https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat
Mitä ihmeen ohjeita tuossa nyt tarvitaan tavalliselle perheelle.
Meidän perheessä on ainoastaan yksi tili ja molemmilla käyttöoikeus. Ei minkäänlaisia ongelmia; vaimo tuo minulle laskut ja maksan ne netissä, joskus lisään suoraveloituksen.
Ei meidän perheessä ole minun tai sinun rahoja, vaan yhteisiä. Pitäisi tämä normaalissa perheessä olla juuri näin.
Taitaa olla sitten niin, että ihmiset alkavat olla niin itsekkäitä, että perheen sisälläkin pitäisi tulot jyvitellä.
En tuota typeryyttä ole koskaan ymmärtänyt.
Minusta on itsestään selvää, että, kun mennään yhteen, kumpikin osallistuu kykyjensä mukaan.
Mikään tasajako ei mielestäni ole kohtuullinen, elleivät tulot ole likimain yhtä suuret.
Minä olen ollut se suurempituloinen valmistumiseni jälkeen ja olen maksanut suurimman osan menoista ja hankinnoista.
Vaimo elätti minua aikanaan opintojen pari viimeistä vuotta.
Edelleen vaimo on synnyttänyt ja hoitanut lapsemme, mistä kukaan ei maksa palkkaa eikä tule eläkettä.
Minusta on itsestään selvää, että minä osallistun kustannuksiin enemmän tämän vastineeksi.
Toki vaimo ostaa ruokaa ja kaikenlaista muuta kotiin, mutta, jos olemme yhdessä liikkeellä, minä automaattisesti maksan samoin kuin sähkölaskut yms.
Meillä on kyllä useampi pankkitili, mutta kaikki ovat yhteisiä, eikä mitään ”omia rahoja” ole yhteenmenon jälkeen ollut, eikä tule olemaan.
No, niinhän meilläkin aikanaan ol; firman tili, käyttötili ja sitten sellainen ”tuiskupäivän vara”. Enää kaksi tiliä mutta kaiken aikaa kaikkiin tileihin oli molemmilla käyttöoikeus.
Nykyään tuntuu että pitää olla ohjeet paskantamisesta lähtien. Tähän on tultu.
Meillä on kaksi tiliä kummallakin vaan niillä ei ole rahaa kuin nimeksi.
Meillä on rahat täysin erillään, mutta toki kauppareissulla voi käydä kumpikin. Kyllähän se useimmiten minä olem, mutta ns. vapaa-ajan jutut ja omat hommat saa kukin hommata itselleen. Ei eletä rahan ehdoilla.
Ei meilläkään millään rahan ehdoilla (mitä se sitten lieneekin) eletä. Minä kun lähden Forssaan, vaimo kysyy, onkos sinulla rahaa, joskus on joskus ei. Saan sitten tarvittavan rahamäärän ja sillä sipuli.
Minulla kun käteistä pääsääntöisesti ei ole; vaimolla taas pääsääntöisesti on. En koe itseäni miksikään vihtoriksi, jos vaimolta kysäisen; onkos sinulla käteistä.
Meidän perheen kaikki raha ja erinäiset sijoitukset ovat meidän; eivä minun tai sinun.
Se on uskomattoman mutkatonta toimintaa.
Toisaalta, jos sitten tulisi tilanne, että käyttötilipussin pohjalla alkaisi löytyä pelkkää ”nöyhtää”; silloin kyllä olisi perheneuvottelun paikka, ihan kuin valtiontaloudessakin; mistäs nyt sitten leikataan?
Se täytyy sanoa, että kyllä meidän perheessä sitä leikattavaakin löytyy, Ei mitään juustohöylää tarvitse käyttää.
Nykytilanne vaan on ainakin tällä hetkessä tasapainossa; joten isompia toimenpiteitä ei tarvita.
Meillä on kummallakin omat tilit ja pankit ihan aikojen alusta lähtien. Kyllä ne maksut ovat hyvin jakautuneet kummallekin, ilman isompia osituksia. Niin pitkään kun kummallakin on tuloja , hoitakoon kumpikin osansa. Meillä vaimo hoitelee päivittäiset ja ruokaan liittyvät kulut, minä taas kiinteistöön ja sen ylläpitoon liittyvät maksut. Ei ole mitään vaikeuksia ollut, ainakaan toistaiseksi.