Harmaanieriää

Tuo kala on tavoitteenani, kun lähden ensi viikolla mökille uistelemaan. Yhtään yksilöä en ole veneeseen asti saanut. Viimeisin oli viime kesänä kun sain kelattua yhden arviolta kaksikiloisen yksilön veneen viereen, mutta se oli vain heikosti yhdessä väkäsessä kiinni ja pääsi ravistelemaan irti ennen haavitusta. Nyt vaihdoin lohiuistimiini kemiallisesti teroitetut kolmihaarakoukut jotka parantavat saalin saamismahdollisuutta.

4 Replies to “Harmaanieriää”

  1. Taitavat Kuhmoisten Isojärven pintavedet olla jo liian lämpöiset.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Harmaanieri%C3%A4

    ”Harmaanieriä on kaikkiruokainen. Sille kelpaa kaikenlainen eläinravinto. Kitaan joutuu eläinplanktonia, äyriäisiä, hyönteistoukkia, sammakoita ja kaloja. Pääosa ravinnosta koostuu kaloista jo harmaanieriän ollessa 25–30 cm:n pituinen.

    Harmaanieriä viihtyy yksinomaan viileissä, runsashappisissa ja syvissä järvissä. Kutuaikaa lukuun ottamatta harmaanieriä on vaelteleva yksinäinen kala. Vaellusaluetta rajoittaa järven koko. Kesäaikaan rajoitteena on veden lämpeneminen. Koleiden vesien asukki ei suostu hetkeksikään nousemaan harppauskerroksen yläpuolisiin lämpimiin vesiin, paitsi syksyllä kalan noustessa kutemaan.”

    1. https://kalastus.com/keskustelu/arkistot-kaikkea-kalastuksesta-arkisto-2002-01-06/harppauskerroksesta

      ”Helppo ja toimiva (sekä hauska) keino, tosin paljon aikaa vievä, on sitoa ankkuri naruun olut pulloja metrin välein ja päähän mehukatti tonkka. Kun systeemin upottaa ja säätä siten että naru on suorassa saa seuraavana päivänä (janojuomien lisäksi) selville harppaus kerroksen. Pohjimmaisen kerroksen oluet ovat liian kylmiä ja pinta veden lämppimiä, joten ”sopivat” ovat olleet harppauskerroksessa :)”

  2. Kerran olimme kaukana, vuosia sitten, ison norjalaisen joen yläjuoksulla sen alkulähteillä. Sen alkulähteet, tai järvet olivat kaukana maantiestä, monen tunnin jotoksen päässä. Olimme siellä ihan paikallisen ”vallesmannin ”erikoisluvalla kalastamassa. Meilllä oli lupa kalastaa virvelillä, tai paremmin heittoustimella, lupa ei ollut pitää kiinteää pyydystä, katiskaa tai muuta vastaavaa.

    Virvelillä tulikin ihan riittäväti rautua, eli tätä etelän nieriää, jos ei ihan joka heitolla, niin joka toisella kuitenkin. Ei tulllut käytettyä mitään kalastajan konsteja, väsyttämistä tai jotain muuta, ei ollut tarvetta kun tiesi kalan tulevan seuraavalla heitolla sitten. Se oli jotain ihan omituista ja kesti muutamasta minuutista puoleen tuntiin. Kun se syönti loppui niin ihan turha oli siitä järvestä yrittää samana päivänä mitään. Silti saattoi viereisessä järvessä olla syönti parhaimmillaan.

    Siitä on aikaa vuosia, enkä missään ole vastaavaa kokenut. Oli siinä saalissa meillä perattavaa ja suolattavaa. Oli myös melkoinen kantaminen tiettömän taipaleen takaa.

  3. Meillä täällä Tammelassa tuota puronieriää on aivan liiaksikin asti; vieraslaji, kuten kirjolohikin, häiritsee esim meidän tammukan elinolosuhteita Ilmetynjoella.

Kommentoi