Kyttyrälohi; vieraslaji atlantilla.

Norjalaiset ovat havahtuneet kalaturismiaan uhkaavasta vieraslajista; Tyynenmeren kyttyrälohi, joka on noussut jo Näätämöjokeen sekä Tenojokeen.

Kyttyrälohi kutuasussa. (LUKE)

Ongelma on siinä, että kun kyttyrälohi kuolee heti kutunousunsa lopuksi, raatoja ajautuu massoittain rannoille ja jokivartiset joutuvat keräämään raadot pois.

Niin miksi joutuvat keräämään, no  heidän mukaansa

ne raadot kun houkuttelevat petoja paikalle. Siinä se uhka kalaturismille.

Pohjoisella Tyynenmeren rannikolla ei ko ongelmaa liene ja siellä karhut esim tankkaavat energiaa niistä talviuntaan varten muut pedot muuten helppoa saalista.

Kyttyrälohen istuttivat neuvostoliittolaiset 50-luvulla Atlantille, Itä-merelle ja Muurmanskin rannikolle. Nykyisellään kyttyrälohta havaitaan jo Englannin rannikollakin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kyttyrälohi

Kaloissa meillä on moniakin vieraslajeja mm kirjolohi, karppi, puronieriä, peledsiika, nevanlohi,  … jne.

Meillä esim eräs osakaskunta suojelee puronieriää ja kanta senkun tihentyy.

15 vastausta artikkeliin “Kyttyrälohi; vieraslaji atlantilla.”

  1. Ei taida kyttyrälohi olla mitään herkkua ihmisen syödä. Tällaisen kuvan ainakin sain kun vähän googlailin asiaa.
    Siitä heräsi kysymys että miksi venäläiset näitä ovat istuttaneet?

  2. Olen minä kyttyrälohta syönyt, tosin en kutulohta, kyllä se minulle maistui ja kalasäilykettähän venäläiset kuten myöskin Tyynen meren pohjoisrannikolla sikäläiset pyytävät sitä säilykekalan raaka-aineeksi; helppo pyydettävä.
    Toisaalta, ei se kutunousuinen kojamokaan kaksista syötävää ole.

  3. Kesko muuten markkinoi Pirkka-tuotenimellä lohisäilykkeitä, joiden raaka-aineena on kyttyrälohi ja valmistusmaa USA. Samoin puolalaisia pakastettuja lohikuutioita ja raaka-aineena kyttyrälohi.
    Löytyipä vielä tuommoinenkin suuri einesvalmistaja kuin Findus, valmistaa kyttyrälohesta einestuotteita mm kalapuikkoja.

  4. Jos nyt aivan oikeasti sanon; tämän avaukseni tein, kääntääkseni keskusteluja hieman toiseen suuntaan. Turha toive.
    Avaukseni olisi mahdollistanut melko laajat mahdollisuudet keskusteluun vieraslajeista kaiken kaikkiaan. Niiden määrittelystä, niin metsästyksen kuin kalastuksenkin kohdalla, jopa puutarhan- ja ympäristön hoidon kannalta.

    Lopputulema; ei näköjään ja vaitettavasti kannata yrittää.

  5. Tuohon edelliseen vielä; Matti oli ainut ja asiallinen kommentoija. Olisin todellakin odottanut vieraslajien/omin jaloin tulleiden otuksien kohdalta keskustelua. Metsästäjät, kalastajat, luontoharrastajat yms. Ei kommentteja.
    Politiikkaakin olisi mahtunut mukaan, nimittäin kalastuspolitiikkaa.

  6. Älä nyt Kalle tykkää kyttyrää, mielenkiinnolla varmasti moni on lukenut tekstisi.

    Toisaalta yritinköhän minäkin täällä vai oliko se muuaalla joskus kirjoittaa catch and release kalastuksesta. Mielestäni se on ihmisten leikkiä luontokappaleiden kustannuksella, pääsääntöisesti tuomittavaa ja epäeettistä. No kukaan ei korviaan lotkauttanut paitsi joku vähän yritteli puolustella tätä kalaojen rääkkäämisen muotoa.

  7. Se C&R kalastus, kyllä reagoin silloin. Edelleenkin samaa mieltä. Kala mikä saadaan, myös syödään.
    Se tuo kyttyrä kuuluu kalalle ei minulle.
    Varsin monista asioita Matti olemme saman mielisiä tai ainakin melkein. Keskustelu ei saa eikä saa olla riitelyä, vaan ajatusten vaihtoa. Tästä asiasta mielestäni olet malliesimerkki, siis positiivinen.

  8. Aina tulee Kallen avaukset luettua, mutta kun samalla tekee muuta niin ei aina ennätä kommentoimaan.

    Kyttyrälohi on itselle outo ilmestys.

    Joku päivä sitten aiheesta oli artikkeli koskien juuri tätä leviämistä vieraslajina, se tuli luettua.

  9. Sen artikkelin satuin lukemaan minäkin, mutta kun en erityisemmin ole kalastaja jäi kommentoimatta.

    Jos taas puhutaan yleensä vieraslajeista, kuten Kalle vihjaisi, niin juttua kyllä riittäisi. Minulle taas ihan päällimmäisenä, kuten olen ennenkin todennut ovat nämä peurat. Niitä olen tänäänkin yrittänyt niitä ajaa pihasta pois, eli tilanne on lähinnä toivoton.

    Siis kirjoittamista kyllä riittäisi ruusuista alkaen.

  10. Tarkoituksetta tulevia vieraslajeja tullee esim. tankkereiden painovesisäiliöistä, jota vettä vaihdetaan ja täydennetään. Porvoon Kulloonlahteen ilmestyi villarapuja, joista pari joutui pyydykseeni. Ne ovat peräisin jostain kaukomailta. Muistuttaa taskurapua, mutta on pieni ja villainen. En tiedä, mikä haitta niistä on ?

    1. Villasaksirapu ei oikein selviä Itä-meressä, joka kuuluu murtovesiin. Villasaksirapu lisääntyäkseen vaatii selvitäkseen selkeästi suolaisempaa vettä.

      Laivojen paarlastitankeissa Suomeen on tullut paljonkin haitalliseksi luokiteltavia vieraslajeja, mm mustapäätokko ja lukuisia pieniä vesieläimiä.

  11. Mikä vika siinä kyttyrälohessa on, koska se on lohi ja ihan lohen makuinen. Normaalit kojamot jne. nousevat kutemaan, ja sen hetki, kun on tullut täytettyä, ne muuttuvat punaisiksi ja kuolevat. Karhut niitä kaikkineen kyttäävät Lapin lohijoissa jo elävinäkin.

  12. Tuskinpa noista Villaravuista on mitään haittaa mutta tuo kyttyrälohi on sellanen joka syrjäyttää joessa sen oman lohikannan
    elikkä siitä on haittaa terv tepivaari

  13. Lohi kuin lohi on syötävää vain nousuvaiheessa ja meri-järvivaiheessa, kun se on kirkkaan hopeanvärinen. Tummat lohikalat pitäisi laskea takaisin jorpakkoon, joka koskee myös taimenta.

  14. Saapas nähdä, koska kirjolohi ja karppi alkavat lisääntyä vesistöissämme? Merkkejä löytyy ainakin Kymijoen vesistössä.

Vastaa käyttäjälle tepimast Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *