Jos sementin ja teräksen valmistusta sekä sähköntuotantoa hiilivoimaloissa ei lasketa, niin suurimpia ilman hiilidioksidipitoisuuden lisääjiä ovat rahtiliikennealukset (50000 kpl á 50 000 kW) ja sademetsien tuhoaminen.
Mitä EU tekee? – pyrkii ulkoistamaan ruuan tuotantoa. Mitä tästä on seurauksena? – rahtilaivojen liikenne valtamerillä kasvaa ja sademetsiä häviää.
Mielestäni EU-maiden tulisi olla ruokahuollon osalta lähes omavarainen.
*
Alla olevasta : ”Rahoitusta ollaan kasvattamassa maahanmuuton osalta.”
EU-maiden kansalaisia halutaan asettaa vastuuseen m.m. Afrikan maiden kansojen järjettömästä väestön kasvusta.
*
Alla olevasta : ”Rahoitusta ollaan kasvattamassa ilmastoasian osalta.”
https://www.pirkanblogit.fi/2019/albanus/soijan-vyory-suomeen-jatkuu/
Soija tuotetaan Brasiliassa entisten sademetsien alueella. Suuret rahtilaivat tuovat soijan Brasiliasta Suomeen. Tämä toimintatapa ei tietenkään ole kovinkaan egolokista, mutta voitaisiinko siitä päästä eroon?
*******
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.369710
29.01.2019
Rahoitusta ollaan kasvattamassa esimerkiksi ilmasto- ja turvallisuusasioiden sekä maahanmuuton osalta.
*
EU:ssa on paineita vähentää rahaa maataloudesta ja aluetuista
Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) korostaa, että Suomen tavoitteena on turvata mahdollisimman hyvä maatalous- ja aluetukien osuus myös EU:n seuraavalla budjettikaudella 2021–2027.
”Maatalous- ja aluetuet ovat niitä osa-alueita, joista Suomi kotouttaa eniten varoja EU:n budjetista. Keskustan linja on, että näitä puolustetaan”, Katainen sanoo.
EU:n budjetti on nyt 164 miljardia euroa vuositasolla. Budjetti uhkaa pienentyä jopa 12 miljardilla eurolla, jos Ison-Britannian EU-ero toteutuu odotetusti kevään aikana.
Samanaikaisesti, kun EU:n budjetti on brexitin myötä pienentymässä, rahoitusta ollaan kasvattamassa esimerkiksi ilmasto- ja turvallisuusasioiden sekä maahanmuuton osalta.
Elsi Kataisen mukaan on valitettavaa, että maatalouden ja aluetukien osuus kokonaisuudessa laskee.
”Toisaalta myös Suomi halua nykyistä vahvempaa otetta ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, turvallisuusasioissa ja maahanmuutossa, mutta samalla täytyy turvata alue- ja maataloustuet riittävällä tasolla.”
EU-komissio ehdottaa vuosiksi 2021–2027 pitkän aikavälin talousarviota, joka on maksusitoumusmäärärahoina 1 135 miljardia euroa, eli 1,11 prosenttia suhteessa EU27:n bruttokansantuloon.
Onko kaikkien suomalaisten puolueiden EU-poliittinen linja siis kuin samasta puusta veistetty?
”Isoissa asioissa vedämme samaan suuntaan, mutta tietenkin painotuserojakin löytyy. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset haluavat nykyistä enemmän rahaa turvallisuuteen ja vähemmän maahanmuuttoon.”
”SDP ei ole esimerkiksi yhtä kiinnostunut maataloustuista kuin keskusta. Kokoomus taas on vähemmän kiinnostunut aluetuista. Vihreiden kanta metsien käytöstä poikkeaa muista”, Katainen summaa.
EU:ssa ilmenee myös paineita rahoittaa koulutusta ja tutkimusta nykyistä merkittävimmillä rahasummilla.
Katainen näkee tässä uusia mahdollisuuksia elintarvikesektorille.
”Kun tulee leikkauksia maatalouteen, niin tutkimuksen ja kehityksen kautta täytyy pitkällä aikavälillä kanavoida rahoja elintarvikesektoriin.”
Kataisella on lypsykarjatila Pielavedellä. Hän nimeääkin maatalouden puolustamisen tärkeimmäksi yksittäiseksi tavoitteekseen EU:ssa.
”Kyllä maatalous on se ykkösjuttu. Olen lisäksi keskittynyt työssäni europarlamentaarikkona aluetukiasioihin sekä kansainvälisen kaupan kysymyksiin. Näihin kolmeen asiakokonaisuuteen olen syventynyt ja olen niistä erittäin kiinnostunut”, europarlamentaarikko kertoo.
Saksa haluaa luopua ydinvoimasta, mutta ostaa yhä enemmän ydinvoimalla tuotettua sähköä Ranskasta.
Suomi aikanaan teki samaa, ydinvoima ei ole paha jos se tulee Venäjältä, siellä se on niin paljon vihreämpää ja turvallisempaa.
Teräs ei ole paha jos se tulee Kiinasta, mutta hirveää jos se tulee Torniosta.
En kyseenalaista sinänsä hienoja motiiveja parantaa maailma, mutta kyseenalaistan metodeja.
Ruotsi viivytteli kymmeniä vuosia ydinvoiman sulkupäätöksen implementoinnissa. Nyt kun yhtä ollaan sulkemassa, Ruotsi joutuu ostamaan sähköä Puolasta, missä se tuotetaan kivihiilellä.
Yksi Ruotsilaiva matkustajineen ja rahteineen saastuttaa n. 300 000 kg hiilidioksidia edestakaisella reissullaan. Entä koko Suomenlahden laivaliikenne ? Siinä muut asiat ovat pikkutekijöitä.
… ja tietenkin betoniteollisuus pitää aina olla laskelmissa mukana. Näillä kahdella alueella yhteensä puhumme niin suurista ilmastopäästöasioista, että parin lehmän pieraisu häviää olemattomiin.
Laivathan ovat vähitellen muuttamassa energiatuotantoaan, joskin vähäisesti mutta kuitenkin. Jopa tuulipurjeita kehitellään koko ajan.
Roottoripurjeella kyllä säästetään, mutta se on edelleenkin pieni tekijä koko laivaliikenteessä.
Tallinkilla on LNG-laivoja jo tiettävästi 3 ja lisääntyvät uudisrakenteiden myötä.
Jos sementin ja teräksen valmistusta sekä sähköntuotantoa hiilivoimaloissa ei lasketa, niin suurimpia ilman hiilidioksidipitoisuuden lisääjiä ovat rahtiliikennealukset (50000 kpl á 60 000 kW), lentoliikenne ja sademetsien tuhoaminen.
***
Rahtilaivojen lukumäärä maailmassa
https://www.statista.com/statistics/264024/number-of-merchant-ships-worldwide-by-type/
The global merchant fleet
The number of ships in the world exceeds 50,000: As of January 2018, there were 53,045 ships in the world’s merchant fleets.
Rahtilaivojen moottorien teho on tyypillisesti luokkaa 60 000 kW
Sain tällaisen viestin – Mikähän mahtaa olla idea?
*
Uusi kommentti artikkeliisi ”EU : ” Rahoitusta ollaan kasvattamassa ilmastoasian osalta.”” odottaa hyväksymistäsi
Kirjoittaja: Harri Rautiainen (IP-osoite: 80.221.xxx.xx,
Sähköposti: Kommentti:
Ruotsi viivytteli kymmeniä vuosia ydinvoiman sulkupäätöksen implementoinnissa. Nyt kun yhtä ollaan sulkemassa, Ruotsi joutuu ostamaan sähköä Puolasta, missä se tuotetaan kivihiilellä.
Hyväksy: linkki
Siirrä roskakoriin linkki
Merkitse roskaviestiksi: linkki
Tällä hetkellä 1 kommentti odottaa hyväksyntää. Siirry kommenttien hallintaan: