Poliittinen paskanjauhanta suomalaisten syyllistämisessä on lopetettava

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1fa1a260-980c-470b-bb77-69074c642020

”Kulutimme maapallon luonnonvarat tältä vuodelta

Tarvittaisiin 1,75 maapalloa, jotta koko maailman ihmisten nykyinen kulutus voitaisiin kattaa.

Tänään on laskennallisesti kulutettu loppuun maapallon uusiutuvat luonnonvarat tältä vuodelta. Loppuvuosi kulutamme siis niin sanotusti yli varojemme.”

Tämä on törkeä vale – emme kuluttaneet.

Suomalaisten kulutus on virallisesti ilmoitettuna alle puolet Suomen pinta-alan kantokyvystä.

Jos kaikissa maissa kulutettaisiin sama määrä suhteessa maan kantokykyyn, ei ongelmaa olisi.

Kuitenkin monessa maassa väkiluku on järjettömän suuri maan kantokykyyn verrattuna ja väestö lisääntyy koko ajan holtittomasti.

Maailma ei pelastu lopettamalla suomalaisten kulutus.

Ainoa keino on vähentää väkimäärää noissa maissa ja pysäyttää holtiton väestönkasvu välittömästi.

Poliittinen paskanjauhanta yleistämällä noiden maiden aiheuttamat ongelmat suomalaistenkin syyksi on syytä lopettaa.

22 vastausta artikkeliin “Poliittinen paskanjauhanta suomalaisten syyllistämisessä on lopetettava”

  1. ”Ainoa keino on vähentää väkimäärää noissa maissa ja pysäyttää holtiton väestönkasvu välittömästi.”

    Juuri näin. Siis niissä maissa, joissa väestö kasvaa nopeasti – esimerkiksi Afrikan maissa ja Intian hujakoilla.

    Yhden lapsen jälkeen pakkosterilointi, ellei lievemmät keinot auta.

  2. Intiassa tuo ilmoitettu luku taitaa olla kohtalaisen pieni tunnetuista syistä. Valtioiden väkimäärä ei ole se ratkaiseva seikka. Suomalaiset käyttävät luonnonvaroja merkittävästi maailman keskiarvoa enemmän. Suomalaiset käyttivät laskennallisen osuutensa maapallon luonnonvaroista tänä vuonna jo 5. huhtikuuta eli neljä kuukautta keskimääräistä aiemmin. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme 3,8 maapalloa kattamaan kulutuksen.

    1. Jos kaikissa maailman maissa olisi väestön tiheys sama kuin Suomessa, ihmiset kuluttaisivat alle puolet maapallon luonnonvaroista.
      Alahan ajaa tuota holtittoman lisääntymisen kieltämistä suomalaisten mollaamisen sijaan.

      1. Juhak. Meinaatko tosiaan näin. Suomalaisten kulutuksen huomioon ottaen tuo yhtälösi ei toimi vaan tilanne menee huonoompaan suuntaan. Vai miten selität senn, että väkirikkaassa Intiassa luonnonvarojen kulutus on monta kertaa pienempi kuin esim,. Suomessa. Puhumattakaan USA:sta joka on mestari niissä tilastoissa.

  3. Suomalaiset kantavat vastuunsa mitatun kulutusmäärän suhteen vrt. muut, ei pinta-alan. Aivan eri asia on, mitä me kulutamme ja, mitä puhtaammin vrt muut kuluttavat ja tuottavat.
    Totta toinen puoli, jos syömme ja kulutamme 100 kertaa enemmän kuin yksi keskimääräinen intialainen ja 1000 krt. enemmän kuin Pohjois- Korealainen.

    1. Tuo vrt. muut on potaskaa, millä suomalaisia syyllistetään muiden tekemisistä.
      Suomalaiset kuluttavat alle puolet Suomen pinta-alan kantokyvystä, joten Suomi ja suomalaiset eivät ole vastuussa noiden väkirikkaiden maiden ylikulutuksesta.
      Laskekoot väkimääränsä sellaiseksi, että maidensa kantokyky on suurempi kuin kulutus.
      Jos kulutamme 100 krt enemmän kuin yksi keskimääräinen intialainen, on Suomen väentiheys 1/500 ilntialaisiin verrattuna.
      Suvaitsevaisten on syytä painua sinne opettamaan ylikulutusta ja holtitonta lisääntymistä suomalaisille räksyttämisen sijaan.

      1. Kysehän on kansallisesta kulutuksesta. Eli Suomi on jo huhtikuussa syönyt sen luonnonvarojen kasvun minkä Suomi kykenee tuottamaan tänä vuonna. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää. Jossain Intiassa on helvetisti väkeä, mutta kun köyhän maan kulutusta vertaa maan luonnonvarojen kasvuun niin tulos on tuollainen. Ei sitäkään pitäisi olla vaikea ymmärtää.

    2. Miksi kurjalainen komppaa tänne enää yhtään mitään. Vastahan haukuit lähes kaikki täällä olevat blogistit ja kaikki heidän aiheet.

      Ei ole miehessä munaa pysymään päätöksissään. Ja kohta aloitat tyypillisen haukkumis asenteesi, jotain tuohon tyyliin… pysy poissa, ei kiinnosta nilittäminen.

      Itse olet kantasi sanonut selvästi näistä blogeista…

  4. Jos maaimassa on n 7.7 miljardia ihmistä ja tilastot väittää että kulutamme Suomessa 4 kertaa maailman sietokyvyn vuodessa ja meitä on vain 5,4 miljoonaa niin onhan se ihan paska väite.

    Intia, Yhdysvallat ja Kiina esimerkkeinä nostaa kulutustaan ja maan paskomista ja tuhoamista vuodessa enemmän kuin me tuhlataan koko elinikämme aikana.

    Tämä koko uutisointi on bisnestä… nyt varmaan alkaa jokin keräys jossa voit 100€ maksaa osasi kulutuksesta… jotain tälläistä paskaa tämä alkaa olemaan…

  5. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, niin maapallon väestöluku olisi noin 2 miljardia, joten repikää siitä vaikutuksia ympäristöön.

  6. Mitenkäs tämä käsky kierrättää jne toimii kun kaikkien pitäisi ostaa uusia kalliita sähköautoja joka tuhoaa lisää maapalloa…

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nollahukkaliike-taistelee-ylikulutusta-vastaan-karun-totuuden-huomaaminen-voi-olla-hatkahdyttavinta-vaikein-askel-on-alkaa-havainnoimaan-omaa-kuluttamistaan/7495898

    Kuten olen sanonut monasti, koko homman takana on RAHA… tehdään bisnestä pelolla. Todellisuudessa kierrättämistä ei kannata yksikään suuryritys, nehän kaatuisi siihen. Esimerkkinä APPLE joka tuo kokoajan jotain uutta (kiinalaisvalmisteista kallista laitetta) jotta sakki ostaisi uutta…. Haloo!!!

  7. ”Suomalaiset kuluttavat alle puolet Suomen pinta-alan kantokyvystä,”

    Mikä on ”pinta-alan kantokyky”?

    Kulutammeko esimerkiksi alle puolet tuottamastamme öljystä?

    Eikö kysymys ole maailman luonnonvaroista eikä pinta-alasta?

    1. Suomen pinta-alalla on tietty määrä luonnonvaroja kukutettavasksi vuosittain.
      Tästä on kansainvälisesti tehty vertailu, missä on verrattu kansalaisten kulutusta pinta-alan luonnonvaroihin ja sen mukaan suomalaiset kuluttavat alle puolet Suomen luonnonvarojen vuotuisesta kulutuskestävyydestä.
      Valitettavasti en juuri nyt löydä linkkiä, mutta laitan sen, kun taas löydän sen.

      1. Eihän pinta-ala mitään kuluta vaan ihmiset. Tuollainen laskutapa tarkoittaisi, että harvaan asuttujen maiden ihmiset saisivat kuluttaa enemmän kuin tiuhaan asuttujen. Mitä järkeä siinä olisi? Kanadalaisilla ja venäläisillä olisi oikeus kuluttaa paljon ja vaikka Singaporelaisilla aivan minimaalisesti per asukas? Suomalaisilla ja somalialaisilla olisi oikeus suunnilleen samaan kulutustasoon.

        Ja jos oikeutta elintasoon näin jyvitettäsiin, niin saisiko teiskolainen kuluttaa enemmän kuin tesomalainen, koska teiskolaisella on enemmän pinta-alaa käytössä?

        Tässähän on kysymys maailman luonnonvaroista, eivätkä ne löydy tasaisesti ympäri maapallon. Meidän suomalaisten kulutustasolla esimerkiksi jotkin harvinaiset metallit loppuvat ellei niiden käyttöä säännöstellä tai niitä kierrätetä. Samoin jotkut kalalajit voivat kuolla sukupuuttoon, jos niitä ylikalastetaan. Emme tietenkään voi tässäkään yksin pelastaa maailmaa, emme kalasta Tyynen meren kaloja jne. Mutta kulutus pitäisi saada kestävälle tasolle.

  8. Katsokaa nyt noita läskikasoja, nuoria ja vanhoja turuilla ja toreilla, kertoo se huonon ruoan määrästä ja laadusta enemmän kuin tilastot. Lisäksi Suomeen tuotiin v. 2018 noin 2,5 mrd kiloa elintarvikkeita muualta tänne kulutettavaksi eli noin 500 kg / suomalainen / vuosi.

  9. Niin tai näin mutta kyllä suomalaiset kauheasti ruokaa jätteisiin mättävät ja mahaansa itseään enntysvauhtia lihottaen. Vaatteeisiin ja muotiin surutta satsaavat ehjät vaatteet vain roskiin kun kuosi muka vanhanaikainen, lentelevätkin sankoin joukoin lomillaan ympäri maailmaa.

  10. Kyllä oikeassa Myllymatti olet; jäteruokaa lienee helpohkoa markkinoida ja markkinoitukin on, nimittäin laitos- ja ravintolaruokaa, entäs kotitaloudet?
    Meillä esim kompostiin ei mene mitään ruokaylijäämää; siitä pitävät huolen Moka, syö mitä vain (vähentää kuivamuonan määrää), kanat, varsinaisia kierrätyskeskuksia, eipä meiltä todellakaan sinne kompostiin mitään syötävää riitä.
    Viimeksi olen lentänyt ulkomaille 70-luvulla, uusia vaatteita ostan sitä mukaan kun Dimeksit hajoavat, ne kelpaavat päälleni kaikilla reissuillani. Olen laskenut, että niiden käyttöikä on n neljä vuotta, ei ihan huono. Niin, no, onhan tuo Norrwoolin villapaita talviasusteihini kuuluva; viimeksi ostin pari n neljä vuotta sitten.

    No, tulikohan tässä jo riittävästi itseään kehuttua; tiedä häntä?

    Tosiasiassa ihan ihanteellinen kulutusyhteiskunta suomalaiset ja suomalainen ostoskäyttäytyminen lienee. Alennusmyynnit sekoittavat useasti monen perheen arkirutiineja. Kulutuksessa lienee melko hyvä ohje; halpaa ja hyvää ei ole, sijaitsevat eri paikoissa.

  11. En ole vieläkään luopunut n. 25 vuotta sitten Ruotsista ostetusta laatupuuvillaisesta ”kääntötakista”, joka on edelleen priima yhdellä vetoketjun vaihdolla ja, niitä en ole kenelläkään muulla nähnyt.
    Nuoret harrastavat vaarien sarkaisia karvakauluspomppia, jotka eivät kulu käyttämälläkään lukuun ottamatta nappien ompeleet.

    Samoin alkuperäiset denim-farkut pitävät kutinsa.

  12. No, minulla on Suomen Untuvan -93 ostettu haahkanuntuvatakki; muuta ei ole täytynyt tehdä kuin pitää ja pestä.
    Rankkoja rekikoirasafareita on nähnyt, kuin -94 ostamani haahkanuntuvainen makuupussinikin.
    Voisivat toimia jopa perintökaluinakin.

  13. Väestönkasvu on tietnkin yksi ongelma. Jos meitä olisi se pari miljardia niin jokainen voisi kuluttaa enemmän. Mutta kun meitä on yli seitsemän miljardia eikä se yli viisi miljardia ole katoamassa minnekään.

    Suomen väkiluku ei juuri kasva tai alkaa ehkä vähetä syntyvyyden perusteella ja joissain maissa väkiluku kasvaa hurjaa vauhtia. Jotkut tuntuvat ajattelevan, että noiden köyhien maiden asukkaat ovat meitä tyhmempiä, jotain seksihulluja pukkeja ja nymfomaaneja, jotka lisääntyvät vastuuttomasti toisin kuin siveät suomalaiset. Mutta sata vuotta sitten suomalaisetkin perheet olivat suuria. Olemmeko siis viisatuneet vai onko seksuaalinen halu laskenut, olivatko esi-isämme vastuuttomia panomiehiä? Vai onko niin, että elintason kohotessa lapsimäärän rajoittaminen on tullut helpoksi ehkäisyn avulla ja halukkuus rajoittamiseen kasvanut kaupungistuneen elintavan myötä? Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa myös lapset, varsinkin pojat, ovat usein vanhempiensa ”eläketurva”, tilan jatkaja ja elättäjä.

    Mikä siis neuvoksi väestönkasvuun? Toimitettaan rekkalasteittain armeijan ”jarrua” Afrikkaan? Miehitetään Afrikka uudelleen ja pakkosteriloidaan sen asukkaat? Vai pyritään kehittämään ehkäisyä ja tukemaan yhteiskuntien kasvua moderniin suuntaan jossa lapsia ei enää tarvita vanhuuden turvaksi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *