Suomen kielipolitiikka on uudistettava perusteellisesti

Kyuu Eturautti kuvasi varsin osuvasti Suomen nykyisen kielipolitiikan järjettömyyttä blogipostauksessaan jokin aika sitten.  https://www.pirkanblogit.fi/2018/vekotin/termistosoppaa-ja-turhaa-kielisotaa/

Järjettömyys kulminoituu ns. Virkamiesruotsiin, joka näyttää muodostuneen ”perusteluksi” vesittää myös hallitusohjelmaan kirjattu kielikokeilu.

”Kielikokeiluun ei voi osallistua, koska korkeakoulussa on suoritettava virkamiesruotsi ”

Mikä sitten on tuon virkamiesruotsin funktio ja tarkoitis, siihen ei osaa vastata kukaan. Ei kukaan.

Kaikki tämä pelleily johtaa rationaalisen ajattelijan miettimään, mikä järki  Suomen nykyisessä kielipolitiikassa ylipäätään on.

Kenen etua Suomen nykyinen kielipolitiikka kokonaisuudessaan palvelee ? Ei ainakaan suomenkielisen suomalaisen etua! Eikä edes vieraskielisen suomalaisen etua.

 

Katsotaanpa ajatuskokeen omaisesti,

onnistuisiko Suomen kielipolitiikan järkeistäminen, pohjoismaisen pääkielimallin toteuttaminen, ilman perustuslain muuttamista.

Periaatteessa ongelma ratkeaa jo käytettävissä olevilla reunaehdoilla.

Suomen sisäisessä laintulkinnassa suomi ja ruotsi ovat tasavertaisesti kohdeltuja kansalliskieliä, mutta

Euroopan neuvostolle toimitettavassa raportoinnissa puhutaankin ruotsista termillä

”Vähemmän käytetty kansalliskieli”

Suomen kielestä voidaan vastaavasti puhua termillä

’Huomattavasti enemmän käytetty kansalliskieli”

Se, että ruotsin kielestä käytetään sen merkittävyyttä kuvaavaa ilmaisua,mutta suomen kielestä ei käytetä vastaavasti sen asemaa kuvaavaa termistöä, se on osa nykyisen kielipolitiikan edustamaa vinoutumista..

Kun aletaan käyttää johdonmukaisesti terminologiaa, päästään myös lähemmäksi pääkielen olemassaolon tunnistamista ja tunnustamista.

Nyt suomen kielen pääkieliasema ei tunnusteta, vaikka

ruotsin tosiasiallinen vähemmistökieliasema raportoidaan Euroopan neuvostolle säännöllisesti, mutta samanaikaisesti Suomen sisäisessä lainsäädännössä ruotsi ei suinkaan ole vähemmistökieli! Tässä on taas ne kuuluisat kahdet rattaat käytössä.

”Tasavertainen kieli” ja sen päälle positiivinen erityiskohtelu aiheuttavat tosiasiallisen kielellisen privilegioaseman, jonka ylläpito revitään suomenkielisen enemmistön selkänahasta pakkoruotsilla.

Kuten aiemmin mainittiin, tutkija Pasi Saukkonen on esittänyt terminologian muuttamista siten, että

Suomi olisi ainoa koko maan laajuisesti virallinen kieli ja kansalliskieli

Ruotsi on vain alueellisesti virallinen, mutta edelleen kansalliskieli

Saamen kielet ovat alueellisesti virallisia ja kansalliskieliä

Saamen kielten aseman muuttaminen vaatisi perustuslain muuttamisen, mutta suomen säätäminen ainoaksi viralliseksi kieleksi eli pääkieleksi ei vaatisi kuin kielilain muuttamisen.

Kansalliskielethän jäisivät perustuslain 17 pykälään sellaisenaan, mutta ”virallinen kieli” vaatisi täsmennyksen kielilakiin.

Järjestely olisi linjassa Euroopan neuvostolle raportoitavan ruotsin kielen erityisaseman kanssa..onhan kyseessä tosiasiallinen vähemmistökieli,

Vähemmän käytetty kansalliskieli.

Pääkielimallin toteuttaminen on siis mahdollinen ilman perustuslain 17. kielipykälän muutosta..

M.O.T.

Kielipolitiikan uudistus on ajankohtaisempi kuin koskaan, vaikka yhteiskunnan ylätaso tekeekin kaikkensa estääkseen muutoksen.

Mikäli olet lähemmin kiinnostunut aiheesta, käy Vapaa kielivalinta ryn keskustelufoorumilla katsomassa ja kommentoimassa.

https://vapaakielivalinta.fi

 

58 vastausta artikkeliin “Suomen kielipolitiikka on uudistettava perusteellisesti”

  1. http://www.suomalaisuudenliitto.fi/blogi/2016/10/18/vahemmistokielipolitiikasta/

    Maan sisäisessä kielikeskustelussa RKP siis yhtäältä korostaa ruotsin kansalliskieliasemaa valtionsisäisessä oikeudessa välittämättä ruotsin kielen tosiasiallisesta kutistuvasta vähemmistöasemasta kaikkine käytännön hankaluuksineen ja kustannuksineen.

    Toisaalta RKP tarpeen tullen korostaa vähemmistöstatusta vaatien sen mukaista ”positiivista kohtelua”.
    Ruotsinkielinen voi toisin sanoen saada kielienemmistöä enemmän yhtä ja toista, etenkin taloudellisia etuja, koska se on vähemmistö.

    RKP kuitenkin unohtaa, että on eri asia olla historiallisesti sorrettu vähemmistö kuin historiallisesti sortanut vähemmistö ”

  2. ”Kielikokeiluun ei voi osallistua, koska korkeakoulussa on suoritettava virkamiesruotsi ”
    Missähän laissa tällainen muka on määrätty?

    1. Mikään laki ei sano näin, mutta ministeriön ohjeet kunnille viestittävät, että kokeiluun osallistujalla on edelleen edessään virkamiesruotsi korkeakoulussa..Siksi kunnat eivät uskaltaneet lähteä kokeiluun, ja jopa osallistuva Ylöjärvi vaatii kokeiluun osallistujia aloittamaan pakkoruotsin 8- luokalta..

      Ylöjärven kaupunki on hakenut kokeilulupaa, jossa Ylöjärven yhtenäiskoulun nykyiset vitosluokkalaiset voivat korvata ”pakkoruotsin” saksalla ensi syksynä.

      Vielä ei ole tietoa siitä, toteutuuko kokeilu.

      Lupaa käsitellään paraikaa opetushallituksessa, minkä jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö päättää asiasta.

      Jos lupa menee valtion tasolla läpi, asia viedään Ylöjärvellä vielä sivistyslautakunnan päätettäväksi.

      Jos kokeilu hyväksytään myös sivistyslautakunnassa, loppujen lopuksi asiasta päättävät vitosluokkalaisten vanhemmat. Kenenkään lasta ei pakoteta ottamaan ruotsin tilalle saksaa.

      – Vanhemmille lähetetään kirje ja heille järjestetään vanhempainilta asiasta, sanoo sivistysjohtaja Matti Hursti.

      – Saamme hyvin tarkat ohjeet siitä, mitä ja miten vanhemmille tiedotetaan, toteaa opetuspäällikkö Tarja Suhonen.

      Kokeilussa vain kuusi kuntaa

      Kielikokeilu koskee Ylöjärvellä noin 85 lasta. Tästä joukosta pitäisi löytyä vähintään 16 saksasta innostunutta lasta, jotta ryhmälle kannattaisi järjestää kokeilua.

      Jos innokkaita ei löydy riittävästi, kielikokeilua ei järjestetä.

      Ylöjärven lisäksi vastaavanlaista kokeilulupaa on hakenut viisi muuta kuntaa Suomessa: Jämsä, Kaustinen, Pieksämäki, Rovaniemi ja Savonlinna. Näistä Savonlinna on hakenut lupaa neljälle koululle, muut kunnat vain yhdelle.

      Kokeilussa on mukana siis maksimissaan ainoastaan muutama sata oppilasta. Kokeiluun lähteminen oli Suomen kunnille vapaaehtoista, eivätkä useimmat kunnat innostuneet mahdollisuudesta.

      Saksaa ei vielä otettu

      Mutta miksi Ylöjärven kouluista päädyttiin juuri yhtenäiskouluun ja kielistä saksaan?

      Sivistysjohtaja ja opetuspäällikkö päätyivät yhdistelmään siksi, etteivät yhtenäiskoulun nykyiset vitosluokkalaiset lue vielä saksaa.

      Kun kaikki Ylöjärven viidesluokkalaiset saivat viime vuonna valita itselleen vapaaehtoisen kielen, ranskanlukijoista tuli yhtenäiskouluun ryhmä, saksanlukijoista ei.

      Nyt kaikilla yhtenäiskoulun vitosilla on vielä yksi mahdollisuus valita saksa, myös ranskanlukijoilla.

      Saksaa luettaisiin vähintään yhdeksälle luokalle asti, aivan kuten ruotsia nyt.

      Ruotsi kuitenkin kasilla

      Jos oppilaat valitsevat saksan ruotsin tilalle, he eivät pääsisi kuitenkaan ruotsista kokonaan eroon.

      Saksanvalitsijoiden pitäisi ottaa kahdeksannella luokalla ruotsi.

      – Virkamiesruotsivaatimukset eivät ole poistuneet Suomesta, perustelee Hursti.

  3. Erinomainen kannanotto perusteluineen.

    Ainoa maa jossa on ollut vastaava kielipolitiikka luopui siitä apartheidin kaaduttua, mutta meillä tälle politiikalle on vielä tilaa.

    Pitäisikö Suomen kielipolitiikalle hakea UNESCO:n maailmanperintökohde-statusta ?

    Kielipolitiikamme edustaa myös sitä harvinaista osaa valtiontaloudessa, jonka panostus / tulos suhteella ei ole mitään merkitystä.

  4. Minä kun en osaa oikein asettautua näiden ”pakkoruotsi” poliitikkojemme ajatuskuvioihin.
    Olen koulussa ruotsinkielen oppinut, sitä tarvinnut ihan arkielämässäkin. Missä siis ongelma?
    Osalla ruotsinkielisiä on jonkinlainen trauma suomenkieltä kohtaan mutta näkyy se olevan toisinkin päin. Alemmuuskompleksiako? Tiedä häntä.

    1. Minäkin olen ruotsin oppinut ja sitä paljon arkielämässä, työelämä mukaan lukien käyttänyt, mutta en silti ymmärrä miksi sitä pitää pakolla kaikkien lukea?

  5. Ruotsinkielen taitajien etuoikeus virkoihin kyseenalaista nykysuomessa.
    Tienimikylttien kaksikielisyys älytöntä.
    – Miksi ruotsinkielinen teatteri saa tupla-avustuksen?

  6. Minulle ja monelle muulle siitä ruotsista on ollut paljon enemmän hyötyä kuin haittaa, eikä ole haitannut myöskään muiden kielien opiskelua -päinvastoin.
    Koulussa se ei ollut kivaa ja helppoa samoin kuin historian vuosilukujen pänttääminen.
    Sain siitä kuitenkin kohtuullisen yo- arvosanan ja, siksi minut myöhemmin nimitettiin Unileverissä Suomen ja Ruotsin tehtaidemme yhteysihmiseksi.

  7. Ei ruotsilla tee mitään kun ruotsikin on jäämässä vähemmistökieleksi Ruotsissa.

  8. Aika on ajanut jo kauan sitten ohi sen, kun Suomessa vielä maitokaupoissa myyjien piti osata ainakin välttävästi ruotsin kieltä.
    Kielilakia olisi jo aika muuttaa siten, että Suomen kieli on Suomen pääkieli piste.
    Suomessa puhutaan nyt jo useita kieliä maahanmuuton seurauksena, joten miksi ruotsin kieli pitäisi olla erikoisasemassa?
    Maassa maan tavalla tai maasta pois.

    1. Semmoinen mies, kun Jarl Törnroos, Turusta on kaksikielinen ja hallitsee ruotsin munaskuitaan myöten.
      Vaiko onko kysymys samasta asiasta kuin myös vastustaja Torvalds, että luonnollisesti työpaikat saavat ruotsia hallitsevat kaksikieliset jo luonnostaan, ei opiskelleet pers-suomalaiset. ?

      1. Osaahan ruotsiakin kaikki peruskoulun käyneet, kun kerran on se pakkoruotsi?

      2. ”Englantiahan osaavat jo luonnoistaan lähes kaikki, varsinkin nuori polvi edes ilman kouluopintoja.”

        Siispä ruotsin pkkopakertaminen on turhaa. Opiskelu pitäisi saada vapaaehtoiseksi, mutta kun finnivihamieliset svekomaanit haluavat koulukiusata ja kajahtaneiston soluttama poliittinen eliitti estää. Jos esimerkiksi vain demarit rupeisivat demokraattisiksi ja tekisivät kääntymyksen, etvätkä enää kannattaisi finnien etnistä syrjintää, niin kaikki voisi muuttua. Meillä on täällä Tampereellakin etninen syrjijä, Jukka Gustafsson, joka kulttuuriministerinä ollessaan mateli svekomaanien edessä.

          1. Vieläkin tarkemmin ottaen, ei havaintosikaan ollut kovin hyvä.
            Varsin moni kaipaisi parempaa englannin taitoa, jonka hankkiminen toiseen kieliryhmään kuuluville finneille on vähän työläämpää. Ammattikirjallisuuden ymmärtämisessäkin voi tulla ongelmia ja väärinkäsityksiä kielitaidon ollessa puutteellinen.

            Tätä kaikkea siis svekomaanit ja heidän aisankannattajansa sabotoivat joko tyhmyyttään tai ilkeyttään, psykopaattista luonnetaipumustakaan ei tarvinne svekomaanipoliitikkojen piiristä kauaa etsiä.

  9. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201803132200808798_ul.shtml

    The Guardian: Ruotsinsuomalaisten oikeutta äidinkieleensä poljetaan – 9-vuotiasta kiellettiin puhumasta suomea koulussa

    —————-

    ”Nyt suomen kielen pääkieliasema ei tunnusteta, vaikka

    ruotsin tosiasiallinen vähemmistökieliasema raportoidaan Euroopan neuvostolle säännöllisesti, mutta samanaikaisesti Suomen sisäisessä lainsäädännössä ruotsi ei suinkaan ole vähemmistökieli! Tässä on taas ne kuuluisat kahdet rattaat käytössä.

