Tekoälyä Metsossa keskiviikkona 16.11.

https://www.facebook.com/events/593239514545347/

LOKA16

Filosofian ilta: Tekoäly yhteiskunnassamme tänään ja huomenna

Julkinen

Täällä järjestävässä lehdessä on (kerrankin) hyviä juttuja.

niin & näin 3/19

tekoäly & Euroopan rajoilla

Verkkotekstit

Jaakko Belt, Pääkirjoitus

Ilja Lehtisen ja Ville Lähteen kirjeenvaihto tulevaisuudesta, toivosta ja toivottomuudesta

Artikkelit image

Asko Nivala,

Onko tekoälyä olemassa?

” 2010-luvulla ei ole voinut välttyä tekoälyä koskevalta keskustelulta. Teknologiayrittäjä Elon Muskin mukaan tekoäly on ydinaseita vaaralli- sempi uhka ihmiskunnalle. Samaan aikaan Muskin johtama Tesla kehit- tää automaattiohjauksella varustettuja autoja, jotka pysyvät ainakin suurimman osan ajasta kaistaviivojen välissä. Muskin suhtautuminen tekoälyyn vaikuttaa ristiriitaiselta, ellei oteta huomioon, että hän ken- ties tarkoittaa vaarallisella tekoälyllä vahvaa tekoälyä, kun taas Teslan koneoppimiseen perustuva autopilotti edustaa heikkoa tekoälyä. Myös Onnibussin,Uberin ja Foodoran kaltaiset disruptiiviset yritykset hyödyn- tävät hinnoittelussaan ja liiketoimintamallissaan koneoppimista ja da- taa kerääviä kännykkäsovelluksia. Tekoälystä on tullut bisnesmaailman buzzword, jonka mainitsemalla start up -yritysten on mahdollista avata enkelisijoittajien kukkarojen nyörit. Tosiasiassa kukaan ei ole vieläkään kehittänyt keinotekoista toimijaa, jolla olisi ihmismieleen verrattava tietoisuus. Koneet pystyvät toki tunnistamaan kasvoja ja säveltämään virheettömiä Bachin koraaleja, mutta nämä koneoppimisen sovelluk- set perustuvat tilastollisten mallien kouluttamiseen tarpeeksi laajalla aineistolla. Lue lisää…

Arto Laitinen,

Voiko kone ajatella? – Tieteellinen maailmankuva ja arkifenomenologia

” Voiko kone ajatella? Voivatko koneet olla itsetietoisia tai autonomi- sia? Voivatko ne olla ihmisten kanssa vastavuoroisissa tunnustussuh- teissa? Nämä näennäisen empiiriset kysymykset sekä pakottavat sel- ventämään kysymyksissä esiintyviä käsitteitä että paljastavat näkö- kulmaeroja tieteellisen ja arkifenomenologisen maailmankuvan välillä. Wilfrid Sellarsin mukaan filosofian tehtävä on pyrkiä pelastamaan kaikki pelastamisen arvoinen molempien lähestymistapojen paljasta- mista maailmoista – tai pikemminkin yhden ja saman maailman aspekteista. Lue Lisää…

… Vastaus kysymykseen ”voiko kone ajatella relevantisti samassa mie- lessä kuin ihminen?” kuuluu siis seuraavasti: ei, jos tarkoitetaan inhi- milliseen maailmassa olemiseen kuuluvaa ajattelua kaikessa rikkau- dessaan,kuten elämismaailmaan kiinnittyvä arkifenomenologia tekee; ja kyllä, jos asiaa tarkastellaan rajatummin määriteltyjen kognitiivisten prosessien näkökulmasta, kuten erilaiset tieteelliset lähestymistavat, esimerkiksi kyberneettinen kognitiotiede, tekevät. 26 ”

Tuossa se vastaus tulikin, mutta on myös tärkeää, miten siihen on päästy…

” Anna-Mari Rusanen, Pikseleitä, kohinaa ja haurautta
Lasse Hänninen, Britannian velkavaltion synty ja David Humen velkakritiikki
Ville Suuronen, ”Euroopan” ja ”lännen” kriisi Carl Schmittin ja Hannah Arendtin poliittisessa ajattelussa

Sisällys

Pääkirjoitus

3 Jaakko Belt, Pääkirjoitus

Niin vai näin

6 Hemmo Laiho, Vielä Kantin ”käsitteestä”

n & n -haastattelu

8 Kaisa Kortekallio, ”Kognitio ei kuulu vain ihmisille” – Haastattelussa N. Katherine Hayles

Ulkomaailman kirjeenvaihtaja

15 Samuel Butler, Darwin koneiden joukossa

Tekoäly

19 Asko Nivala, Onko tekoälyä olemassa? image
27 Arto Laitinen, Voiko kone ajatella? – Tieteellinen maailmankuva ja arkifenomenologia image
37 Jaana Parviainen, Piilaakson singulariteettiaktivismia
41 Ville Lähde, Tekoäly scifielokuvissa
47 Anna-Mari Rusanen, Pikseleitä, kohinaa ja haurautta image
54 Minna Ruckenstein, Pisteytyksen poliittisuus

Kolumni

60 Aino Korrensalo, Ristikkotehtävä lapsille

Artikkeli

65 Lasse Hänninen, Britannian velkavaltion synty ja David Humen velkakritiikki image

Euroopan rajoilla

79 Tapani Kilpeläinen, Kansalaisuus ilman valtiota – Haastattelussa Donatella Di Cesare
83 Susanna Lindberg, Eurooppa: koditon alue vai utooppinen paikka?

Katsausartikkeli

91 Ville Suuronen, ”Euroopan” ja ”lännen” kriisi Carl Schmittin ja Hannah Arendtin poliittisessa ajattelussa image

3 Replies to “Tekoälyä Metsossa keskiviikkona 16.11.”

  1. Mielenkiintoista, hyviä lähteitä. Oma näkemykseni on että tekoäly pystyy ajattelemaan sen verran kuin se laitetaan ajattelemaan, mutta ei keksimään mitään itsenäisesti. Tekoäly on myös energiasyöppö ja eräällä lailla tehoton, koska se oppii ”kantapään kautta”. Kuin ihminen, joka pimeässä huoneessa löytää tien ovelle törmäiltyään sitä ennen kaikenlaiseen jonkin aikaa. Seuraavalla kerralla tie tietenkin löytyy nopeasti, mutta reitti voisi olla tiedossa hetikin koodattuna.

  2. Vaimoni osallistui ja kertoi sen mitä minäkin epäilen, että ihmisen tiedon kasvaessa, tekoäly karkaa tuloksissaan ja luotettavuudessaan yhä kauemmas.

    Algoritmit eivät ratkaise sen tuottaman toiminnan luotettavuutta ( ps. Turkki on kehittänyt parviälyyn liittyvät tappajadronet), joita ei ohjaa edes ihminen. No, varmaan ohjaa..

    Älyauto ei tule koskaan yhtä luotettava kuin ihminen, vaan ihminen tulee korjaamaan aina älyn tuomat ongelmat.

    Älylaitteet, autot, koneet voidaan aina kaapata vihamielisiin tarkoituksiin.

    Ihmisen palvelemiseen tarvitaan ihminen eikä robotteja,

    Tässä muutama hajakommentti.

  3. Hyvä tilaisuus oli samoin nuo lehtijutut on hyviä ja sanakin oli vapaa.

    Jokin yksi tekoälykeskustelu on vielä syksyllä, mutta minä olen hukannut sen linkin. Se eiole Metson Filosofianilta niin kuin nämä kaksi edellistä.

Kommentoi