Olen jo pari kertaa aiemminkin kiinnittänyt huomiotani tämän sivuston ”sisäsiittoisuuteen”.
Asia-artikkeleita ei tahdo löytyä, muutamat samat kommentoijat kääntävät lupaavastikkin alkaneen keskustelun aivan muille raiteille. Ei ole mielestäni mitenkään hyvä suuntaus.
Kiinnostus avauksiin ja kommentteihin laskee senkin myötä, että yhä useampi osallistuja turvautuu mahdollisuuteen deletoida vasta-argumentti, jopa korrektisti ja sääntöjen mukaisesti ilmaistu.
Tiedän mitä tietyt kommentoijat tarjoavat; siirry muille sivustoille!
Onhan se sekin jonkinlainen lääke. Kuitenkin, siinä vaiheessa kun avaajia/kommentoijia on vain +/- viisi; se ei muuten edes kovin kaukana ole, olisiko se sitten tavoite ja ihanne?
Tässä lähti kommenttiketju niin väärille urille, kuin hiukankin voi. Moneenkin kertaan on painotettu, että keskinäinen nahistelu ei sovi näille sivsvustoille, yrittäkää uudestaan.
Ylläpito: Miten niin meni väärille urilla ? Kaikissa blogeissa on erilaisia ja aika reippaasti toisten mielipiteiden arvostelijoita- miksi se ei ole täällä sallittua ? Vai onko se sallittua, että vain saman mieliset saavat taputella toisiaan selkään ja muut avaajat bannaavat.
Olen edelleenkin poistamanne kommentin takana siitä, että tämä blogisto on muutaman saman mielisen äänitorven temmellyspaikka.
Ei minun ainakaan henkilökohtaisesti tarvitse yrittää uudestaan.
Itse olen kovin laiska kirjoittaja täällä mutta sivusilmällä seuraan ja joskus kirjoittelen. Täällä on muutamia niin hyviä avaajia ja kommentoijia, siksi seurailen.
Jotenkin tämän blogin ”kotikutoisuuskin” viehättää. Kallen kanssa samaa mieltä siinä että usein kommentit piankin muusta aiheesta kuin oli avaus.
Kommenttien deletoinnista en tiedä mitään, itse en ole koskaan poistanut enkä huomannut että omiani olisi poistettu.
Asiajuttuja on mielestäni tullut enemmän nyttemmin, kun on kokkailua ja välineistöä yms.
Olen koittanut niihin houkutella, koska pidemmillä asiajutuilla ”hyötyblogeilla” on paljon pidempi hyllyaika ja näkyvyys, niistä saa klikkejä jopa vuosien päästä. Mutta eipä sitä pakottaa voi…
Ja vielä tuohon mitä Pentti totesi.
Tämä on asia josta aivan taannoin kertasimme. Kommentit jotka menevät kanssablogistin henkilöön eivät ole ok. Ei tästä ole kahta sanaa. On mahdollista että jokaista ei huomata, jolloin ruutukaappauksen lähetys on toivottavaa.
Kyllä US:ssä mennään suoraan henkilöön ihan nimillä kovallakin tavalla. Miksi täällä se on kiellettyä ?
Jos haluaa loukata lähimmäisiään, kannattaa mennä USuomeen toteuttamaan milelihalujaan.
Just’ näin ..
Amen! Vihapuheet sinne.
Asia on juuri niin, kuin Kyuu sanoo, ihan kaikkea ei voi huomata, eikä ihan kaikkea ehdi kaksi ilman palkkaa touhuava lukea.
Kurjaa on jatkuva marina siitäkin ”miksi asioihin ei puututa”.
Korostan, että US:ssä sentään blogeja valvovat journalistit, siitäkö se kiikastaa ?
Täällä ei onneksi ole mitään nistejä.
Mitä ”jeesuksia” journalistit sitten ovat? Että heillä on koulutus viestintään? So what?
Marko Hamilon melko tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa viestinnän koulutukseen hakeutuvista on punavihreitä. Eivät he hakeudu koulutukseen oppiakseen välittämään tietoa objektiivisesti, vaan päästäkseen vaikuttamaan. He toimivat Mark Twainin ohjeen mukaan: hanki faktat ensin, voit vääristellä niitä sitten myöhemmin. Mark Twain tarkoitti sen vitsiksi, mutta nykytoimittajien kohdalla se ei ole vitsi
Tämän huomaa monesta valtamedian lehdestä, esimerkiksi Lapin läänin valtalehdestä Lapin Kansasta. Lehtihän vaihtoi omistajaa vuosi toista sitten, mutta mikään ei ole muuttunut. Tarkemmin syynättynä moni asia-artikkelikin paljastuu toimittajan mielipiteeksi. Esimerkiksi vanha kunnon viestintäneuvo: tärkein asia pitää panna kirjoituksen alkuun ja loppuun. – Tämmöisiä esimerkkejä on liian monta, että ne voisi panna sattuman piikkiin. Tietenkin muitakin vaikuttamiskeinoja on kuten korostaminen ja toisto.
Yhtenä tämmöisestä nostan esiin Lapin Kansassa hiljattain olleen artikkelin kirkkovainajista. Näkyvimmän sijan artikkelissa sai kirkkoherra Rungiuksen muumio, jolla oli kuulemma historian vanhimmat miestissit. Muut kirkkovainajat jäivät marginaaliin. Jos kirkkoherralla oli miestissit niin sitten oli, mitä siitä? Vai edistääkö tämä tämmoinen jotenkin gender-ideologiaa, trans-ideologiaa ja mielikuvistosolentojen ”lukemattomat sukupuoli-identiteetit”-meininkiä?
Mene ja tiedä, mutta on jokseenkin turhauttavaa lukea tuollaista hölynpölyä päivälehdestä.
Entä mitä ovat ”miestissit”? Jos miehellä on tissit, se on kehityshäiriö. Jos lihavalla miehellä on suurentuneet rintalihakset, ne eivät ole ”tissit”, vaan edelleen rintalihakset. Toisaalta jäin miettimään, että miten tutkijanainen oli pystynyt todentamaan muumioituneesta ruumiista ”miestissit”. Oliko se päätelmää vai feminististä/transideologista faktaa, ei selvinnyt minulle.
Valtamedian poliittisen värittyneisyyden huomaa erityisesti USA:ssa. Itärannikon perinteiset sanomalehdet, New York Times ja Washington Post ajavat täysin demokraattien agendaa ja propagandaa. Tai pikemminkin elävät Trumpin vastaisista uutisista, tosista tai liioitelluista.
Uudessa Suomessakin tällaiset poistetaan kun raportoidaan.
Mielestäni parempi että sääntö on selkeä ja yksiselitteinen. Muistutan, että henkilön asioita ja mielipiteitä saa kritisoida, mutta ei saa mennä henkilökohtaisuuksiin, ei leimata ja haukkua.
Moista tekstiä ei yksinkertaisesti tarvita blogikeskustelussa.
Tämä on hyvä alusta ja täällä toivon Kallen tapaan niitä asiajuttuja. Eri mieltä voi olla esittämällä oman kantansa moittimatta avaajan kantaa.
Toisaalta kannatan edelleen niitä peukkuja joilla voisi ilmaista kantansa ilman sanoja.