    ”Tasavertainen kieli” ja sen päälle positiivinen erityiskohtelu aiheuttavat tosiasiallisen kielellisen privilegioaseman, jonka ylläpito revitään suomenkielisen enemmistön selkänahasta pakkoruotsilla.”
    —————————
    Etnistä syrjintää ei tukittane ”positiiviseksi syrjinnäksi” muualla kuin kajahtaneiston soluttamassa valtiojohdossamme. Ehkä Väli-Amerikan ja Etelä-Amerikan maissa köyhempiä kansanryhmiä syrjitään etnisin perustein.

    Valkoisen ”germaanisen valtiasrodun” asiaa ajava svekomaanipuolue pitäisi kieltää välittömästi.

  10. No Ruotsin kieli on Suomalaiselle miehittäjän kieli ei mitään muuta . terv tepivaari

  11. Paskan marjat ja mansikat !

    Se on persujen filosofiaa: rajat kiinni piikilangoin, ulos kaikki ulkomaalaiset, virolaiset ja venäläiset suomalaisia paremmat rakennusmiehet karkotetaan, kebabit, pizzeriat ja kiinalaiset ulos maasta, Impivaarasta Suomen pääkaupunki ja läskisoppaa ja köyhää hernekeittoa lautaselle.
    Tätä on persufilosofia.

      1. Nuo segregaatioideat lienee Heikki kyllä kopsannut ”Taxellin paradoksista”.

        http://www.eeropaloheimo.fi/taxellin-paradoksi/

        ”yksikielisyys tukee kaksikielisyyttä ja kaksikielisyys yksikielisyyttä”

        ”Lauseen on kuulemma esittänyt ensimmäisenä Christoffer Taxell ja sitä kutsutaan Taxellin paradoksiksi. Se tarkoittaa, että kaksikielisessä ympäristössä vähemmistön kieli näivettyy ajan oloon, kun taas yksikieliset yksiköt pitävät yllä koko maassa kahden kielen rikkautta.
        Ei tuo mikään ennen näkemätön filosofinen oivallus ole, mutta lienee totta. Se on vain erityistapaus paljon laajemmasta ja vielä tärkeämmästä asiasta. Tuo laajempi paradoksi kuuluu: ”monikulttuurisuus edistää monokulttuurisuutta ja monokulttuurisuus monikulttuurisuutta”. Jälkimmäinen iskulause tarkoittaa maailmaa, edellinen vain pikku Suomea.”

    1. Ei voi kuin todeta , että voi voi. Kuinka pihalla voikaan olla todellisuudesta ja samaan aikaan ei voi kuin tuntea myötäsääliä siitä oman ajattelun ulkoistamisesta, joka on niin trendikästä.

      Kaikessa ylemmyydessä luulisi olevan kyky esittää edes yksi järkiperusteinin syy pakkoruotsille, mutta sellaista ei vaan ole olemassa, joten on turvauduttava tyypillisiin defensseihin.

      No onneksi aina voi vedota luku ja kirjoitustaidottomiin, mutta kertooko se loppujen lopuksi enemmän vetoajasta kuin vetoamuksen tekijästä?

  12. Ei se persujen filosofiaa ole vaan rumpin joka tekee betoni aitaa maansa ympärille .
    Ja kuka on pois häätämässä ketään
    Olen näitä kebabbeja pizzoja ja kiinalaisia joutunut syömään riittävästi työmatkoilla enkä yleensä pidä niistä lainkaan .
    Vielä kun kerrot että meillä ei olisi kun hernekeittoa ja läskisoosia niin minne ne kaikki muut hyvät ruuat sulta on kadonnut . terv tepivaari

  13. Heikki sekoilee oikein kunnolla ”persujotain” kanssa.
    Heikki on oikein ruotsinkielisten ihanne ihminen, taistelee suomalaisena suomalaisia vastaan. Puolustelee ruotsinkielisiä minkä ehtii.
    Suomi ei voi hyvin jos suomalaiset jakautuu kahteen leiriin.
    Kaikki kärsii.

    1. Tässä vielä Paloheimon svekomaanien tärähtäneisyyteen kohdistuvaa kritiikkiä aiemmasta linkistäni:

      ”Miksi nämä suomenruotsalaiset pitävät päävihollisenaan kotimaansa perusarvoja tiukimmin puolustavia kansalaisia, perussuomalaisia? Hehän käyvät juuri samaa kamppailua Suomen perinteiden ja suomenkielen puolesta tässä mössöytyvässä maailmassa kuin RKP puolustaessaan ”helan går” – laulua ja ruotsinkieltä Suomessa. Näillä kahdella asialla on vain mittakaavaero.
      Toivon olevani väärässä, mutta epäilen motiiveja. Tavaton monikulttuurisuuden ihailu on todellisuudessa piilevää vihaa suomenkielistä enemmistöä kohtaan. Ristiriitainen suhtautuminen kahteen edellä esitettyyn paradoksiin ei oikein muulla tavoin selity. Jos Suomeen virtaa roppakaupalla monenkielistä joukkoa, ei prosessi vahvista ruotsinkielen asemaa Suomessa, mutta kiistatta heikentää suomenkielen asemaa. Yhä yleisemmäksi tulee nykyesperanto, siis mongertava englanti, joka ei ole kieltä, vaan apinoiden mölinää. Se on niin kosmopoliittista!”
      ——-
      Tuossa kyllä parantelisin Paloheimon arviota.

      ”Jos Suomeen virtaa roppakaupalla monenkielistä joukkoa, ei prosessi vahvista ruotsinkielen asemaa Suomessa, mutta kiistatta heikentää suomenkielen asemaa. ”

      Kyllä se tottakai heikentää ruotsin asemaa vielä enemmänkin, koska ruotsi saa lisää kilpailijoita.

      Ruotsissahan on kuudelle perinteiselle vähemmistökielelle myönnetty vähemmistökieliasema, joukossa mm. suomi ja meänkieli.
      Kyllä noiden vähemmistökielien asema varmasti heikentyy, jos esimerkiksi arabiaa puhuvat saavat vähemmistökieliaseman,

      Tämä kaikki on pienipäisille svekomaaneille aivan liian vaikeaa ymmärrettäväksi.

      1. Tuosta isoruotsalaisten nationalistien, svekomaanien, leppymättömästä vihasta ”keltaihoisia alemman rodun” suomalaisia kohtaan olen Paloheimon tavoin tullut vakuuttuneeksi, koska minäkään en ole löytänyt muita selityksiä.

  14. Heikki: ”Se on persujen filosofiaa: rajat kiinni piikilangoin, ulos kaikki ulkomaalaiset, virolaiset ja venäläiset suomalaisia paremmat rakennusmiehet karkotetaan, kebabit, pizzeriat ja kiinalaiset ulos maasta, Impivaarasta Suomen pääkaupunki ja läskisoppaa ja köyhää hernekeittoa lautaselle.
    Tätä on persufilosofia.”

    On säälittävää, että pitää valehdella, jotta pääsee pätemään. Jos puolue ajaa asiaa, missä rajoitettaisiin tänne loisimaan tulevien pääsyä maahan, se ei tarkoita eristäytymistä tai muukalaisvihaa.

    Se, mikä tekee Suomesta impivaaran on pakkoruotsi. Aivan mahtavan tehokas este suurelle osalle oppilaista oppia maailman valtakieliä. Kaikki kun eivät ole kielineroja. Osataan me täällä vaan pohjolan nurkassa suomea ja ruotsia. Jette bra, muuta maailmaa ei ole.

    Kielikokeiluun osallistuville, ruotsipakosta vapautuville, oppilaille pitää olla täydet oikeudet alkaa virkamiehiksi ilma ruotsintaitoa. Muuten heitä syrjitään omassa maassaan täysin perusteettomin syin.

    Smoke

  15. Koska maanisten svekojen tunnuslauseena on Taxellin paradoksin

    ”yksikielisyys tukee kaksikielisyyttä ja kaksikielisyys yksikielisyyttä”

    ja tälle lipposet, tuomiojat, haloset ja muutkin demarit osoittavat seisaalleen nousten ja mölisten suosiotaan, niin voisimme sulkeutua kansansuosioon Paloheimon paradoksilla

    ”monikulttuurisuus edistää monokulttuurisuutta ja monokulttuurisuus monikulttuurisuutta”

    Monikulttuurisuus siis luo sekametelisopan, mutta kansojen monokulttuurisuus säilyttää Telluksen monikulttuurisuuden.

    En odota, että lipposet, tuomiojat, haloset tai muut demarit osoittaisivat seisomaan nousten ja mölisten suosiotaan, koska he taitavat olla Telluksen monikulttuurisuuden vihollisia, erkoopeen ja vihreitten tavoin.

  16. Ihan hyvä ajatus tässäkin. Kielipolitiikasta pitää jutella, jutella ja vääntää. Täytyy pitää koko ajan pyörä pyörimässä.

  17. Ruotsinkieliset tunnustaa olevansa huonompia kuin suomenkieliset.
    Suomalaiset ei tarvitse ohituskaistoja opiskeluun kun pärjää ilmankin.
    Ruotsinkieliset pelkää jäävänsä peruskouluasteelle jos ei pääse ohittamaan ?????

  18. Maanisten isoruotsalaisten nationalistien, svekojen, puheenjohtaja iloitsee kielten opiskelua kohdanneen takaiskun vuoksi:

    http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802242200769720_pi.shtml

    ”Henriksson kertoo olevansa tyytyväinen, että monet perheet ja kunnalliset päättäjät ymmärtävät ruotsin kielen merkityksen.

    Vain kuusi kuntaa on hakenut Opetushallitukselta lupaa osallistua hallituksen kokeiluun, jossa oppilaiden ei tarvitse lukea kouluruotsia. Kielikokeilu koskee 5. ja 6. luokan oppilaita yhdeksässä peruskoulussa Jämsässä, Kaustisilla, Pieksämäellä, Rovaniemellä, Savonlinnassa ja Ylöjärvellä.

    – On selvää, että paljon hehkutettu kielikokeilu jäi suutariksi – siitä tuli jopa floppi. Tämä on suuri takaisku kulttuuriministeri Sampo Terholle, joka on ollut pakollisen kouluruotsin kovin vastustaja. Vaikuttaa siltä, että hän eli kuplassa, joka puhkesi, Henriksson sanoo. ”

    Paitsi se, että isoruotsalaiset nationalistit suomalaisia paljon suuremman kieliryhmän edustajina yrittävät tappaa suomen kielen pohjolassa, myös yrittävät haitata finnien hyötyperäistä eli pedagogiikkaa kunnioittavaa kielten opiskelua.

    Henrikssonin vahingonilo on nyt rajaton, vaikka maaniset svekot olivat pyrkineet luomaan kauhunäkymiä kielikokeilusta etukäteen, vaikka älyävä ihminen olisi tiennyt jo etukäteen, että kokeilu on vain kokeilu, jonka kokemuksista voi oppia.

  19. Maanisten svekojen puheenjohtaja iloitsee, kun finneille tärkeiden kielten opiskeluedellytysten luonnissa on hitautta.
    Hulluilla on halvat huvit. (Suomalainen sananlasku)

    ———————–

    https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kielitaitoinen-kansa-se-ei-ole-kohta-enaa-totta/

    ”Suomesta ei tarvitse matkustaa kuin Venäjälle tai Itä-Eurooppaan, niin kommunikointi ei aina onnistu englanniksi nuortenkaan ihmisten kanssa.

    Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto on ollut huolissaan tulevan työvoiman kapeasta kielitaidosta. Euroopan komission tekemän kyselyn mukaan kaikkien EU-maiden pk-yritykset kaipaavat yhä kielitaitoisempaa väkeä. Tarvittaisiin arabiaa, kiinaa, japania, ranskaa, espanjaa ja venäjää.

    Vaikka kiinan ja japanin opiskelu on saanut paljon julkisuutta, ilmiö on Suomessa vielä marginaalinen. Venäjää meillä on aina opiskeltu hyvin vähän, vaikka sen merkitystä kaupankäynnissä on korostettu.

    Suurin putoaja kieliopinnoissa on ollut saksa.

    ”Nuoret eivät enää välttämättä suuntaudu Eurooppaan vaan lähtevät pitkin maailmaa, Kaukoitään ja Etelä-Amerikkaan”, Mustaparta pohtii.
    ”Saksa ei ole maailmankieli, se on leimallisesti eurooppalainen kieli. Espanja ja jopa ranska ovat laajemmalle levinneitä.””

  20. Taxellin paradoksista siis mallia joka mökkiin Paloheimon tapaan Vai?
    Siis:

    Suomesta pitää luoda yksikulttuurinen, jotta Tellus voi säilyä monikulttuurisena. Mutta samalla meidän tulee opiskella Telluksen eri kieliä. Tämän suuntaista on taxellistienkin toiminta: kieliä opiskellaan, mutta oma alue halutaan pitää oman heimon käsissä.

    Koska maanisten svekojen aivoissa on useampi kaista, joiden välillä ei ole tietoliikennettä, niin heille tulee olemaan varsin vaikeaa tämän ajatuksen ymmärtäminen, koska heidän humeetivellinsä heikkous on oivaltavaan ajatteluun vähemmän sovelias. Siispä voisi olla parempi, että koko puolue hiipisi pikkuhiljaa historian hämäriin.

  21. Suomalaisten alempana ihmisrotuna pitää jäädä tänne pohjolan perukoille. Luetaan me täällä ruotsia ja ihmetellään outoa ulkomaailmaa television välityksellä – suomeksi tai ruotsiksi.

    Smoke

  22. ”Osalla ruotsinkielisiä on jonkinlainen trauma suomenkieltä kohtaan mutta näkyy se olevan toisinkin päin. Alemmuuskompleksiako? Tiedä häntä.”

    En osaa pitää traumana, jos tajuaa, että pakkoruotsi on nimenomaan rasistinen perinne rantaruotsalaisten ylemmyydentunnon ylläpitämiseksi.

    Osaan ”riikin”ruotsia ja olen sitä tarvinnut ollessani kesätöissä Ruotsissa.
    Toki olisin pärjännyt niissä työpaikoissa suomen kielelläkin, koska joka paikassa oli runsaasti suomenkielisiä.

    Työelämässä en ole tarvinnut ruotsia millään tavalla, vaikka melkoinen osa yrityksen kontakteja olikin Ruotsissa ja jopa työpaikkani oli pääosin ruotsinkielinen.
    Skandinaavien kesken käytettiin järjestään englantia, koska kukaan ei osannut ruotsia, tanskaa, norjaa ja islantia eikä suomea yhtä lailla.
    Ei se ruotsin lukeminen esimerkiksi saksan lukemisessa mitään auttanut, kun sekä sanasto että kielioppi ja lausrerakenne ovat aivan erilaiset.
    Yksinkertaisesti en vain ymmärrä, miksi 95% suomalaisista pakolla joutuu lukemaan tätä rantaruotsalaisten ikivanhaa murretta vain siksi, että muka rantaruotsalaiset saisivat jokapaikassa palvelua ”äidinkielellään”.
    Tosiasiassa se pakkoruotsi ei missään muodossa edes kelpaa rantaruotsalaisille rasisteille, vaan heillä pitää olla rantaruotsalainen palvelemassa.
    Edelleen yli 90% suomalaisista ei työskentele sellaisessa tehtävässä, missä pitäisi jotakuta ”palvella” tuolla rantaruotsalaisten pakkomurteella.
    Ne, jotka sellaiseen työhön menevät, voivat sen ruotsinsa opiskella ilman, että muut siihen pakotetaan.

    ”Vaiko onko kysymys samasta asiasta kuin myös vastustaja Torvalds, että luonnollisesti työpaikat saavat ruotsia hallitsevat kaksikieliset jo luonnostaan, ei opiskelleet pers-suomalaiset. ?”
    Huuhaa taas.
    Pääosassa työpaikoista ei tuota rantaruotsalaisten murretta tarvita. Uskallan väittää, että niitä työpaikkoja on likimain 90% kaikista työpaikoista.
    Ei se rantaruotsalaisten pakkomurre todellakaan ole valinnan perusteena kuin minimaalisessa määrässä työpaikkoja.
    Paljon useammin valintaan vaikuttaa kieliosaamisena englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä tai kiina.
    Rantaruotsalaisten pakkomurteesta ei ole hyötyä kuin Ruotsissa ja sielläkin huonosti, koska ruotsalaiset eivät käytännössä ymmärrä tätä rantaruotsalaisten ikivanhaa sekasotkuista ja historiaan jämähtänyttä pakkomurretta.

  23. ”Osalla ruotsinkielisiä on jonkinlainen trauma suomenkieltä kohtaan mutta näkyy se olevan toisinkin päin. Alemmuuskompleksiako? Tiedä häntä.”

    Yhdelle jo toiselle saattaa tulla ”komplekseja” , jos naapuri alkaa hyppiä varpaille, mölyää päättömiä tai päästelee häpeämättä aivopierujaan maanisten svekojen tapaan.

  24. Äidinkielellä ilmaisun ymmärtäminen vivahteineen erityisesti terveydenhoidossa on äärimmäisen tärkeää olipa potilaita 5 % tai 50 %.
    Kolmekin tapaustakin on liikaa:

    1. Porvoossa vaimoni soitti hammasasioissa terveyskeskukseen, jossa oli ns. kaksikielinen ( äidinkieli ruotsi). Hän ei ymmärtänyt sanaa ”kolotus” eikä kuvausta siitä, mikä oli syy soittoon. Vaimoni tuskastui ja marssi suoraan vastaanotolle.

    2. Minä kävin vuositarkastuksessa terveyskeskuksessa, jossa otettiin EKG. Se tehtiin epätarkasti kieliongelman vuoksi, vaikka itse puhun sujuvaa rantaruotsia. Virolainen lääkäri tulkitsi käppyröitä ja oli huolestuneen näköinen. ”Keskussairaan nopeasti ilman autoa- taksilla”. Epäili sydäninfarktia. Menin kuitenkin omalla autolla ja siellä tehtiin uudet kokeet. Äijässä ei ollut mitään vikaa totesi sydänlääkäri kaikkien kokeiden jälkeen.

    3. Pesukone asentaja ei ymmärtänyt sanaa ”pulpatus” ja ”takari” = takaiskuventtiili. Väänsin rautalangasta.

    Eli minun äidinkieleni on suomi, palvelu toisilla kielillä.

    1. EKG:n ottaminen ”epätarkasti” on ollut sitten 80-luvun puolivälin käytännössä lähes mahdotonta ja kielitaidolla ei kyllä ole mitään tekemistä asian kanssa.

      EKG:n tulkitseminen on sitten hieman vaikeampi yhtälö ja itse laite antaa aina ”varman päälle” olevan diagnoosin, joka antaa varoituksen vaikka siihen ei olisi syytä. Näitä tapauksia on vuosittain tuhansia ihan äidinkielestä riippumatta.

  25. EKG:n otossa tapahtui se virhe, että hoitajalla ei ollut omaa läppäriään käytössä, vaan pyysi kollegansa konetta käyttöön.
    Yritin auttaa, mutta ”hoono ”suomi ei mennyt perille. Sähläsi salasanojensa kanssa. Kaikki anturit olivat oikein. Jotenkin se tulos vääristyi- mikä syy ?

    1. Uskon ettei kyse ollut ”vääristymästä” vaan siitä, että EKG- automatiikka on aivan ”idioottivarma” eli se antaa aivan normaaleista poikkeamista ongelmagiagnoosin, joka on sinällään hyvä asia tai ainakin parempi kuin, että automatiikka sivuuttaisi mahdollisen ongelman.

      Hyvin usein on niin, että tarvitaan kardiologi ja verikokeet, jotta saadaan se oikea tulkinta siitä onko ongelma aito vaiko yksilöllinen ominaisuus sydämessä.

      Niin hassua kuin se onkin, ei edes sydän toimi kaikilla aivan prikulleen samalla tavalla vaan siinäkin on yksilöllisiä eroavaisuuksia, aivan kuten on myös sydänvaivoissa. Toisille lievät rytmihäiriöt aiheuttavat suuria ongelmia ( fyysisiä / psyykkisiä ) , toislle taasen eivät vaikuta oikeastaan mitenkään.

      EKG-laite on myös itsessään tyypillinen insinöörikeksintö, nimittäin laitteen normaali on suora viiva ja kaikki suorasta viivasta erottuvat ovat poikkeamia 😉

        1. Mika

          Niin tai näin, keskussairaalan kardiologi kumppaneineen eivät havainneet uusine verikokeineen ja EKG:neen minulla olevan mitään vikaa sydämessä rytmeineen jne..
          Siis asioin kolmen kielen kanssa suomi, ruotsi ja lääkäri viro.

  26. Niin mutta kun tämä ”ruotsi” jota kouluissa opetetaan ei kelpaa ruotsinkielisille. Ei sitten millään.
    Eli miksi SUOMEN kouluissa opetetaan jotain täysin turhaketta joka ei kelpaa kenellekkään.
    Siis MIKSI ??

  27. Kielipolitiikka näyttää edelleen olevan kiinnostava puheenaihe.

    Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla mielipiteenne itse pääasiaan eli
    pääkielimalliin.

    Pääkielimalli otettiin käyttöön Ruotsissa 2009, jolloin paikallinen kielilaki säädettiin.
    Ruotsin puhutuin kieli ruotsi säädettiin silloin maan PÄÄkieleksi.

    Kun poliitikoilta kysyy Suomessa, mikä on Suomen pääkieli, poliitikko ei voi vastata siihen, koska Suomessa ei ole pääkieltä..

    Pääkielimalli ei kuitenkaan ole mikään uusi asia. Sitä esitettiin jo vuonna 1907.
    Sen jälkeen alkoi Rkpn 110 vuotta kestänyt vedätys ja hidastus kielipolitiikan järkeistämistä vastaan..

    Nyt on korkea aika säätää suomen kieli Suomen pääkieleksi, pohjoismaisten arvojen mukaisesti.

    Lisää kieliteemaa tällä kanavalla aina silloin tällöin

    Terveisin
    Uusi kielipolitiikka

    1. Juu, pääkieli julistettakoon pääkieleksi. Pääkielestä voitaisiin tehdä ensin kansanäänestys.

      Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Voisimme juhlia vuosittain yhteistä kansalliskielipäivää, jolloin voitaisiin antaa suositus pukeutumisesta kansallispukuihin.

      Ruotsinkieliset ja suomenkieliset kulkisivat toisiaan kaulaillen pitkin katuja ja antaisivat vastaantulevia muukielisiä hönöön tai vaihtoehtoisesti tarjoisivat naukut.

      Eiköhän tämä järjestyne, kun pannaan järjestymään.

  28. Kannatan ehdottomasti, että suomi olisi Suomen ainoa pääkieli. Kaikki muut olisivat vähemmistökieliä. Ehkä rutsinkilisiä vastaan voisi tulla sen verran, että ruotsi määriteltäisiin alapääkieleksi.

    Smoke

      1. Suomenruotsalaiset eivät ole saaneet Ruotsissa vähemmistökieliasemaansa tunnustetuksi huolimatta kymmenkunta vuotta sitten aloitetuista ponnisteluistaan. Siitä huolimatta suomenruotsalaiset jatkavat täällä ruotsalaisuuden juhliaan 6. marraskuuta.

        Jos meikäläinen olisi suomenruotsalainen, niin lopettaisin välittömästi ruotsalaisuuden juhlimisen. Mutta poliitikoilta, isoruotsalaisilta nationalisteilta, svekomaaneilta, ei voine odottaa järkevää käytöstä.

        Ruotsalaisuuden juhliminen pitäisi maassa lopettaa, eihän täällä juhlita venäläisyyttäkään.

  29. Heikki on kyllä ihana jos katsoo ruotsinkielisin silmin.
    Hän kuuluu toiveen mukaan kansaa kahtia jakaviin.

Vastaa käyttäjälle Niilo Mäkelä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *