Sosialistinen HS kysyy kenelle eläkerahastojen varat kuuluvat?

Eikö asian pitäisi olla selvä, jopa HS:n toimitukselle – eläkerahastojen varat kuuluva rahastoja kartuttaneille ihmisille.

*

HS esittää kysymyksen: Kenelle kansallisaarre kuuluu?

Mitä tämä aarre on? – vajaa kaksi kertaa valtion tämän hetken velka

[ Toivottavasti eläkesäätiön varoja ei käytetä ainakaan valtionvelan maksamiseen]

*

HS : Eläkerahastojen varat , 1989 – > 2019: Kertymä 17 miljardia euroa – > 205 miljardia euroa

Onko huomioitu rahan arvon muutos?

https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

Muutos vuodesta 1989 vuoteen 2018 oli 1,66-kertainen eli +65,57 %.

Keskimääräinen vuotuinen inflaatioprosentti tällä aikavälillä oli 1,75.

*

Pitäisikö vastata, että eläkesäätiöiden varat kuuluvat niille ihmisille, jotka ovat olleet töissä viimeiset kolmekymmentä vuotta, siis kuusikymppiselle ihmisille?

Eläkesäätiöiden varojan kasvu ei voi olla ongelma. Varojen riittämättömyys kyllä olisi.

*

Mihin varat riittävä?

Kaksikymmentä vuotta eläkettä 25000 euroa vuodessa 400 000 ihmiselle

*

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006306913.html

14.11.2019

Kuvasta:

Eläkerahastojen varat , 1989 – 2019: 17 miljardia euroa – 205 miljardia euroa

Kenelle kansallisaarre kuuluu?

Pääministeri Rinne ehdotti eläkevarojen käyttämistä eläkkeiden korottamiseen. HS selvitti, miksi Suomeen on kerrytetty suuret eläkerahastot ja ketkä olisivat ehdotuksen voittajat ja häviäjät.

Tulisiko suomalaisten yhteisiä eläkerahastoja käyttää eläkkeiden maksamiseen niiden jatkuvan kerryttämisen sijaan? Kysymys nousi kuumaksi poliittiseksi kiistanaiheeksi viimeksi viikolla, kun pääministeri Antti Rinne (sd) yllätti eduskunnan kyselytunnilla omansakin.

 

12 vastausta artikkeliin “Sosialistinen HS kysyy kenelle eläkerahastojen varat kuuluvat?”

  1. Demarit haluavat varastaa cvarat epäonnistuneen talouspolitiikkansa pelastamiseksi.
    Varas, mikä varas eikä se selittelyllä muutu.
    Varat ovat niiden keräämisen aikaansaaneiden ihmisten eli eläkemaksuja maksaneiden , heidän työnantajiensa eläkemaksuja työllään kustantaneiden ja valtionveroja maksaneiden, joiden veroista valtio on omat eläkemaksunsa maksanut.

  2. Tämä on kyllä, anteeksi, uusinta, mutta kun niin sopii aiheeseen.

    ***
    Antti Rinteellä on kokemuksia varojen ’irrottamisesta’.
    .
    https://www.verkkouutiset.fi/is-sdpn-antti-rinteella-kaksi-vanhaa-rahasotkua-17763/
    21.03.2014

    IS:n mukaan lehti kertoi 2005, että Antti Rinne oli joutunut aiemmin eroamaan AKT:n lakimiehen paikalta. Hänen kerrottiin laskuttaneen samoista työmatkoista kahteen kertaan.

    Antti Rinteen mukaan kyse oli ollut huolimattomuudesta ja noin 1 000 markan summasta. AKT:n silloinen puheenjohtaja muisteli myöhemmin Suomen Kuvalehdessä, että kyse oli noin 10 000 markasta.

    Toisessa tapauksessa Rinne oli toiminut lohjalaisessa taloyhtiössä isännöitsijänä. SK kertoi hänen jättäneen vuoden ajalta tositteet palauttamatta ja maksaneen oman puhelinlaskunsa taloyhtiön kassasta. Rinteeltä karhuttiin 25 000 markan vahingonkorvaukset.

    *
    Toisaalla:

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000732057.html
    *

    IS kertoi tänään vanhoista rahasotkuista, jotka liittyivät aikoinaan lakimiehenä AKT:ssä työskennelleen Rinteen matkalaskuihin sekä taloyhtiön kanssa syntyneeseen korvauskiistaan.

    Rinne joutui 1990-luvun puolivälissä eroamaan AKT:n palveluksesta epäselvien matkalaskujen vuoksi. Samoihin aikoihin hän joutui maksamaan korvauksia johtamalleen taloyhtiölle huonon taloudenpidon ja epäselvien laskutusten takia.

  3. Ne varat kuulivat eläkerahastoille aivan samoin kuin meidän maksamamme verot valtiolle. Ne eivät ole enää meidän, vaan lain mukaisesti tilitettyinä rahastoille ja valtiolle.
    Niitä hallinnoi viime vaiheessa valtionjohto.

    1. Niitä voi hallinnoida valtiojohto, mutta sekään ei voi varastaa rahastoista, vaikka demuilla suuri hinku onkin.
      Onneksi eläkerahastoja hallitsee laki, mikä sen estää.

  4. Tuon tuosta aina puhutaan että mitä jos ryöstettäisiin vähän sieltä. Onneksi vastuullisemmat puhujat aina muistuttavat miten asia menee.

    Hesari voi räyhätä miten haluaa mutta esim. Ylellä keskustelu on asiallista ja kattavaa.

  5. Jaa, että hallinnoi valtion johto.

    ”Eläkesäätiö on juridisesti itsenäinen yksikkö, jonka hallinnossa työnantaja on edustettuna.”

    Antti Rinne ilmeisesti haluaisi ihmisten työaikanaan eläkerahastoihin maksamat varat sosialisoitaviksi.

    ***
    https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/elakejarjestelman-hallinto-ja-valvonta/elakejarjestelman-toimijat/elakesaatiot/

    Eläkesäätiöt

    Eläkesäätiö on yhden tai useamman työnantajan perustama säätiö, jonka tarkoituksena on työeläkkeiden myöntäminen eläkesäätiössä vakuutetuille henkilöille.

    Eläkesäätiöt jaetaan A- ja B- sekä AB-säätiöihin sen mukaisesti, järjestävätkö ne vakuutetuilleen ainoastaan lakisääteisen työeläketurvan vai sen lisäksi myös vapaaehtoista lisäeläketurvaa. Vapaaehtoinen lisäeläketurva on eläkesäätiöissä yksin työnantajan kustantama.

    A-eläkesäätiö tarjoaa yksinomaan vapaaehtoista lisäeläketurvaa. B-eläkesäätiössä on järjestetty pelkästään työntekijäin eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva. AB-eläkesäätiössä on TyEL:n mukaisen eläketurvan (B-osasto) lisäksi järjestetty myös vapaaehtoinen lisäeläketurva (A-osasto).
    Vuoden 2017 lopussa TyEL-vakuutettuja eläkesäätiön jäseniä oli noin 19 200 henkilöä. Eläkkeensaajia säätiöissä oli noin 20 800 henkilöä. Eläkesäätiöissä vakuutetut muodostavat noin 0,7 prosenttia kaikista työeläkevakuutetuista.

    Eläkesäätiöiden lukumäärä on 2000-luvulla vähentynyt 37 säätiöstä 13 säätiöön. Vuonna 2017 eläkevakuutettujen lukumäärä säätiöissä oli noin 15 prosenttia 2000-luvun alun tasosta.

    Lakisääteistä eläketurvaa hoitavat eläkesäätiöt vuoden 2019 alussa
    • ABB Eläkesäätiö
    • Eläkesäätiö Polaris Pensionsstiftelse
    • Honeywell Oy:n Henkilökunnan Eläkesäätiö
    • Kontinon Yhteiseläkesäätiö
    • L-Fashion Group Oy:n Eläkesäätiö
    • Maataloustuottajain Eläkesäätiö
    • Orionin Eläkesäätiö
    • Sandvik Eläkesäätiö
    • Sanoman Eläkesäätiö
    • Telian Eläkesäätiö (1.6.2018 asti Soneran Eläkesäätiö)
    • UPM Sellutehtaiden eläkesäätiö
    • Yara Suomen Eläkesäätiö
    • Yleisradion Eläkesäätiö

    Eläkesäätiön sääntely

    Eläkesäätiöön sovelletaan eläkesäätiölakia (1774/1995). Eläkesäätiön perustaminen edellyttää vähintään 300 vakuutettua. Eläkesäätiön säännöissä olevan määräyksen perusteella toimintapiiriin voi kuulua myös tiettyjä muita henkilöitä. Eläkesäätiö on juridisesti itsenäinen yksikkö, jonka hallinnossa työnantaja on edustettuna.

    Eläkesäätiötoiminnan harjoittaminen edellyttää, että eläkesäätiön säännöille ja niiden muutoksille haetaan Finanssivalvonnan vahvistus, ja että säätiö ilmoitetaan säädetyssä ajassa rekisteröitäväksi eläkesäätiörekisteriin.

    Samoin kuin uuden eläkekassan perustaminen, on uuden eläkesäätiön perustaminen mahdollista myös siten, että työeläkevakuutusyhtiö luovuttaa työnantaja- tai osakaskohtaista TyEL-vakuutuskantaa katevaroineen ja määrätyn toimintapääoman uuteen eläkekassaan.

    Eläkesäätiöyhdistys toimii eläkesäätiöiden ja kassojen edunvalvojana.
    Aiheesta muualla:

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19951774

    29.12.1995/1774
    Eläkesäätiölaki

  6. Työeläkevakuutusyhtiöt, joihin pääosa yksityisistä palkansaajista kuuluvat kuten Ilmarinen, Varma, Veritas ja Elo ovat yhtiömuotoisia ja aivan eri asioita kuin Eläkesäätiöt, joihin kuuluu vain pieni osa eläkkeen saajista. Edelleen valtio lainsäädännöllään ja poikkeuslainsäädännöllään voivat puuttua eläkevarallisuuteen tavalla tai toisella.

    Tässä kokonaisuus:

    https://www.etk.fi/uutinen/tyoelakejarjestelman-varat-yli-200-miljardia/

    https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/elakejarjestelman-hallinto-ja-valvonta/elakejarjestelman-toimijat/tyoelakevakuutusyhtiot/

  7. Valtiovalta voi, niin halutessaan, tehdä mitä se haluaa – tarvitaan toki eduskunnan enemmistä asian taakse

    Ilman eduskunnan enemmistön tukea Antti Rinne ei voi sosialisoida eläkesäätiöiden omaisuutta.

    Eläkesäätiö on juridisesti itsenäinen yksikkö, jonka hallinnossa työnantaja on edustettuna.

    Lakisääteistä eläketurvaa hoitavat eläkesäätiöt vuoden 2019 alussa

    • ABB Eläkesäätiö
    • Eläkesäätiö Polaris Pensionsstiftelse
    • Honeywell Oy:n Henkilökunnan Eläkesäätiö
    • Kontinon Yhteiseläkesäätiö
    • L-Fashion Group Oy:n Eläkesäätiö
    • Maataloustuottajain Eläkesäätiö
    • Orionin Eläkesäätiö
    • Sandvik Eläkesäätiö
    • Sanoman Eläkesäätiö
    • Telian Eläkesäätiö (1.6.2018 asti Soneran Eläkesäätiö)
    • UPM Sellutehtaiden eläkesäätiö
    • Yara Suomen Eläkesäätiö
    • Yleisradion Eläkesäätiö

  8. ”Nuo eläkesäätiöt edustavat vain pientä osaa eläkevarallisuudesta ja ne ovat firmakohtaisia”

    Tämä on kai jo tullut kaikille selväksi.

    ***
    Pointti on tässä: Antti Rinne haluaisi sosialisoida ihmisten työelämänsä aikana keräämät eläkevarat.

    ***
    Antti Rinteelle on varojen irroittelu tuttua puuhaa:
    .
    ***
    Antti Rinteellä on kokemuksia varojen ’irrottamisesta’.
    .
    https://www.verkkouutiset.fi/is-sdpn-antti-rinteella-kaksi-vanhaa-rahasotkua-17763/

    21.03.2014

  9. Varmasti on näin, mutta kyllä saa aika paljon taiteilla ja läpäistä muutama valiokunta, joista perustuslakivaliokunta ei suinkaan ole se vähäisin, ennen kuin eläkevaroihin kajotaan.

    Rinne heitti eilen vähän samantapaisen kommentin kuin Kiuru hoitajamitoituksesta ”yhdellä lauseella” asia kunnossa. Rinne tokaisi, että yhden päivämäärän muuttamisella hoituu eläkevarojen uudelleenjärjestely, näin oli kai nimettöminä pysyvät asiantuntijat hänelle todenneet, kenties Tuusulanväylällä 😉

  10. Blogin avauksesta:
    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006306913.html
    14.11.2019

    Kuvasta:
    Eläkerahastojen varat , 1989 – 2019: 17 miljardia euroa – 205 miljardia euroa

    ****
    HS : Eläkerahastojen varat , 1989 – > 2019: Kertymä 17 miljardia euroa – > 205 miljardia euroa

    Onko huomioitu rahan arvon muutos?

    https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
    Muutos vuodesta 1989 vuoteen 2018 oli 1,66-kertainen eli +65,57 %.
    Keskimääräinen vuotuinen inflaatioprosentti tällä aikavälillä oli 1,75.
    *

Vastaa käyttäjälle Albanus Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *