Suomessa voi muutama virkamies tehdä kansalaisen elämän tuskalliseksi.
*
Tapaus 1.
20.5.2019
Päätös: vaaleanpunaisesta talosta 5 000 euron uhkasakko – nyt puhuu omistaja: ”Kukaan ei ole tullut valittamaan”
”Hyvä maku on hänen makunsa”, omistaja kuittaa virkamiehen linjauksen. Sakkoa hän ei aio maksaa.
RUNSAAN 4000 ASUKKAAN Vesilahden kunnassa Pirkanmaalla on menossa hyvin erikoinen kiista, jonka vastapuolina ovat yksityinen kiinteistönomistaja ja kunnan virkamiehet. Jälkimmäiset ovat voitolla, kiitos Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen.
Ohitse taistelu ei ole. Näin vakuuttaa väärän väriseksi eli vaaleanpunaiseksi talonsa maalannut Katri Hakola.
.
HAKOLA KUMMASTELEE kunnan virkamiesten intoa puuttua yksittäisen asuinrakennuksen väriin. Hänen mukaansa Vesilahdella on paljon omituisemmankin näköisiä taloja. Teiden varsilla tapaa myös monenlaisia purkukuntoisia rötisköjä, joiden olemassaoloon kunta ei näytä puuttuvan millään lailla.
Asiakirjojen kautta Hakolalle on tullut selväksi tiettyjen virkamiesten näkemys. Hänen talonsa on ”ympäristöstä voimakkaasti poikkeava ja huomiota herättävä”. Se ei ole myöskään sopiva ”maisemallisesti herkkään alueeseen”. Valtioneuvoston päätöksen mukaan rakennus sijaitsee ”valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Vesilahden kulttuurimaisemassa”.
Ilmeisesti kyseitä virkamiestä miellytti talona vanha ulkonäkö, joka oli tämä:
Talo oli keltainen, ja maali hilseili pahasti. Vinolaudoissakin oli mätää.
****
Tapaus 2.
Jätemaan päälle rakennettu rivitalo vajoaa Pälkäneellä
On aika kummallista, ettei Pälkäneen kunta ota vastuuta kaatopaikan päälle kaavoittamastaan tontista. Laskevatko kunnan edustajat, ettei vähävaraisilla rivitalon asukkailla ole varaa lähteä käräjöimään kuntaa vastaan?
*
Ote AL:n kirjoituksesta:
Kunta ei mielestään ollut vastuullinen siksikään, kun kyse ei ollut henkilö- tai ympäristövahingosta.
Kunta kuitenkin kustansi lähistöllä sijaitsevan Pälkäneen Aluelämpö Oy:n hakelämpölaitoksen tontin maanvaihdot, koska laitos rakennettiin samalla tavalla jätteellä täytettyyn soramonttuun. Maanvaihto maksoi kunnalle 168 000 euroa.
*
Näin Pälkäneellä:
Jätemaan päälle rakennettu rivitalo vajoaa Pälkäneellä
https://yle.fi/uutiset/3-10013596
9.1.2018
Jätemaan päälle rakennettu rivitalo vajoaa Pälkäneellä: ”Kun vanhat ihmiset menettävät asuntonsa, se on surkeinta, mitä voi tapahtua”
Osa rivitaloyhtiön asukkaista on joutunut jättämään vajoavan kotinsa. Kunta ei katso olevansa korvausvelvollinen.
Pälkäneläisen rivitalon asukkaat pelkäävät menettävänsä tärkeimmän omaisuutensa, kotinsa.
Asunto-osakeyhtiö Onkkaalanrivi rakennettiin Pälkäneen Takojanpolulle vuonna 1988. Tontilla oli aiemmin ollut soramonttu, joka täytettiin soran oton päätyttyä muun muassa kannoilla sekä puutarha- ja teollisuusjätteillä.
Vuosien kuluessa eloperäinen jäte on lahonnut ja rivitalon alla oleva maa on vajonnut. Seuraukset näkyvät asunnoissa muun muassa seinissä olevina halkeamina. Osa asukkaista on joutunut jättämään kotinsa.
– Tuo kulma on pudonnut melkein 20 senttiä kolmen metrin matkalla. Kyllä sen kävellessä tuntee, esittelee Kalle Nikkilä asuntoaan.
Tiistaina rakennusta tutki Pälkäneen rakennustarkastaja. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia turvallisuus- ja terveysriskejä asuminen aiheuttaa.
Aiemmin asiaa ovat tutkineet jo Kangasalan ympäristöterveysvalvonta, Pirkanmaan Ely-keskus sekä asukkaiden palkkaama selvittäjä.
Iäkkäät asukkaat pelkäävät häätöä kodistaan.
– Kun vanhat ihmiset menettävät asuntonsa, se on melkein surkeinta, mitä heille voi tapahtua, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Veikko Tiainen sanoo.
– Heidän omaisuutensa arvo on nolla, heillä ei ole asuntoa ja osalla voi olla vielä lainaakin tästä. Eihän tällaista tilannetta kenellekään voi toivoa.
Kalle Nikkilä on joutunut asiunkelvottoman kotinsa jo jättämään. Ja Antti Kallio kertoi Aamulehdessä(siirryt toiseen palveluun), että hänellä on Onkkaalanrivin huoneistostaan edelleen 70 000 euroa maksamatonta velkaa.
Taloyhtiön osakkaiden mielestä kunta on korvausvelvollinen, koska se on kaavoittanut rakennuskelvottoman tontin. Taloyhtiö esitti jo puolitoista vuotta sitten, että kunta maksaisi asukkaille asuntojen hintaa vastaavan korvauksen. Kunnan vastauksessa todettiin, että vaatimukset ovat perusteettomia ja vanhentuneita.
Tällä hetkellä osapuolet ovat kaukana toisistaan.
– Oikeudellisia perusteita sille, että vastuu olisi kunnalla, ei ole löytynyt. Niitähän on tutkittu ja selvitelty, sanoo Pälkäneen kunnanjohtaja Janita Koivisto.
– Olen vähän sitä mieltä, että ne ovat sitten oikeusasteet, jotka selvittävät, kenellä vastuu on.
*
13.2.2017
Pälkäneellä – Kunta ei ota vastuuta
Hyllyvän jätealueen päälle rakennettu neljän asunnon rivitalo vajoaa Pälkäneen kuntakeskuksessa. Vajoama on pahimmillaan 20 senttiä, joten yksi asunnoista on kunnan toimesta asetettu käyttökieltoon.
Kunta kaavoitti rivitalotontin 30 vuotta sitten, hankki puistoalueelle poikkeusluvan ja myönsi paikalliselle rakennusyhtiölle rakennusluvan rivitalolle, joka sijaitsee vanhan, muun muassa kannoilla ja erilaisella rakennus- ja teollisuusjätteellä täytetyn soranottoalueen päällä.
Soramontun pohjalla olevien jätteiden päälle ajettiin kolmen ja puolen metrin vahvuinen hiekkakerros, jonka päälle rivitalo rakennettiin vuonna 1988.
Takojanpolku 13:ssa sijaitsevan rivitaloyhtiön neljä eläkeiässä olevaa osakasta yrittävät nyt epätoivoisesti vakuuttaa kunnalle, että vajoamisesta aiheutuvat ongelmat johtuvat kunnan kaavoittamasta rakennuskelvottomasta tontista. Kunta ei suostu ottamaan vastuuta asiassa.
Osakkaat ovat teettäneet kolmella eri insinööritoimistolla arvion rivitalostaan. Kaikkien yksimielinen loppupäätelmä on, että rakennusta voidaan pitää käytännössä korjauskelvottomana.
Katso video: Kuka ottaa vastuun talon vajoamisesta?
Kunnan mielestä vaatimukset vanhentuneita
Viime vuonna osakkaat vaativat kirjelmällään kuntaa vastuuseen kiinteistön luovuttajana ja rakennusvalvontaviranomaisena.
Kunnan tyly vastaus Asunto Oy Onkkaalanrivin vaatimuksiin viime vuoden kesäkuussa oli, että vaatimukset ovat perusteettomia ja vanhentuneita. Vaatimukset olisi pitänyt kunnan käsityksen mukaan esittää viimeistään kymmenen vuoden sisällä rakennuksen käyttöönotosta.
Kunta ei mielestään ollut vastuullinen siksikään, kun kyse ei ollut henkilö- tai ympäristövahingosta.
Kunta kuitenkin kustansi lähistöllä sijaitsevan Pälkäneen Aluelämpö Oy:n hakelämpölaitoksen tontin maanvaihdot, koska laitos rakennettiin samalla tavalla jätteellä täytettyyn soramonttuun. Maanvaihto maksoi kunnalle 168 000 euroa.
*****
Onkohan Tampereen virkamiehet fiksumpia? Ainakin alla olevan tapauksen mukaan on.
*
Näin Tampereella:
17.2.2016
Kaatopaikkataloja puretaan Tampereella: Jätemaahan päästäneen käsiksi tänä vuonna
Kaatopaikan päälle Tampereella Härmälässä rakennettujen rivitalojen purkaminen on alkanut niiden sisäosista. Talot puretaan kevään aikana kokonaan. Myös pilaantuneita jätemaita päästäneen poistamaan tämän vuoden puolella.
Rivitalot rakennettiin 1980-luvulla osoitteeseen Perkiönkatu 65–69 Härmälän kaatopaikan päälle, sillä sen laajuutta ei tunnettu silloin. Kaatopaikkaa käytettiin 1940-luvulta vuoteen 1961 saakka.
Aluetta tutkittiin kaavamuutoksen vuoksi muutama vuosi sitten, jolloin kaatopaikan laajuus ja maaperän pilaantuneisuus selvisivät.
Kaupunki osti asunnot
Tampereen kaupunki päätti kaksi vuotta sitten ostaa asunnot omistajiltaan, sillä kaupunki ja viranomaiset eivät voineet taata, että haitallisia aineita ei nousisi koteihin joskus myöhemmin.
Ostaminen oli selvitysten mukaan myös halvempi ratkaisu kuin yrittää puhdistaa maa niiden alta. Ostamiseen varattiin kahdeksan miljoonaa euroa.
Pilaantunut maa aiotaan poistaa. Poistamisesta tehdään parhaillaan suunnitelmaa.
– Uusi käyttö eli asuminen vaatii pilaantuneiden maamassojen poistamista ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kevään aikana tehdään pilaantuneen maan puhdistamisilmoitus Pirkanmaan ELY-keskukselle, ja se antaa päätöksen ilmoituksesta, kertoo Tampereen kaupungin kiinteistöjohtajaMikko Nurminen.
ELY-keskuksen tehtävänä on myös valvoa kunnostusta.
Miten asukkaat vakuutetaan?
Maaperän puhdistamisesta kerrotaan alueen asukkaille ensi viikon torstaina pidettävästä yleisötilaisuudessa. Tilaisuuden toisena aiheena on alueelle suunnitteilla oleva asemakaavan muutos.
Millä aiotte vakuuttaa yleisön siitä, että alue puhdistetaan kunnolla?
– Se mitä kaikkea jätetäytössä on, selviää vasta sitten, kun työ aloitetaan. Peruslähtökohta on se, että kaatopaikan jätetäyttö poistetaan ja maaperä saatetaan kaikilta osin sellaiseksi, että se soveltuu asumiseen, Nurminen kertoo.
Asemakaava ratkaisee, mitä alueelle rakennetaan puhdistamisen jälkeen.
– Alue vaatii myös korvaavat maamassat, mutta rakentamaan päästään silti ehkä lähivuosina, Nurminen arvioi.