvaa keskustelua, tyhjien lupausten ja mitään sanomattoman jargonin sijaan.
No aivan sama juttu vaikka ei rankaista mitään velvoitetta edes ei tuossa asiassa saa olla se ei ole velvollisuus vaan se on oikeus äänestää määrä iän jälkeen .
terv tepivaari
Tarasi voisi ehdottaa, että kansalaisvelvollisuus velvoittaa valtuiksi tulevilta noudattamaan antamiaan lupauksia.äänestäjille.
Siihen heidän pitää olla valmiita ilman pakko äänesyksiäkin on vaan totuus sekin että Soini arvostus laskee kun on huomattu kyllä kansa tietää .
Joka Soinin osalta on pelkkää retoriikkaa terv tepivaari
Edelleen äänestys ei ole velvollisuus vaan oikeus . terv tepivaari
Jos ei äänestyspakkoa niin jonkinlainen pikku näpäytys kumminkin heille jotka velttouttaan ja tekaistuine syineen jättävät väliin. Äkkiä en nyt keksi miten käytännössä tuo näpäytys toteutettaisiin.
Nettiäänestys voisi lisätä äänestysintoa.
Tuskinpa vaikuttas mitenkään terv tepivaari
Molempi parempi. Mummoille ja vaareille ja tietysti muillekin halullisille äänestyskopit vanhaan malliin ja tietovehkeillä asioitaan hoitaville nettiäänestys. Tottahan paranisi äänestysprosentti. Ja muutaman vuoden päästä riittäisi pelkkä nettiäänestys.
No ei netti äänestys mikään vaikee ole mutta siinä jää vaille perinne joka on kun käy täyttämässä äänestys lapun jossai koululla taikka postissa terv tepivaari
Mielestäni, jos eduskuntavaaleissa äänestysprosentti on alle 50%, ei tapahdu kansan tahto. Ei ole oikein, että vähemmistö jakaa paikat ja hallitsee maata seuraavat neljä vuotta.
Silloin pitäisi uusia vaalit joko puolen, tai yhden vuoden päästä. Uusien vaalien kustannukset voidaan veloittaa heiltä, jotka jättivät äänestämättä. Eiköhän siinä ole sitä virikettä riittävästi.
Jos äänestys prosentti jää alle 50% pitäisi suorittaa uudet vaalit ja samalla kysyä puolueilta eikö teillä ole parempaa tarjolla .
Moni sanoo että kyllä siellä on jokahiselle ehdokas ei ole lainkaan noin vaikka heitä olis vielä puolet lisää
Rahoituksen vois ottaa puolueilta eikä kansalta .
Pitää muistaa että Suomessa ei ole äänestysvelvollisuutta vaan Suomessa on äänestys oikeus määrä ikä vuosien jälkeen .
Itse äänestän joka tapauksessa terv tepivaari
Voi myös pohtia johtuuko alhainen äänestysinnokkuus muustakin kuin vain laiskuudesta ja saamattomuudesta.
Syyt olla äänestämättä ovat moninaiset, mutta mitä lienee siellä taustalla?
Tunne siitä, että ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Tunne siitä, että päätökset tehdään pienissä piireissä puolueiden kabineteissa.
Löydät hyvän ehdokkaan, hän pääsee läpi, mutta puoluekuri suitsee hänen toimintaansa eduskunnassa. Hän ei voi poiketa puolueen linjasta äänestyksissä, vaikka joutuukin pyörtämään ennen vaaleja antamansa luopaukset. Hän joko painaa kyllä -nappia tai sitten luvan saatuaan äänestää tyhjää.
Tuossa osa niistä syistä, lieneekö tekaistuja, joiden perusteella olen itse monesti harkinnut jättäväni äänestämättä. Usein on myös hyvin vaikea ylipäätään löytää sopivaa ehdokasta. Pelkän puolueenkin äänestäminen on ongelmallista, koska, kuten usein nähty, lupaukset jäävät usein pelkiksi lupauksiksi.
Juha U harvinaisen selvästi tuot esiin asioita jotka vaikuttaa äänestys intoon mikään pakko ei nosta muuta kun äänestämisen mutta kirkko veneet taikka muuten hylälyt äänet kasvaa siinä mukana terv tepivaari
Esim Jukka Gustafsson lupasi vaaleissa että hän poistaa pakkoruotsin kouluista.
No kuinkas sitten kävikään ??
Hän käytännössä lisäsi ruotsinkielen opetusta peruskoulussa.
Tämmöne höpöjen puhuminen vaaleissa väistämättä johtaa innokkuuden laskuun.
No varmaan mutta otetaan uudempia valeita esiin joita kokoomus ja kepu on viime vaalikauden jakanut kansalle .terv tepivaari
Saataisko oikeampia tuloksia jos äänestäjille annettaisiin parikymppiä käynnistä niin ja oikeammanlaisia edustajia?
Joo varmaan ja sekin vois nostella äänestys intoa nyt kun ne rahat menee mainos toimistoille terv tepivaari
On sulla vaikeeta hyväksyä ettei SDP ole täydellinen.
Tää kun ei ole varsinaisesti puolueista ja en minä ole sanonut etteikö Demarit tekisi virheitä tekee ne siinä kun kepukin se vaan on niin että nyt on kepu vallan kahvassa vielä .
Ja minä en ole demari vaikka eräät piirit niin luulee .
Mutta pysytään nyt tuossa blogin aihiossa joka koskee äänestysintoa ja voiko äänestyspakon laittaa Suomessa terv tepivaari
On aika lailla puolueilla otsaa sanoa että äänestäjän vika kun ei viitsi mennä äänestämään ei se monastikkaan siitä viitteliäisyydestä ole kiinni vaan on monasti niin ettei mennä kun samat hemmot sinne pyrkii joka kerta .
Ja puolueet ei viitsi itse mitenkään parantaa uskottavuuttaan koska se puoli on puolueissa nyt pahasti vialla .
Ja syyttämällä äänestäjää menee yhä syvemmälle ojaan terv tepivaari
Ihan aikani kuluksi kirjaan äkkiä mieleen tulevia syitä äänestämättömyyteen:
– laiskuus
– välinpitämättömyys
– puuttuu usko pollitiikan tekoon
– ei mieleistä puoluetta tai henkilöä
– puolueiden tiukka ryhmäkuri
– hallitus on kumminkin aina väärässä
– ikävä ilma äänestyspäivänä
– pientä flunssanpoikasta kai tulollaan
– krapula
– liian vaivaloista, pitäisi voida kotisohvalta äänestää
– hälläväliä tyyli vallalla elämisen suhteen
– puoluetuet
– edustajien saamat liian suuret rahapalkat, takseilla ajelut jne
– poliitikkojen riidanhaluisuus, rääväsuinen kielenkäyttö
– puolueiden välisen keskustelun taso
– AY tai EK kumminkin määrää missä kaappi seisoo
– eduskunta suhtautuu kansalaisaloitteisiin välinpitämättömästi
– kaikki puoleet kumminkin puheistaan huolimatta sorsivat eläkeläisiä, ja opiskelijoita
– turha äänestää kun EU kumminkin määrää
– äänestäisin jos otetaan markka takaisin
Kaikki varmaan pitää paikkansa mutta suurin syyllinen äänestämättömyyteen ovat valehtelevat puolueet itse . terv tepivaari
Nyt osuit naulan kantaan. Sohlaavat ja säheltävät ehdokkaat jotka unohtelee mitä tuli sanotuksi tai tehdyksi vähentävät innokkuutta.
Viimeisin roisi esimerkki on V Niinistö. Hän kyselee nykyhaliitukseta mitä hän itse touhusi muutama vuosi sitten. Lakia pukkas ulos tekijänä ministeri V Niinistö.
Se että joku on yleisen naureskelun kohde ei oikein lisää luottamusta eduskuntaa kohtaan.