Kuten tälläkin sivustolla muutama ponnekkaasti moittii eestiläistä palvelukulttuuri ja kehuu ylitsevuotavasti latvialaista. Mitähän jos rinnastaisimme suomalaista ja eestiläistä kahdestaan?
Jos Eestissä saat huonoa palvelua; kahta asiaa kannattaa tarkastella. Ensinnäkin peilistä saattaa löytyä jo viitteitä, miksi? Toinen tärkeä asia on vieläkin Eestissä vallitseva saksalaistyyppinen pidättyväisyys vieraiden ihmisten suhteen; tutuksi kun tulet, tilanne on täysin toinen. Tästä olemme keskustelleet paljonkin eestiläisten tuttavieni kanssa.
Yksi syy lienee sekin, että meillä suomalaisilla tahtoo vieläkin juhlia tuo isoveliasenne, varsinkin pikku promilleissa ollessamme. Onneksi tuo ”vodkaturistiaika” alkaa olemaan menneisyyttä.
Neuvosto-Eestin ajoista olen siellä melko säännöllisesti reissannut ja täytyy sanoa, että palvelukulttuuri on muuttunut totaalisesti positiiviseen suuntaan.
Vielä sanoisin; niin metsä vastaa kuinka sinne huutaa.
Palatkaamme Suomeen; meidän palvelukulttuuriimme. Ihan alkuunsa sanoisin, että meilläkin kehitys kulkee kyllä positiiviseen suuntaan. Eräässä tamperelaisessa tukkuliikkeessä (Nekalassa), jo parikymmentä vuotta sitten, oli merkillepantavaa, että siellä aina siivoojista lähtien kaikki tervehtivät asiakasta. Se ei muualla ollut kovinkaan yleistä. Nyt on tapa levinnyt jo muuallekkin Suomeen, mm Forssan seudulle. Täällä esim Citymarketissa tämä tervehtimiskulttuuri on hieno, muuallakin yleistyy. Jopa Alkossakin on ryhdistäydytty ja todella paljon.
Suomalainen, varsinkin länsi-suomalainen luonteenpiirre on vähän jöröä puhumattomuutta. Tässä joitain kuukausia sitten kun silmälääkärin vastaanottohuoneeseen menin, tietenkin sanoin huomenta ja sitten tuli siihen tokaistua; ”onpas meitä huononnäköisiä kertynyt jo aamusta lähtien”; se oli virhe, sen huomasin kasvonilmeistä.
Kauppiaselämäni aikana tulin muuten huomaamaan; eivät hämäläiset sulkeutuneita ole, eivät pohjalaiset ja turkulaisistakin löytyi paljon positiivista.
Tuota ruotsinkielistä rannikkoakin on tullut koluttua aina Loviisasta Vaasaan; ei pahaa sanottavaa. Kauppakin käynyt ihan hyvin kunhan edes vähänkään yrittää ”ummikolle” ruotsia puhua; ei se aina pilkulleen oikein tarvitse mennä.
Tässäpä näitä mietteitä asiakaspalvelusta ja asiakaspalvelukulttuurista muutamia mietteitä näin joulun alla.
Eräs palvelukulttuurin muoto näin joulun alla ovat nuo joulutervehdykset. Valitettavasti, vaikkakin s-postitse varsin helppo lähettää esim ryhminä, ovat meillä nuo harventuneet selvästi. Firmat eivät oikein viitsi enää lähetellä niitä, tai sitten lehden mainossivulla kiitosteksti.
Eestistä minulle tulee esim kahdelta kalastuspuolen tukkurilta, Jarve Selver, Kliinik 32, Auto-Spirit, Crown-Eesti, vakioparturini aina muistaa, niin ja tietenkin Tallink-Silja, … jne. Uskomaton nippu joulutervehdyksiä tulee noin eestiläisittäin.
Se on kaunis tapa kiittää vakioasiakasta.
Ei meilläkään joulukortteja enää moniin vuosiin ole lähetelty; tuo s-posti on niin helppo.
Mukavasti ja sattuvasti Kalle turisit palveluskulttuurista. Taustoitit virolaisten palveluskäyttäytymisen taustoja mutta et ottanut esille vaikuttiko pitkän ja ankaran neuvostoliitolais miehityksen ajan mahdollisia vaikutuksia.
Olet Matti aivan oikeassa. Neuvosto-eestin aikaan asiakas oli välttämätön paha.”
Tunnen tämän osion varsin hyvin. Kun lähdet tallinnasta; siellä lähtöselvityksessä toivotus tere, vaikuttaa palveluun.
Onpa tuolla Eestissä tullu poikkettua muutaman kerran ja koskaan en ole saanut huonoa palvelua
Alkuun se oli tosin pidättyvää mutta eipä siinä mnnyt kun vuodenpäivät tulikin jo aivan eri luokkaa olevaa palvelua
Ne jotka ei halua sitä eivät kyllä saakaan mutta niiden pitää tarkistella omaa käsitystään naapuristaan
Ja sen tehtyään huomaakin vian olevan itsessään ensin pitää poistaa iso veli kompleksi joka vieläkin on monella Suomalaisella
Se jo on parempaan suuntaan menoa ja aikaa myöden muuttuu paremmaksi ja kyllä se tere on paras jos et muuta Eestiksi sanoa
Sillä pärjää aika pitkälle terv tepivaari
En ole huonoa palvelua kokenut saaneeni etelänaapurissa itse, joskaan en ole enää vuosiin tehnyt työmatkoja sinne. Vähemmän tuoreita kokemuksia.
Seuraava matka Eestiin menee varmaan tuonne helmikuulle ensi vuonna terv tepivaari
Minulla varmaan siinä helmi-maaliskuun vaihteessa tulee parin päivän reissu. Auton ruostesuojauksen uusintakäsittely.
Maksaa muuten Eestissä n 200€, Suomessa saat laittaa vielä nollan perään.
Harmitellut olen minäkin kun sitä villisikaa ei voi Suomeen nykymääräyksin tuoda.
Noin on villisian kohdalla en ole tuonut pitkiin aikoihin vielä on puhdasta villi sikaa pakasteessa tosin Suomesta metsästettyä terv tepivaari
Sitä villisikaa minullakin on pakkasessa; eniten kaipaan kuitenkin Maks&Morizin villisikamakkaroita. Ne kun vaan ovat niin huippuhyviä.
Onneksi on tauditonta suomalaista villisikaa saatavilla ja pakkasessa.
Valitettavasti uutta kinkkua ei ole nyt jouluksi, mutta eiköhän sitä joulun jälkeen taas tule.
Palvelua tuolla Eestissä on kaikenlaista eikä se ole mustavalkeaa.
”Palveluahan” sekin on, kun riksataksit koittavat huijata törkeästi, mutta monessa paikassa palvelu on ihan hyvää.
Noinhan se menee Suomessakin, kaikki yrittävät repiä mahdollisimman suuren voiton.
Minä nyt en riksan kyytiin Tallinnassa nousisi, en suin surminkaan.
Jonkinlainen taju pitää olla mitä ostaa ja millä hinnalla.
Taksia jos tarvitsen 1212 (Kroone takso) numerosta saa luotettavan taksin.
Suomessakin nämä riksataksit ovat hinnoittelun suhteen melkoinen ongelma.
Vähääkään en tunne Viron enkä Venäjän palvelukulttuuria. Mutta sanotaan mitä sanotaan, niin etelän maissa se on huippua. On se tietysti Suomessakin ainakin amerikkalaistaustaisissa yrityksissä yleensä saa palvelua. Äärilaitaa aikanaan olivat katsastuspisteet ja rautakaupat. Niissäkin on tapahtunut paljon kehitystä, ainakin maaseudun rautakaupoissa ja Helsingin Rakessa, onko enää edes olemassa.