Huumeiden vastainen sota Filippiineillä

Ajatuksia herättävä kirjoitus AL:ssä.

Ilman tutkimuksiakin voitaneen sanoa, että Filippiineillä ei toteudu oikeusvaltion periaatteet. Onhan niitä vastaavanlaisia maita muitakin, esimerkiksi Meksiko.

Mikä motiivi on vaatimuksilla YK:n tutkimuksista?

Onko vaatijoilla tavoitteena muuttaa tilanne Filippiineillä vai saada itsensä tuntemaan hyviksi?

Ketkä tällaisia vaatimuksia esittävät?

Vaatijoina ovat yleensä ihmiset maista, joissa elämänmeno on (vielä) melkoisen hyvää – lähinnä EU-maat

”Maiden kannanoton toimitti Islanti, ja sitä tukivat enimmäkseen Euroopan valtiot. Maiden esitys oli ensimmäinen kerta, kun YK:n ihmisoikeusneuvostoa pyydettiin puuttumaan Filippiinien huumeiden vastaiseen sotaan.”

Mikä on lopputulos?

Se jää nähtäväksi, mutta tuskin mikään muuttuu Filippiineillä, ainakaan lähiaikoina.

 

*

https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_908,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-10676188.jpg

AL 9.7.2019 A14

Amnesty vaatii YK:ta tutkimaan Duterten ”sotaa”

  • Kymmenet maat ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaativat, että YK:n ihmisoikeusneuvosto tutkisi Filippiinien huumeiden vastaista sotaa.
  • Huumeiden vastainen sota Filippiineillä on saanut ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin ja kymmenet maat reagoimaan Filippiinien tilanteeseen.
    Amnesty vetoaa tuoreessa raportissaan YK:n ihmisoikeus-neuvostoon ja pyytää sitä tutkimaan vallan väärinkäytöksiä ja poliisien tekemiä murhia Filippiineillä.
    Amnestyn lisäksi yli kaksikymmentä maata pyysi, että YK tutkisi tuhannet huumeisiin liittyvät tapot. Asiasta uutisoi muun muassa Reuters viime viikolla.
     Maiden kannanoton toimitti Islanti, ja sitä tukivat enimmäkseen Euroopan valtiot. Maiden esitys oli ensimmäinen kerta, kun YK:n ihmisoikeusneuvostoa pyydettiin puuttumaan Filippiinien huumeiden vastaiseen sotaan.
    Kansainvälinen rikostuomio-istuin ICC on tutkinut Filippiinien huumeiden vastaista sotaa. Tutkinnan takia Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte veti maan ICC:stä maaliskuussa 2018 ja kehotti myös muita mai-ta eroamaan.

HUUMEIDEN VASTAINEN sota alkoi Filippiineillä vuonna 2016, jolloin presidentti Duterte astui valtaan. Duterte sanoi jo ennen valtaan astumistaan, että rikolliset ovat sallittuja salamurhan kohteita.
Sittemmin tappojen kohteeksi ovat joutuneet etenkin huumeiden käyttäjät ja huumekauppiaat.
Amnestyn tuoreen raportin mukaan Filippiineillä huumeiden vastaiseen sotaan ottavat osaa esimerkiksi poliisit. Poliisit ovat tappaneet ihmisiä, joiden nimet on julkaistu huumetapauksia varten tehdyllä tarkkailulistalla.
Tarkkailulista on Amnestyn mukaan tehty ilman oikeudellista prosessia, ja sen vuoksi järjestö pitää listaa epäpätevänä ja lainvastaisena. Tarkkailulista on järjestön mukaan muuttunut tappolistaksi.
Amnestyn raportissa todetaan, että Filippiinien poliisi palkkaa salamurhaajia, varastaa tappamiltaan ihmisiltä ja väärentää virallisia tapahtumaraportteja.

DUTERTEN HALLITUS on kieltänyt huumeisiin liittyvien tappojen olevan laittomia. Hallitus on silti myöntänyt, että poliisi on vienyt huumetaistoissa 6600 ihmisen hengen.
Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt taas ovat arvioineet kuolleiden määrän paljon korkeammaksi, jopa nelinkertaiseksi.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet laittomien tappojen lisäksi Filippiinien hallituksen esittämiä syitä tapoille.
Poliisi on esimerkiksi selittänyt tappoja itsepuolustuksella ja väittänyt, että uhrit taistelivat asein poliisia vastaan.
Amnesty puolestaan sanoo raportissaan, että osa tapetuista ei edes omistanut asetta tai oli liian köyhiä ostaakseen sellaisen.
Ihmisoikeusjärjestöt ovatkin tulkinneet huumeiden vastaisen sodan olevan köyhien vastainen sota. Suurin osa tapetuista on köyhiltä alueilta.

HUUMEET OVAT Filippiineillä ongelma. Presidentti Duterten mukaan noin 105 miljoonan asukkaan ja 7100 saaren valtiossa oli vuonna 2017 yli 4 miljoonaa huumeidenkäyttäjää.
Vuonna 2019 presidentti sanoi huumeidenkäyttäjiä olevan Filippiineillä jopa 8 miljoonaa. Filippiiniläinen vaarallisten huumeiden käyttöä seuraava komitea Dangerous Drugs Board arvioi vuonna 2017, että Filippiineillä olisi 1,4-1,8 miljoonaa huumeidenkäyttäjää.

Jaa käyttäen:


6 Replies to “Huumeiden vastainen sota Filippiineillä”

  1. YK on vitsi. Kansainliitto oli samanlainen paskalaitos, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, tämä typerä liitto ei tehnyt mitään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ei YK tehnyt mitään. YK pitäisi lakkauttaa.

  2. Maailmassa on monia ideoita joissa on hyviä ja huonoja puolia.

    Huumeiden vastainen sota – ihan missä päin maailmaa vaan – on niitä asioita joissa on vain huonoja puolia.

  3. Asiaan on todella yksinkertainen ratkaisu. Siellä missä huumeet ovat pirullinen ongelma lieveilmiöineen ne vapautetan. Niitä saa ostaa halpaan hintaan vaikka lähimmästä baarista. Huumekauppiaat tekevät konkurssin. Miksi ei näin tehdä? Kun se huume on ”hyvä vihollinen”. Tuollakin Filippiineillä saa eliitti mellastaa mielin määrin kun huomio kiinnitetään huumeisiin.

  4. Voi kuulostaa makaaberilta, mutta suosittelen miettimään asiaa realistisesti – ilman tunteita.

    1. Maapallolla on ihan pirusti liian paljon porukkaa – sitä pitää vähentää radikaalisti.

    2. Maapallon väkiluku kasvaa räjähdysmäisesti – nimenomaan siellä tyhmimmässä päässä.

    3. Huumeet ovat erittäin suuri ongelma, joka aiheuttaa runsaasti muuta oheisrikollisuutta – siitä rikollisuudesta on suurta haittaa myös täysin sivullisille rehellisille ihmisille.

    Niinpä voisi hyvinkin olla hyödyllistä, että huumausaineiden valmistajille, kuljettajille, myyjille ja käyttäjille tehtäisiin se ”lopullinen ratkaisu”.

    1. Nyt ei taida savolaisella olla kaikki intiaanit kanootissa.Miten määritellään ” tyhmimmästä päästä” ? Entä määritelmä ”vähennetään radikaalisti” Viittaa jotenkin 30-luvun Saksan suunnitelmiiin. Ja miten huumeongelma liittyy väestönkasvuun ??

      1. On sillä intiaaninsa kanootissaan. Kirjoittaa nimittäin ihan ominta itseään. Ei se diggaa muslimeja mutta vieras on hälle kristinuskokin. Hänellä onkin ihan oma uskontonsa – pyssyusko.

Kommentoi