Vähän joka puolelta huudellaan, että vanha auto pitää vaihtaa uuteen tai ainakin uudempaan ”vähäpäästöiseen” autoon.
Siten muka vähennämme ympäristön saastuttamista tai ainakin estämme ilmastonmuutoksen.
Ei nyt mennä ollenkaan sinne ilmaston lämpenemishuuhaahan, vaan ihmetellään sitä saastuttamista käyttäen minua ja autoani esimerkkinä.
Autoni on kohta 25 vuotta vanha, joten äkkinäinen voisi luulla, että sen pakoputkesta tupruaa ihan mahdoton määrä erilaisia saasteita. Varmaankin sen takana ajava on vaarassa kuolla saastemyrkytykseen?
Autossani on kuitenkin ns. laihaseosbensiinimoottori ja polttoaineen kulutus on varsin pieni. Vanha diesel pukkaisi hirmuisia mustia nokipilviä aina vaihdettaessa ja kaasutettaessa, mutta ei minun työjuhtani.
Jos minä ostaisin uuden auton ja pistäisin vanhan romutukseen, niin sen vanhan romuttamisesta ja romun kuljettamisesta jonnekin aiheutuisi jonkinlaisia päästöjä. Ehkä sen uuden auton valmistamisesta ja sen raaka-aineiden (metalleja, muoveja, kumia, jne.) valmistamisesta aiheutuisi myös erilaisia päästöjä. Myös sen uuden auton rahtaamisesta minulle Varkauteen vaikkapa E-Koreasta mitä ilmeisimmin aiheuttaisi erilaisia päästöjä.
Enköhän minä saastuta vähemmän kun en osta uutta autoa?
Huom! Hiilidioksidi ei ole saaste, eikä myrkky, vaan kuuluu luonnon normaaliin kiertokulkuun välttämättömänä osana.
Uuden auton valmistus tuottaa päästöjä elinkaarensa verran jo tehdessä?
Autolla pitää ajaa mahdollisimman pitkään jos älliä käytetään.
Toki kulutusyhteiskunta kiittää jos vaihdamme auton vaikkapa kolmen vuoden välein, mutta se ei vähennä kokonaimittakaavassa päästöjä.
Sensijaan lentoliikennettä tulisi rajoittaa ja verottaa, sillä mikä pakko on lentää viikoksi maan ääriin tai Brysseliin joka viikko?
Minun mielestäni myös rakennukset pitäisi suunnitella ja rakentaa vähintään 100 vuoden käyttöikää varten, eikä niin että on ongelmia jo muutaman vuoden ikäisinä.
Toisaalta jos rakennus on jo ihan paska, niin ei sitä pitäisi yrittääkään korjata vaan pistää nurin ja uusi tilalle.
Eli järkeä pitäisi käyttää joka asiassa.
Vanhan sitikkani päästöt tuoksahtavat. Osasyynä voivat olla seosalkoholin aiheuttamat aldehydipäästöt. Haju parantanee liikenneturvallisuutta, koska moni pitää hajurakoa, joka toimii samalla turvallisuusvälinä.
Jos et saa yhtään D-vitamiinia, sairastut. Jos saat liikaa D-vitamiinia, sairastut. Oikeasta määrästä on muutama eri tulkinta.
Sama tässä: ei ole ekoteko pitää vanhaa autoa täysin ehdoitta, eikä ole ekoteko vaihtaa auto uuteen täysin ehdoitta. Tietyissä oloissa on ympäristölle parempi idea vaihtaa, tietyissä oloissa ei.
Olet oikeassa Kyuu.
Jos käytössä on vanha erittäin saastuttava diesel ja sillä ajetaan paljon, niin mitä todennäköisimmin olisi parasta saada se pois liikenteestä.
Jos taas on vanha mutta vähän saastuttava bensakone ja sillä autolla ajetaan vähän (kuten minä ajan), niin ei ole mitään järkeä vaihtaa sitä vanhaa hyvää autoa uuteen – jossa voi sitäpaitsi olla vaikka minkälaisia vikoja jatkuvasti.
Juhani, kyllähän ne tekevät katsastuksessa pakokaasujen päästötestaukset ja hylkäävät kelvottomaat.
Kyllähän nuo moottorit saadaan yleensä kestämään aika helpollakin, poikkeuksia tietysti on. Surkeampi vaan tahtoo olla korin kestäminen, Suomen olosuhteissa se alkaa mätänemään helposti. Pitäisi ainakin lopettaa, tai edes vähentää teiden suolaus.
Pentti, olisikohan vanhoille dieseleille lievemmät määräykset kuin uusille?
Tuolla liikenteessä nimittäin on niitä nokikolareita vähintäänkin tarpeeksi. Myös sellaisia, joiden lokasuojat ovat puhkiruostuneita ja muuallakin ruostereikiä näkyvissä. Minusta tuntuu, siis nimenomaan tuntuu, että sekä ruostuvia, että nokikolareita on eniten mersuissa. Se ei siis ole tutkimustietoa, vaan silmin tehtyjä havaintoja.
On ilmeisesti hienoa kun alla on suuri dieselmersu. Siitä sitten vaan tupruuttelemaan.
Vanhaan dieseliin uudet suuttimetkin ovat melkoinen investointi, puhumattakaan dieselpumpusta. En tiedä, mutta saattaa olla, että niitä nokikolareita päästetään katsastuksessa lävitse myös säälistä. Ehkä auto on ajettu jo taksina loppuun, sitten tulee uusi omistaja ja taas uusi omistaja. Kilometrejä voi olla pirusti ja huoltoa vähän.
Vaikkapa tappavia pienhiukkaspäästöjä ei taideta edes mitata katsastuksessa? Tuskin myöskään rikkidioksidipäästöjä tai typen oksidien päästöjä?
Sinänsä pienhiukkasista voidaan todeta, että niitä tuottavat eniten modernit pienet korkealle viritetyt bensiinimoottorit.
Kymmenenkin vuotta vanhat dieselmoottorit ovat tässä mielessä puhtaampia.
Mitataanko niitä katsastuksessa?
Minä olen nähnyt ja joutunut saamaan niitä pirunmoisia pilviä sisään autooni lämmityslaitteen kautta kun olen sattunut niiden nokikolarien perään liikenteessä. Varsinkin Helsingissä liikenne on joskus ihan perseestä. Pääsee suunnilleen autonmitan eteenpäin ja taas pysähdys. Joka kiihdytyksellä musta nokipilvi dieselistä edessä.
Vanhat autot kontrolloidaan direktiivin mukaisesti mittaamalla ryntäytyskierroksilla lambda- arvo, siis polttoaineen ja hapen seosarvo. Uudemmissa se sitten onkin ihan toinen asia, jossa tutkitaan moottorin ohjausjärjestelmän toimivuus tietokoneella.
Savupölläykset usein johtuvat kuluneesta moottorista ja ylimääräisestä öljyn polttamisesta. Dieselit myös nokeentuvat helposti, jos niillä ajellaan harvakseltaan ja pelkästään hiljalleen. Niillä olisikin hyvä ajaa aina joskus kovaa ja kovemmilla kierroksilla, näin ne puhdistuisivat.
Uudet ja uudemmat autot todellakin ovat ihan oma lukunsa, niissä hyödynnetään jopa kerran käytettyjä pakokaasuja. Aika näyttää miten kauan dieseleillä saa edes ajaa.
Kiitos Pentti.
Tuon mukaan katsastuksessa ei välitetä mitään dieseleiden noen tuprautuksista. Mitataan vain tasaisilla kierroksilla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakaasu
”Suurin osa maakaasusta käytetään polttoaineena tehtaissa ja kaasuturbiinivoimalaitoksissa. Kaasu palaa puhtaasti, koska siinä ei ole esimerkiksi rikkiä ja raskasmetalleja eikä palamisessa vapautuvia kiinteitä epäpuhtauksia. Tuhkaa ei synny ollenkaan kaasumaisen olomuodon ansiosta. Poltto synnyttää kuitenkin hiilidioksidipäästöjä. Saman lämpömäärän tuottamisessa syntyy 30 % vähemmän hiilidioksidia kuin öljyä poltettaessa ja 45 % vähemmän kuin kivihiilellä.lähde?”
”Maakaasua käytetään laajalti muun muassa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, Manner-Euroopassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa asuntojen lämmittämiseen, käyttöveden lämmittämiseen ja ruoanlaittoon. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 51 prosenttia eli 49,1 miljoonaa kotitaloutta käyttivät maakaasua lämmitykseen vuonna 2003. Vuonna 2003 rakennetuista asunnoista 70 prosenttiin lämmitysjärjestelmäksi valittiin maakaasu.”
”Liikenne
Maakaasua käytetään jonkin verran polttoaineena henkilöautoissa ja linja-autoissa. Laivojen moottoreita valmistava Wärtsilä on suunnitellut useita maakaasua ja dieseliä tai pelkästään maakaasua käyttäviä moottoreita.[10] Ympäristön kannalta maakaasun suuri etu laivojen polttoaineena on se, että se ei sisällä lainkaan rikkiä.”
———————————–
Vanhat autot voidaan muuttaa metaania käyttäviksi. Muunnetussa dieselmoottorissa dieselpolttoaineen käyttö alenee viidennekseen, joka vähentää ilman saastumista merkittävästi.
Koska väitetään metaanin pelkistävän typen oksideja hanakasti, niin päättelen tästä, että moottorien aiheuttamat typpioksidipäästöt alenevat, jos metaani sieppaa typpioksidilta hapen ja pakoputkesta tulee ulos N2:ta.
Ei siis rikkioksidia eikä typpioksidia, jotka ovat haitallisia hengitykselle.
Pienhiukkastenkin määrä alenee ymmärtääkseni.
Maakaasun huoltovarmuus on nolla. Kun ryssä kääntää hanan kiinni, niin mikään maakaasulla toimiva ei enää toimi.
Kaasuputki Viroon ei auta huoltovarmuuteen.
Kriisin aikana yksikään LNG-tankkeri ei saavu Suomen satamaan, joten sekään ei auta huoltovarmuusongelmaan.
”Väheneekö päästöt autoa vaihtamalla?”
Ei ainakaan minun kohdalla. Juuri eilen illalla tuossa mietin, että viimeisen kuukauden aikana auto on tainnut olla kaksi kertaa liikkellä. Kerran kävin keskustassa ja toisella kertaa auto oli kaverilla lainassa kun haki uuden pakastimen.
Ei se tuossa paikallaan paljon päästöjä aiheuta ja tällä vauhdilla kun lähtisi uuden auton valmistuksessa syntyneitä päästöjä kompensoimaan niin se ottaisi tovin.
Paikallaan seisevästä autosta ei taida lähteä juuri muita päästöjä, kuin mitä ruostumisprosessissa tulee. 🙂
Näin juuri ja polttoaineen kulutuskin on hyvin maltillista.
Tuolla sanoin ryntäytyskierrokset, se tarkoittaa kaasun lähes pohjaan painamista. Mittaukset siis tehdään tyhjäkäynnillä ja kierroksilla ja siten saadaan K- arvo, joka yleensä on lähellä 1. Kyllä se savutus ja nimenomaan se vaikuttaa hyvinkin annettuun arvoon, se vaan usein saadaan pois ajamalla.
Oheisessa linkissä Trafin vaatimukset pakokaasupäästöistä, ihan mielenkiintoista juttua.
https://arkisto.trafi.fi/filebank/a/1487308858/d74c4c6af2c6c5b7248675c49127d894/24217-Dieselpaastojen_tarkastus_2017.pdf
Pentin antaman linkin takaa löytyi tosiaankin mielenkiintoista luettavaa.
Kolme röörienpuhdistusryntäytystä nopeasti täysille kierroksille. Kaitpa dieseliä ei saisi muuten testistä lävitse.