Haamuhoitajat – ei mitään uutta auringon alla?

Lapset kuulemma pelkäävät nykyään HAAMUHOITAJIA, päiväkodissakin.
 
Muutta suurin taide on aina tapahtumien edellä: tässä yhdessä mieles- täni maailman parhaista elokuvista, jossa (kaikesta täydellisesti pihalla oleva) HAAMU-LASTENPSYKIATRI (Bruce Willis) ”hoitaa” (omaan laskuunsa ja salaa, kun potilassuhteessa jotakin on jäänyt kesken ja kaivelemaan) potilasta (Haley Joel Osment, joka ei yhtään jää jälkeen näyttelijänä isosta maailmantähdestä…), jonka ongelmana juuri onkin, ettähän näkee kuolleita (elävinä), joita muut eivät näe…
Paitsi että M. Night Shyamalaninin elokuvassa Kuudes aisti vedetään alimmat kuviteltavissa olevat pohjat hoitohenkilökunnan alimitoituksen suhteen, siinä käsitellään silloisia (1999) ajankohtaisia karmeuksia, kuten useita paljastuneita tapauksia, joissa vanhemmat olivat tahallaan aiheuttaneet ja ylläpitäneet lapsilla tappavia oireita omien intressiensä takia. Myös kaikenlaiseen hölynpölytieteeseen viitataan monin tavoin, mutta juuri ”itse todellisuus” ONKIN tämän elokuvan mukaan kovin yllättävä…
 
Sitä tarkastellaan erään maailman laajimmin levinneen uskonnon kannalta, jossa kuolleet aktiivisesti vaikuttavat entisen elinpiirinsä maanpäällisiin asioihin.
 
Mutta sitten Danten tai ehkä Shakespearen sitä ei juuri koskaan ole käsitelty HAAMUN NÄKÖKULMASTA – edes ohimennen…
 
Loppuratkaisu kääntää kaiken täydellisesti ylösalaisin tavalla, johon Agatha Christiekään ei pysty.
 
Minkäänlaista Mona Lisan pidäteltyä hymynkajastusta ei koskaan vilahdakaan kummankkaan päänäyttelijän naamalla: käsittely on alusta loppuun haudanvakava.
 

Ilmari Kosonen 2008: Vaiettu totuus balttivaikutuksesta

Tässä on ihan tähdellinen juttu jäänyt aikanaan vähälle huomiolle. Korjailen ja pistän tänne keskustelun alaiseksi.

https://keskustelu.suomi24.fi/t/5226474/vaiettu-totuus-balttivaikutuksesta

Ilmari Kosonen

” Vaiettu totuus balttivaikutuksesta

Lue ja hämmästy

2.1.2008 15:35

Ilmari Kosonen, Jyväskylä
Pohjolan Sanomat 31.12.07

Lappi, Turja ja Ruija saivat nimensä muinaisten aikojen balttiasuttajilta.

Taustoja nimille on etsittävä baltti- ja prussikielen sanakirjoista. Itä- Preussissa vaikuttaneen ritarimunkki Simon Grunaun 500 vuotta sitten laatima nyt kadonneen prussikielen sanasto mainitsee sanan labbis, jonka selitetään tarkoittavan sekä tavaraa, majataloa ja kauppakartanoa. ”

RK: Labbis, labbas, labs, labbans tarkoitti tosiaan ”(kaikkea) hyvää”, (kauppa)tavaraa, (kuljetus)rahtia preussissa. Sana yhdistetään usein kantaindoeurooppalaiseen juureen *lap-. Sana liene peräisin vaeltamisesta ja kulkemisesta.

Sen sijaan myöhempi (myynti)tavara-sana, venäjän tovar jne.  tulee mm. sotimista tarkoittavasta juuresta *kwer-, tai on lähtöisin muista, turkkilaista kielistä.

IK: ” Muinaisprussit [preussit, HM) olivat jo parituhatta vuotta sitten me-renkulkijoita ja kauppiaita, liikkuivat kaikkialla Itämeren ja Pohjanmeren rannoilla hyvillä laivoillaan ja heillä oli vilkkaat kauppayhteydet Rooman ja Ruijanrannan välillä.

Virallisten tietolähteiden mukaan Turku juontuu muinaisvenäjän kaup- papaikkaa merkinneestä sanasta torgu. Nimi tuli käyttöön muka Nov- gorodin kauppiaiden mukana. Mutta paremmat sanakirjat kertovat, että laaja turg-sanasto on balttiperua, vaikka osa sanastoa on myös slaavisanastossa. Turgus tarkoittaa markkinoita, tavarakauppaa. Yhdyssanoissa sen muotona on turga-, joten Oulun Turkansaari osoittautuu sekin balttien markkinapaikaksi.

Sanakirjoista löytyy myös selitys suomenkielen pirk-sanastolle ja pai- kannimille. Pirkia on yksinkertaisesti talonpoikaistalo ja pirkikas taas kauppamies. Maakuntanimelle Pirkanmaa, Pirkkalan pitäjännimelle, Hailuodon Pirko-nimistölle ja Tornion seudun Pirk-nimistölle ja Ruotsin Birkan perustajille löytyy siis perusteltu selitys. Ne kertovat balttiasuttajista, jotka ilmeisesti jo parituhatta vuotta sitten hankkivat Suomesta Lappia myöten erävaltauksia, perustivat eräasemia. Ja muodostivat jo silloin suuren osan Suomen asuttajista. ”

RK: Pirkti, perka, pirko = ostaa

IK: ” Hämeen pirkkamiehillä oli balttitulokkaiden vanhana peruna vielä 1500-luvulle oikeus kantta lapinveroa. ”

RK: Pirkkalaiset olivat vähän eri väkeä kuin hämäläiset, he olivat tuleet rannikolta ja osin epäilemättä skandinaavejakin, mutta he tappelivat hämäläisten kansa ruotsalaisia vastaan ja hämäläistyivät.

… IK: Mutta kaikkein vahvin nimitodistus balttiheimojen erävaltauksista ja kauppa-asemista pohjoisessa on Turja-nimistö, jota historioiden kirjoittajat ovat satakunta vuotta jäljittäneet – perimmäistä selitystä löytämättä. Tutkijat ovat arvelleet Turjan olevan vanhaa omaperäistä pohjaa ja pitäneet jonkin henkilön nimeen pohjautuvana.

Mutta turja kertoo sanan vastaan väittämämättömästä balttitaustas- ta. Nimittäin verbit turéjau, turiù ja liettuan nykykielessä yleisimpänä perusmuotona turėti, turi, turėjo tarkoittavat kaikki ’omistaa’, ’pitää hallussa’ – nettisanakirjoissakin löytyvinä sanoina. Latvian (lätti) kielessä sana on nyt tureju. Turjanmaa voidaan kääntää nimillä ’balttien veromaa’, ’balttien eränkäyntimaa’. ”

RK: Latviassa kyseistä verbiä ei juuri käytetä, vaan siellä on samanlainen ”jollakin on” -rakenne kuin suomessakin, mutta preussissa on turrītwei, pr. 3. turri, imperfektistä ei mainintaa, kuten ei myöskään kuurissa: turitum, turi.

Ei todennäköisesti veromaa eikä läänitys, sillä verbi turit´´ = ajaa, kuljet- taa mukanaan omaisuutta on myös venäjässä. Se kyllä yhditetään myös balttiverbiin tverti (tveria, tverė) = kiinnittää, vahvistaa, venäjän tvërdyj = kova. Balttikielissä sosiaaliset merkitykset kulkivat varsinkin vanhaan aikaan aina luonnon merkitysten edellä, luontoa taas personifioitiin.

IK: Pidän myös Savo-nimistöä kaikilta osin maakuntanimeä myöten turja-nimistön kaltaisena, balttiasuttajista kertoen – savo kun balttikielessä tarkoittaa omaa, tureja-sanan synonyymiä. ”

RK: Tämä Savo tulee mielummin savusta, oikeasta teknisesti savusta- misesta, kaskenpoltosta: latvian žaut (1. žauju, žāvu, 3. žauj, žāva) = asettaa kuivattavaksi, savustettavaksi, tervaksi poltettavaksi, žāvēt (žāvē, žāvēja) = kuivata (sušit’), savustaa (kalaa tai lihaa). Savu ei ole suomen alkuperäinen savu-sana, vaan sellaisia ovat kaasu ja katku (sitäkin rinnakkaismuoto kitku saa epäilemään balttilaiseksi), katajakin on ”savupuu”, sitä samaa on se sukulainen seetri. Savu ei sellaisenaan ole baltinkaan alkuperäinen savu-sana, kuten esimerkiksi rukas = savu, usva, tihku (Rauch), vaan se on luoteeltaan ”tekninen”, teknologinen, uudehko sana. Tuo alakuperäinen on siirtynyt merkitsemään mm. tupakansavua.

IK: ” Sana Kemi tuli balttiasuttajien sanasta kiemas tarkoittaen labbis-sanan tavoin kartanopihaa, kylää tulokasasukkaiden kauppakylinä. ”

RK: Kiemas-sana vastin suomessa on kaima; ”kaikilla sama nimi samassa kylässä” lienee ollut periaatteena vasakirveskansalla.

Kemi (-in) on iranilaina, Khem = Suuri joki, nimi on luultavasti alaanien antama, jotka kävivät kauppaa Jäämeren ja Itämern rannikoiden ja Persian välillä kaviopanssaroiduilla hevoskaravaaneillaan.

Lab(b)is ei ole tarkoittanut pihaa, vaan enempi irtainta omaisuutta.

IK: ” Myös ikivanha nimi Ruija selviää balttikielen sanasta syntyneeksi – edelleenkin rujà tarkoittaa ’hehku, loistetta’. Turjanmeren Ruijanranta sai nimensä balttipurjehtijoilta, jotka siellä kesäisin joutuivat ympärivuoro-kautisen auringonpaahteen piiriin. ”

RK: Mooses! Liettuan rùja, latvian la. roja [ruoja], la. rūja, raũnas = (lau- ma)kiima, (kiima)lauma käärmeillä, poroilla (rykimä, etymologia äänestä väärä) jne, rauna = kissan ym. kiimajakso, rūte = koiran k., venäjän rëva (tosin tämä periaatteesta voi johtua ääntelemisestä, rev = huuto).

Sellaisia elukoitahan Ruijassa piisaa: poroja, hylkeitä, mursuja ja jopa valaita.

Tuon näköiset liettuan ja latvian punainen-sanat ovat ongelmallisia tässä yhteydessä, sillä ne ovat tulleet veren ja surun symbolista, hautavärinä käytetystä punamullasta, jonka käytön he omaksuivat kampakeraamikoilta, jotka olivat omaksuneet Kundan ja Suomusjärven kulttuurien alkuperäisiltä asukkailta, keitä nämä sitten olivatkin ja mitä kieltä puhuivat (siitä on vain löysiä epäilyksiä). Samat sanat kuten rauda tarkoittavat surua ja punahehkua. Germaanikielten tavalliset punainen-sanat röd, rot, red ovat vasarakirveslainoja. Balttikielten alkuperäisiä punainen-sanoja ovat mm. wormyan/urminan ja sarkans. Suomen punainen on alun perin tarkoittanut punaisia hiuksia, mikä antaa aiheen olettaa, että sellaiset olivat tavalliset kampakeraamikoilla samoin kuin esimerkiksi komi-kansalla.

IK: ” Balttitulokkaat perustivat tarunhohtoisen Vienanmeren Bjarmian, joka kukoisti kaupallaan ja maanviljelyllä 2000 – 1200 vuotta sitten, kunnes noin 800 jKr. ilmaston kylmenemisen takia Bjarmia hajosi. Heidän jumalansa Jomal kertoo heidän balttimytologiasta. ”

RK: Jomal voi yhtä hyvin olla kampakeraamista perua. Mutta se esiin- tyy myös latviassa ja skalvissa, mm. Jumne eli Jomsborg. Bjarmit olivat permiläisiä.

IK: ” Suomalaisen sukunimistön läpikäyminen osoitti, että parituhatta suomalaista sukunimeä on nimen taustaosalta balttiperua, osa on jo parintuhannen vuoden takaisia tulokkaita. Mutta suurin osa nimistä on balttiperua myöhäisemmmän muuton mukana. Esimerkiksi Suomen toiseksi yleisin sukunimi Korhonen kertoo pellonjumala Korhoa palvoneista balttipakanoista.

RK: Pellonjumala oli Curche. Korhonen voi tulla muutakin kautta, esi- merkiksi korkeaan (pitkään) ja karkeaan / karheaan liittyen, balttia yhta kaikki, ettei sen puoleen.

IK: ” Laaja Kemppaisten balttisuku Sotkamon asuttajina sai nimensä laukuissa kantamistaan tulitauloista (kempa). ”

RK: ” Kémpė [kämpee] = kääpä, latviaksi piepe. Kempelekin on Kääpälä. Saamen hylkeen etukäpälä gaeppel voi hyvin tulla tasan samasta sama

IK: ” Kun Saksan ristiritarit verisellä kansanmurhalla 1200-luvulla valta- sivat Itä-Preussin (Vähä-Liettuan, T.) ja Liivinmaan, suuri osa heimojen väestä ei antautunut eikä alistunut. Vanhat kronikat kertovat asukkaitten joukkopaosta. Kovimmat soturiruhtinaat ja varakkaimmat kauppiaat nousivat turgine-kauppaveneisiinsä ja suuntasivat pohjoiseen tänne entisille kauppa- ja eräsijoilleen. Kun pakolaisina mukana tuli suuria joukkoja liiviläisiä, vaih- toivat muutkin tulokkaat kohta kielensä heidän suomenkieleensä. ”

RK: Liiviläiset eivät puhuneet suomea, mutta suomessa on paljon liivi-lainoja – ja liiviläisiä paikannimiä, samoin Karjalassa, mm. ”Maininkijärvi” Aldoga > Ladoga > Laatokka, Õnega / Ääninen (Äńńi), Ilmen = ”Ylimenojärvi” (sieltä pääsi kiertämään laivalla Baltian ympäri, jne.

IK: ” Mutta heidän vanhan kielensä perua on myös maannimi Suomi. ”

RK: Kyllä, joskin noita tapahtumia paljon aikasempana ajankohtana.

IK: ” Kun nuo purjehtijat Viron Hiidenmaan vesillä ottivat suunnan luotee- seen purjehtiakseen Turkuun ja myös edelleen pohjan perille, oli suuntana heidän kielessään luoteinen – ’suominis’ yhtenä luoteisen nimityksistä. ”

RK: Hiisikin on vääeennty muka persermaanoseksi, MITÄ SE EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA OLE. KOSKA SE TAIPUU NS. VANHALLA KAAVALLA, JOLLA EI YKSIKÄÄN – KOROSTAN EI YKSIKÄÄN KERMAAILAINA TAIVU!

KAIKKI Koivulehdon päinvastaiset väännöt on osoitettu väärennöksiksi.

IK: ” On suuri puute, että viralliset historian tutkijat eivät osaa kertoa näistä balttinimistöistä ja meidän suomalaisten balttigeeneistämme yhtään mitään. ”

Kyllä se korjataan.

Kybersota- ja tekoäly-ketkut myyvät Suomeen hävittäjää, jota puolustusministeri Shanahan sanoo ”täydeksi romuksi”!

Mielipiteet tekoälystä menevät ristiin:

Tässä esimerkiksi USA:n uuden puolustusministeri Shanahanin mukaan ” F-35 on ”täysi romu” (”polnaja hren” = piparjuuri, pippurijuuri, juuripip- puri, sitä pantiin ennen mm. Latviasa sitä enemmän mitä huonompaa ja pahemman makuista  ruoka muuten(kin) oli), eikä Lockheed-Martin tiedä, miten tehdä uuden (5.) polven hävittäjä. ”

https://www.gazeta.ru/army/2019/01/10/12122941.shtml?fbclid=IwAR0fe1RYFJqRKrErYCSq-m5WD9u_EAy4Fc9wRGZk9fcn3yxwvOvAhmz3Xjk

” «Полная хрень»: как в Пентагоне ругают истребитель F-35 Врио главы Пентагона нецензурно высказался об истребителе F-35

Иван Жуковский 10.01.2019, 09:22

Täällä taas kyseistä romua esittelläänehdottomana välttämättämyy- ten’ Suomen ameijalle juuri sen ”lyömättömiin tekoälyominaisuuksiin” vedoten:

https://yle.fi/uutiset/3-10552743?utm_source=facebook-share&utm_medium=social&fbclid=IwAR38X9bCzf9zYgOeQgIVbDcvfJNpd9yS28lfbw_V3JqAqlfBcrDF-FJKL44

Tekoäly voittaisi jo nyt ihmisen oikeassa sodassa – ja sen ymmärtä- minen on olennaista, kun Suomi tekee päätöksen historiallisesta hävittäjähankinnasta

Hävittäjät ovat puolustusteollisuuden terävintä huipputeknologiaa.

Tero Keränen:

5.1.2019 klo 13:54

Suomi valmistautuu tekemään kaikkien aikojen suurimman puolustus- tarvikediilinsä,kun se päättää reilun parin vuoden päästä 64 uuden hävittäjän hankinnasta.

Taustaa

Suomi saa ensimmäiset tarjoukset hävittäjistä tammikuun loppupuolella.

Hävittäjähankinnasta on tulossa yksi keskeisistä aiheista kevään eduskuntavaaleissa.

Jutun kirjoittaja on osallistunut Ylen kustantamana tutustumismatkaan Saabin tehtaille Ruotsissa. Lisäksi tutustumismatkoja ovat tarjonneet F-35:n valmistaja Yhdysvaltoihin ja Eurofighterin valmistaja koneen käyttäjämaihin.

Jutun kirjoittaja ei ole minkään poliittisen puolueen jäsen. Hän on seurannut Puolustusvoimien toimintaa yli kaksi vuosikymmentä.

Maanpuolustuksen kannalta edessä on ratkaiseva päätös, sillä ilmavoi- mien merkitys kasvaa jatkuvasti. Ilma-aseen merkitys valkeni viimeis- tään vuoden 1991 Persianlahden sodassa, kun liittouman ilmavoimat tekivät tarkkoja iskuja jo ensimmäisten minuuttien ja tuntien aikana.

Irak lamautettiin strategisilla iskuilla, joissa häivehävittäjillä oli suuri merkitys.

Ei siis ihme, että hävittäjäkauppa otetaan Suomessa tosissaan. Jyväs- kylän yliopiston kyberturvallisuuden professori, eversti evp. ja Maan-puolustuskorkeakoulun dosentti Martti Lehto siteeraa Tuleva sota -kirjassa yhdysvaltalaista everstiä John Wardenia:

”Yksikään ilmaylivoimaa hallussaan pitävä valtio ei ole hävinnyt sotaa, ja sotilaallista voittoa on poikkeuksetta edeltänyt ilmaylivoiman saavuttaminen”.

Tämä tarkoittaa sitä, että pienellä maalla – kuten Suomella – ei ole varaa virheinvestointiin.

Martti Lehto, Jyväskylän yliopisto

… Tiedon määrä ylittää ihmisen kyvyt

Hävittäjän hankinnasta vastaava puolustusministeriö on linjannut, että Suomi ei osta hävittäjää vaan järjestelmän. ”

T.:  Systeemin, tämä on sinänsä selvää. Termi systeemi on tässä mieles- sä. Termi on peräisinio venäjästä,mm. ohjuspuolutussysteemeistä, jollaisina paketteina niitä mm. myydäänkin.

” … Edelleen: sana (ja käsite) SYSTEEMI (sistema, system), tarkoittaa varsinkin venäjässä TOIMINNALLISTA JÄRJESTELMÄÄ, kokonaisuu- tena ohjautuvaa ja ohjattua systeemiä. Esimerkiksi ne ohjukset MYYDÄÄNKIN SYSTEEMEINÄ (eikä minään pinotavarana). Voidaan myös sanoa, että ”systeemissä” jotakin vaikka teknistä kokonaisuutta TARKASTELLAAN TUOLLAISENA, kun taas esimerkiksi KOMPLEKSISSA sellaista tarkastellaa enempi ”laitteiden pinona”, esimerkiksi kaikki telarivaunun vehkeet, vaikka kompleksi on yleensä paljon yksinkertaisempi kuin systeemi. (KOMPLEKTI, esimerkiksi ohjus, on sitten yksi vehje, jossa on vaihtoehtoisia osia.) DSB:n raportissa pitäisi olla ”The oldest (version) of the missile systems (KUB)… ”

TK: ” Tästä jutusta voit lukea tarkempaa vertailua Suomeen ehdolla olevista hävittäjämalleista. Tämän jutun lopussa esitellään puolestaan hävittäjäkauppojen tämänhetkistä tilannetta Euroopassa.

Hiukan oikoen järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että hävittäjien pitää pystyä jakamaan tietoa vihollisesta keskenään ja samalla välittämään sitä maa- ja merivoimille. ”

T. : ”Systeemillä”!

TK: ” Lisäksi niiden täytyy pystyä häiritsemään vihollisen tutkia, tuhoa- maan maahan tunkeutuvat viholliskoneet ja ohjukset sekä kyettävä iskemään syvälle vihollisen selustaan.

Toisin sanoen koneen nopeus ei enää ole yksistään ratkaiseva, vaan se nopeus, millä tietoa käsitellään ja analysoidaan. Martti Lehdon mukaan tällöin kyse on koko systeemin nopeudesta. ”

T.: Lehto soaa käyttäätermejä, toimittaja ei.

TK: Käytännössä tietoa tulee kuitenkin hävittäjän ohjaajalle niin paljon ja niin nopeasti, että tämä ei joka tilanteessa siitä yksin selviä. Hänelle tarvitaan avustaja vaikka viime kädessä päätöksen tekeekin ihminen.

Avustaja voisi olla eräänlainen J.A.R.V.I.S., siis supersankari Iron Manin persoonallinen tekoäly, kuten Martti Lehto asian kuvaa.

– Tekoäly kykenee nopeasti analysoimaan ja kertomaan ohjaajalle, miltä homma näyttää. Siitä tulee aktiivinen avustaja ja tuki kuskille.

Lehto lienee oikeassa, sillä tekoälystä tulee vääjäämättä osa tulevai- suuden sotakalustoa. Samalla tavalla, kun tekoäly on voittanut ihmisen shakissa ja muissa peleissä vuodesta 1996 alkaen, se voittaa lopulta ihmisen oikeassa sodassakin. ”
T. : Kyseessä ei ole AITO TEKOÄLY vaan havaintojen esikäsittely. Se voi tedä myös karmeita virheitä. Lopullinen päätös on sotilaalla.

TK: ” Tekoäly ei pelkästään analysoi uutta tietoa vaan vertaa sitä aiemmin kerättyyn tiedustelutietoon ja erottelee olennaisen epäolennaisesta.

Taannoisessa esitelmässään Air Power Conference 2018:ssa lokakuussa Martti Lehto esitteli simulaatiota, jossa kokenut taistelulentäjä, eversti Gene Lee kilpaili ALPHA-nimistä tekoälyä vastaan ilmataisteluissa. Vaatimattomaan tietokoneeseen asennettu tekoälyohjelma voitti Leen joka ikisessä yhteenotossa.

Mikko Airikka | Yle

… Eri kysymys onkin sitten se, miten käy, kun tekoäly ottaa mittaa toisesta tekoälystä. Venäjä on jo ilmoittanut kehittävänsä tekoälyyn perustuvaa ohjusta, joka osaa itse valita maalinsa. Yhdysvalloilla ja Kiinalla on vastaavia hankkeita.

Muutenkin uusien koneiden ohjaaminen ilman softan, siis tietokoneohjel- mien, apua olisi mahdotonta. Kun vuonna 1970 tietokoneohjelmat hoitivat amerikkalaisen F-111 hävittäjän toiminnoista 20 prosenttia, vastaava luku kolmekymmentä vuotta myöhemmin F-22 koneessa oli jo 80 prosenttia.

Tekoäly ja digitaalinen osaaminen näkyy kaiken kaikkiaan hävittäjäkau- passa, kuten myös Merivoimien Laivue 2020 -hankkeessa.

Yllä oleva grafiikka kuvaa, mihin kaikkeen uuden hävittäjän vähintään täytyy kyetä.

Maanpuolustus tarvitsee tekoälyä

Puolustusministeriö ja pääesikunta ovat määritelleet, että hävittäjähank-keessa asetetaan vaatimuksia suoralle ja epäsuoralle teolliselle yhteistyölle myyjämaan kanssa. Teollisen yhteistyön arvo on vähintään 30 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta.

Epäsuora teollinen yhteistyö ei välttämättä liity suoraan hankittaviin järjestelmiin, mutta yhteistyön täytyy olla maanpuolustuksen kannalta tärkeää.

Painopistealueiden kärjessä ovat, kuinka ollakaan, kyberosaaminen ja tekoäly.

Myös puolustushankintojen ulkopuolella viritellään hävittäjähankinnan kylkiäisenä kaupallista yhteistyötä. EK:n ja Business Finlandin tavoitteena on edistää innovaatioiden vientiä ja investointeja Suomeen.

Tämänkin listan kärjessä ovat tekoäly ja muun muassa meriteollisuuteen liittyvät autonomiset järjestelmät. Ensimmäinen markkinointimatka tehdään tammikuussa Yhdysvaltoihin.

Mitä sitten tekoäly on maanpuolustuksessa? Määrittely on hankalaa, mutta viime kädessä se liittyy tiedon käsittelyyn, sanoo puolustus- ministeriön tutkimusjohtaja, professori Pekka Appelqvist. Aivan kuten siviilipuolella, myös puolustuksessa pyritään tietotekniikan avulla verkostoihin.

– Kaikki mahdolliset taistelukentän sensorit ja muut datalähteet keräävät tietoa ja niistä jalostetaan tilannekuvaa.

Tekoäly ei tunge kaikkialle sotavälineisiin vaan keskimäärin aseet ovat varsin perinteistä teknologiaa. Vain pieni osa aseistuksesta on niin korkeaa osaamista, että siviipuolella sitä ei ole vielä saavutettu.

– Ilman muuta hävittäjät edustavat terävintä kärkeä.

Toinen puoli tekoälystä on lisääntyvä koneautomaatio. Aseista tulee yhä omatoimisempia, mikä ei Appelqvistin mukaan tarkoita ihmisen jäämistä sivurooliin, sillä tekoäly ratkoo ihmisen sille antamia tehtäviä.

– Ihminen on merkittävässä roolissa mutta esimerkiksi nopeuteen liitty- vissä tehtävissä kone ikään kuin ehdottelee ratkaisumalleja ja niiden pohjalta ihminen päättää asioita.

Tämä ketku yrittää yhä myydä ”täyttä romua ja paskaa” USA:n puolustusminiteriön mukaan:

Bryan Crutchfield, kuvaHenrietta Hassinen / Yle

… jatkuu:

” … Enää ei turvata pelkästään omaa ilmatilaa

Vielä yhdeksänkymmentäluvulla ajateltiin, että hävittäjien tehtävä on pystyä pitämään oman maan ilmatila hallussa. Sittemmin ajattelu on muuttunut.

Nyt hävittäjän täytyy pystyä vaikuttamaan pitkälle vihollismaahan stra-tegisten kohteiden tuhoamiseksi. Tätä varten Suomeenkin on hankittu lähes 400 kilometrin päähän kantavia JASSM-risteilyohjuksia. Lehto pitää Yhdysvaltojen myöntämää myyntilupaa merkittävänä, sillä ohjusta ei ole myyty edes kaikkiin Nato-maihin.

JASSM-risteilyohjuksia tai muitakaan nyt käytössä olevia aseita ei välttä-mättä saa asentaa kaikkiin Suomeen ehdolla oleviin hävittäjiin, mikä voi Lehdon mukaan painaa koneen valinnassa.

Hävittäjien toimintakykyyn vaikuttavat merkittävästi myös niiden häive-ominaisuudet ja mahdollisuudet ilmatankkaukseen. Näiden avulla voidaan nopeasti siirtää sodan painopistettä paikasta toiseen.

Viidennen sukupolven amerikkalainen F-35 Lightning on häiveominaisuuk-siltaan paras. Häivettä on lisätty piilottamalla aseistusta koneen rungon sisään.

Lehto pitää häivettä hyvänä ominaisuutena, koska sen avulla kone voi tunkeutua vihollisen alueelle, mutta sen toimivuus tulevaisuudessa on epävarmaa.

– Ei se mikään hopealuoti ole, sillä tulevaisuudessa kehitään uusia matalan taajuuden tutkia ja sensoreita.

Lehto arvioi, että lähes jokainen merkittävä kohde pinnalla ja pinnan alla voidaan havaita, sillä kaikesta jää jonkinlainen jälki.

Ilmatankkaus on niin ikään välttämätön ominaisuus. Joidenkin hävittä- jien tankkaaminen onnistuu toisesta hävittäjästä eli ilmaan ei tarvita suurta ilmatankkauskonetta.

Yksi vaihtoehto toimintasäteen kasvattamiseksi on häiritä vihollisen tie-dustelua ja tutkia. Kaikissa koneissa ominaisuus on sisään rakennettuna tai se hoidetaan erillisellä koneella, kuten tekee amerikkalaisen Boeingin Growler.

Growler on elektroniseen sodankäyntiin ja tutkahäirintään erikoistunut aseistettu hävittäjä. Sitä ei ole vielä myyty Eurooppaan, mutta myynti- lupa saattaa tulla Suomeen ja Saksaan, mahdollisesti myös Puolaan, sanoo Boeingin myyntijohtaja Bryan Crutchfield.

– Growler pystyy häiritsemään vihollisen tutkia kaikilla taajuuksilla, Chrutchfield sanoo.
Crutchfield ei ota kantaa siihen, kuinka monta Growleria Suomi tarvit- sisi mutta jos esimerkkiä haetaan Yhdysvaltain laivaston tukialuslennostosta, määrä voisi olla mitä tahansa 7–16 väliltä.

Tietoja ei vaihdeta, mutta naapuriin voi vilkuilla

Lähivuosina Euroopan maista uusia hävittäjiä tilaavat tai ovat jo tilan- neet ainakin Saksa, Sveitsi, Puola, Espanja, Turkki, Tanska, Norja, Slovakia, Serbia, Bulgaria, Belgia, Kroatia, Hollanti, Britannia. Osa näistä maista tekee päätöksensä samoihin aikoihin Suomen kanssa.

Muualla maailmassa kauppoja pohtivat Kanada, Intia, Singapore sekä monet Persianlahden maat. Japani on jo päättänyt ostaa yli 140 kappaletta F-35 -hävittäjiä

Kysyntää ja myyntimiehiä siis riittää, mutta jokainen tekee omat ratkai- sunsa. Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajan Lauri Purasen mukaan maat eivät saa vaihtaa tarjouskilpailuissa saatuja tietoja keskenään.

Useimmissa maissa ehdolla ovat samat hävittäjät kuin Suomessa. Viime-aikaisten kauppojen menestyjä on ollut amerikkalainen Locheed Martinin F-35 Lightning. Pentti Perttulan syksyllä julkaistussa kirjassa Paras hävittäjä Suomella todetaan, että kaikissa ehdokkaissa on paremmat sensorit kuin nykyisessä Hornetissa, ja jokaisessa koneessa on tehokas AESA-tutka.

Euroopan osalta myyntitilastoja kannattaa tarkastella hieman tarkemmin.

Onko F-35 ottanut Euroopassa paalupaikan?

F-35 on amerikkalaisen Lockheed Martinin uusi viidennen sukupolven häivehävittäjä.

Konetta on tilattu 13 maahan,joista 9 on ollut mukana kehitysohjelmassa alusta pitäen. Alustavia tai sitovia tilauksia on noin 3 000. Euroopan maista F-35:n ovat päätyneet kokonaan tai osaksi ilmavoimia Belgia, Norja, Tanska, Britannia, Italia, Hollanti ja Turkki. Turkin osalta tilanne on kuitenkin toistaiseksi epäselvä.

Monet koneen valinneista maista ovat korvanneet sillä Locheed Martinin F-16 hävittäjän eli nämä maat pysyvät saman valmistajan asiakkaina.

F-35 on ehdolla myös ainakin Singaporeen, Saksaan, Puolaan, Espanjaan ja Kanadaan.

Koneen myyntiä Euroopassa saattaa jarruttaa Saksan ja Ranskan suunni- telma kehittää sille kilpaileva viidennen sukupolven hävittäjä. Myös Espanja aikoo osallistua hankkeeseen.

Helsingin Yliopiston ja Hesarin hölynpölymaakareiden HUUHARIjahti…

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2019/01/puoskaritieteilijoiden-tekopyha-vastaisku-huuhaalle

Puoskaritieteilijöillä en tarkoita näitä kolmea erityisesti, vaikka vaan Hel- singin yliopistoa ja Hesaria yleensä.Mutta tässäkin tuuleteltiiin vanhoja paskoja, mm. että muka ”Stalin olisi pakottanut uskomaan hankittujen ominaisuuksien periytymiseen”.

Otetaan kuitenkin kaikkein ensimmäiseksi muistin virkistämiseksi HESARIN tiedesivu 26.10. 2001:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/95018

HELSINGIN SANOMAT suuntautuu Suomen tieteen tuhoamiseen!

RK, 10/27/2002 1:23:38 AM, 95018

Helsigin sanomien ”Tiede” on viimeisten parin vuoden ajan käyttänyt tätä tiede-sa-naa sosiobiologiaksi kutsutun,hyönteistitelijä Edward O. Wilsonin lanseeraaman hölynpöly-yhteiskuntateorian synonyyminä. Teoria on saman ”synnynnäiselle persoonallisuudelle” perustuvan ideologian variantti kuin Adolf Hitlerin rotuopit. Hesari on vaiennut kuin muuri siitä, että kaikki ”todisteet” synnynnäiselle tiedolle, joita esimerkiksi Steven Pinker (ja oikeastaan aika pitkälle pelkästään hän, muut ovat vain spekuloineet, myös Wilson itse) on ositettu vääriksi. Muu kuin sosiobiologistinen humanistinen tutkimus on leimattu hölynpölyksi.

Sen sijaan että oisivat osoittaneet oppinsa luonnontietellisin keinoin oikeaksi, sosio-biologistit ovat vaatineet, että MUIDEN olisi osoitettava kaikki heidän keskenään ristiriitaiset tuhannet spekulaationsa VÄÄRIKSI, tai muuten kysessä on muka ”POLIITTINEN hyökkäys tiedettä vastaan”.

Pohjanoteeraus oli Sosiogiologia-sivu 26.10.02,ja sitä edellinen pohjano-teeraus oli Osmo tammisalon arvostelu Wilsonin hölynpölykirjasta Konsi- lienssi (con-sci-lie-nce), joka voitaisiiin noin niinkuin lonkalta ”suomentaa” luovasti joko valetiedon yhtenäisyydeksi tai tiedon valeyhtenäisyydeksi …)

Sivun varsinainen sanoma on lainaus Wilsnolta sinun keskiöön sijoitetussa harvalla painetussa kuvatekstissä:

Wilson: ”Fysiologiasta ja evoluutiosta kinnostunut biologi käsittää, että itsetuntemusta säätelevät ja muokkaavat aivoissa hypothalamus ja lim- binen järjestelmä. Niistä tulvivat tietoisuuteemme kaikki emootiot: viha, rakkaus, syyllisyys, pelko ja muut, joista filosofit etsivät intuitiivisia kriteereitä hyvälle ja pahalle.

Meidän täytyy välttämättä kysyä, miten syntyivät hypothalamus ja limbinen järjestelmä. Ne kehittyivät luonnonvalinnan kautta.

Tästä yksinkertaisesta biologisesta väittämästä lähtien on mahdollista selittää ettiikka ja sitä pohtivat filosofit, ehkä jopa tieto-oppi ja ja tieto-oppineet, juuriaan myöten.”

Wilsonin ensimmäisessä kappalessa ei ole oikeastaan sanaakaan totta: Ei ole miten-kään selvää, että nuo aivojen osat olivat jokin ”itsetuntemuksen” (tietoisuuden?) ydin tai mekanismi, emootiot eivät ole ”synnynnäistä tietoa”, päin vastoin ne ovat osa ehdollistumisen mekanismia, eivätkä filosofit etsi hyvälle ja pahalle ”intuitiivisia kriteereitä” (SOSIOBIOLOGISTI”filosofeja” tietysti lukuun ottamatta!)

Toinen kappale on trivialitetti.

Ja kolmas kappale tieto-opin jaoppineidenkin ”selittämisestä” on se haistapas-kantieteen varsinainen ohjelmajulistus, jossa sosiobiologisti- ”tieteilijä” muka tietää kaikkein parhaiten, mitä kaikki MUUT ”todella” ajattelevat…

http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021026ER6

Tähän juttuun sisältyy yksi tiedonjyvänenkin, suoranainen TUTKIMUSTULOS. Segerstråle toteaa:

Segerstråle itse asiassa epäilee,että Lewontin ja Gould halusivat käyt- tää sosiobio-logian poliittisia ulottuvuuksia Troijan hevosena päästäkseen horjuttamaan evoluu-tiotutkimuksen hallitsevaa paradigmaa. He olisivat valtavirrasta poiketen halunneet korostaa luonnonvalinnan sijasta muita tekijöitä.”

Aivan ilmeisesti juuri näin on asian laita, mutta se ei tarkoita, etteivätkö herrat olisi ansiokkaasti kumonneet hölynpölybiologiaa. He kuitenkin pysyivät tiukasti biologian raameissa,eivätkä minun tietääkseni esimerkiksi ikinä varsinaisesti vedonneet (aina-kaan) Vygotskin kielelliseen ajatteluteoriaan (jonka he marxilaisina varmasti tunsi-vat), vaan siihen että ”synnynnäinen tieto” olisi biologisesti vahingollista oppimisen esteenä, ja siihen, että evoluutio ei tosiassa kulkenut edullisen geenin vähittäisen yleistymisen tietä, vaan muita teitä. Heidän havaintonsa ovat ihan viime päivinä saa-neet molekyylibiologista vahvistusta (ns. puskuroituminen mutaatioita vastaan ns. lämpöshokkiproteiinien vaikutuksesta,ja vastaavasti puskuroituneiden ominaisuuk-sien äkkinänen ilmaantuminen makromutaationa (joka voi olla myös aiemman raken-teen palauttava). Noista biologian todellisista edistyaskeleista meikäläinen lehdistö vaikenee tietysti kuin muuri.

Gould ja Lewontin olivat nimeomaan wilsonilaisen hölynpölybiologian vastustajia biologiatieteen metodologian metodisista lähtökohdista, eivät välttämättä niinkään kaiken mahdollisen biologisoinnin vastustajia yhteiskunnallisen ajatteluteorian lähtökohdista.

http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021026ER7

”Kirjan vastaanotto oli kaksijakoinen. Toisessa leirissä olivat ne, jotka pitivät Wilsonin ajatuksia tieteellisenä läpimurtona ja onnistuneena paradigmanvaihtona.”

RK: MITÄÄN PRADIGMANVAIHTOA ei TIETEESSÄ tapahtunut yhtään kissään. Mutta tuosta kuvastuu se UNELMA mitä biologistit ajavat takaa…

”Vastakkaisen leirin mukaan Wilsonin teorialta puuttui tieteellinen pohja. Monet arvostelijat katsoivat, ettei Wilsonin villeistä spekulaatioista ollut kuin kivenheitto nat-sien vulgääridarvinismiin ja rodunjalostamispuuhiin. Wilsonin asiaa ei edistänyt se, että natsit käyttivät samaa termiä, Sozialbiologie,omasta yhteiskuntainnovaatiostaan. Vaikka Wilson itse vakuutti päinvastaista, yleinen tuomio hänestä oli: vaarallinen yhteiskunnallinen konservatiivi.”

RK: Minä vaan kysyn, että kuinka moni lopulta koskaan piti Hitleriä nimenomaan konservatiivina?

” Marxilaiset kriitikot, kuten Lewontin ja Gould, eivät tutkineet sosiobio- logian johto-päätöksiä tieteellisinä hypoteeseina, todellisuutta koske- vina testattavina väitteinä. He keskittyivät niiden poliittis-moraalisiin seuraamuksiin.”

RK> EI HEILLÄ OLLUT VELVOLLISUUTTA niitä ”villejä spekulaatioita” KUMOTA, vaan ESITTÄJÄLLÄ OLI VELVOLLISUUS NE TODISTAA!

Ja varsinainen tieteellisen perikadon tunnustus Wilsonilta

Wilsonin ajattelua luonnehtii voimakas instrumentalismi: tieteellisen teorian pätevyy-den mitta on se, kuinka hyvin sitä voidaan käyttää ilmiöiden ennustamisessa. Siitä, kuvaako teoria todellisuutta sellaisena kuin se on, ei tarvitse välittää.

Eli teorian ei Wilsonin mukaan tarvitsekaan olla totta, kunhan se vain en- nustaa sopi-via! Jos se ei kuvaa todellisuutta oikein,se ei ennustakaan oikein paitsi joskus vahin- gossa! Ja mille tahansa voidaan antaa mikä tahansa selitys, kunhan vain tiedetään, miten jokin ilmi; taoahtuu; esimerkiksi tietyllä tavalla epittavalle asia falski mukansGEENIselitys! Nyt alkaa tosiaan valjeta!

http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20011215ER14

Edellinen pohjat

http://www.psych.ucsb.edu/research/cep/primer.html

Jutun monet sanak´´nteet juontavat t´´lt´:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=75524

Ja hieman vanhaa anlyysi´

Hesarin ohjelma on Suomen tieteen tuhon ohjelma. Tavallisella lukijalla ei ole mah-dollisuus petkutusta ja vyörytystä vastaan puolustautua, paitsi olemalla lukematta Hesaria.

EI TARVITSE SITTEN JANNE VIRKKUNEN MEIDÄN TALOUDEN OSOIT- TEESEEN TUOTA FASISTILÄPYSKÄÄ TIPUTTAA! PITÄKÄÄ TILAUSMAK- SU HYVÄNÄNNE, KYLLÄ MINÄ TILATESSANI TIESIN, MITÄ TULEMANPITÄÄ!

RK

Pannaan pari muuta ”valittua” suurpierua linkkinä HY:n tuotoksiin:

Europuoskaritiedettä Suomen tieteen huippuyksikössä? (KÄ 2004)

Helsingin yo julisti v. 2002 ”ehdollistumisen pätemättömäksi”…

Helsingin yo julisti v. 2002 ”ehdollistumisen pätemättömäksi”

http://www.tieteessatapahtuu.fi/031/Raatikainen.pdf

Tekeekö tieteen kehitys ihmistieteet tarpeettomiksi?

Panu Raatikainen, Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto

Juhlapuhe Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan ja matemaat- tis-luonnon-tieteellisen tiedekunnan 150-vuotisjuhlassa 15. marraskuuta 2002

Yliopistoissa pitää tuottaa totuutta eikä vain ”rakastaa” sitä…

ILkka Niinilluoto, 70, ”totuuden petollinen rakastaja”, johti organisaationsa tuottamaan pääasiassa paskaa.

” 70 vuotta: Ilkka Niiniluoto uskoo yhä vain järjen voittoon

Mutä sitten erityisesti Trumpiin ja hänen ”tieteelllisiin vastustajiinsa” tulee:

Höpsähtäneet, väärässä olevat ja haistapaskantieteilijät ärähtivät Donald Trumpia ja Brexitiä vastaan…

Richard Dawkins and Other Prominent Scientists React to Trump’s Win

https://www.scientificamerican.com/article/richard-dawkins-and-other-prominent-scientists-react-to-trump-rsquo-s-win/

What the election results mean for science, in gut responses from Scientific American’s Board of Advisers

Ja sitten tähän ”uuteen ryhdistäytymiseen”…

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005959266.html

Nyt tulee vastaisku huuhaalle – Kolme eri sukupolven tutkijaa kertoo HS:lle, miten trumpilainen nettikeskustelu ja harhaanjohtavat poliitikot kampataan

Tieteilijät ovat saaneet tarpeekseen ja haluavat käydä puolus-tusasemista hyökkäykseen vääriä uskomuksia ja suoria valheita sekä propagandaa vastaan. HS kysyi kolmen eri sukupolven tutkijoilta, mitä tämä voi käytännössä tarkoittaa. Keskustelu jatkuu tällä viikolla Tieteen päivillä.

HYHUUHAA06668d1f1386476186729b4304a3f3d9

 

Haistapaskantieteen myöyäilijäöt ja suopjelijat pällistelee … mokomat- kin saatanat! Haistapaskntiede rinnastuu kansainvälisesti joukkomurhaan, rikokseen ihmiskuntaa vastaan. Turha yrittää kieroilla!

Professori Kari Enqvist, entinen rehtori ja kansleri Risto Ihamuotila ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma valmiina taas harhautukseen Helsingin yliopiston päärakennuksen edessä. (KUVA: Outi Pyhäranta / HS)

Vuorelma on kovasti ollut joka paikassa tapeetillla…

”Olen huolestuneena seurannut ’huuhaa’-tiedon leviämistä. Poliitikot voivat tietee-seen vedoten puhua mitä hyvänsä,vaikkei heidän sanomallaan olisi tekemistä tie-teen kanssa. Tiede on ollut puolustuskannalla, mutta nyt pitää ryhtyä hyökkäykseen!”

Näin kirjoitti HS:n kulttuuritoimitukselle sähköpostissaan Helsingin yli- opiston entinen rehtori ja kansleri Risto Ihamuotila, 80, ja antoi inspi- raation keskusteluun, jonka HS järjestää kolmen eri sukupolven tutkijan kanssa Tieteen päivien alla Helsingin yliopiston päärakennuksessa.

Ihamuotila pohjustaa: ”Tieteen kriteerejä ovat objektiivisuus, kriittisyys, itseään korjaavuus ja auto­nomisuus, mitä ei aina ymmärretä.”

Hän muistuttaa, kuinka kirkko vastusti Galileo Galilein tietoa siitä, että aurinko ei kier-rä maapalloa ja Darwinin evoluutioteoriaa. Stalin painosti tiedemiehiä ”todistamaan”, että hankitut ominaisuudet periytyvät ja Hitlerillä oli epätieteelliset kriteerit esimerkiksi rodunjalostuksessa.”

ENQVIST ON MYÖS JAUHANUT KIRJOISSAAN TUOTA VALETTA – JA VIE- LÄPÄ MUKA ”UUSLAMARKISTISTA SOSIOBIOLOGISMIA NL:N TIETEEN IDEOLOGIANA”…

TÄSSÄ ON STALININ KOOTUT!

HERRAT OVAT HYVÄT JA HAKEVAT SIELTÄ KOHDAT, JOISSA STALIN VAATII (SAATI PAKOTTAA) USKOMAAN HANKITTUJEN OMINAISUUKSIEN PERIYTYMISEEN!!!

https://www.marxists.org/reference/archive/stalin/works/collected/volume1/index.htm

HS: ” Osa nykypoliitikoista Donald Trumpin tapaan kyseenalaistaa ihmi- sen toimien osuuden ilmastonmuutoksen, vaikka Ihamuotila vetoaa tiedeyhteisön laajaan yhteisymmärrykseen asiasta.

”Tiede tarjoaa tutkituinta saatavissa olevaa nykytietoa ja kehittyy jat- kuvasti. Newtonin painovoimalaki oli edistysaskel, vaikka Einsteinin suhteellisuusteoria osoitti, että se ei ole aivan näin, ja kvanttiteoria voi puolestaan kyseenalaistaa osan suhteellisuusteoriasta”, hän kertaa.

Asiat sotkeentuvat Ihamuotilan mukaan varsinkin ”somessa” eli jättiyri- tysten tietojenkeruualustoilla, joita on kutsuttu ”sosiaaliseksi me­diak­si”.

”Siellä liikkuu epätieteellisiä käsityksiä rokotuksista ja muista aiheista. Pi- täisikö tieteellä olla hyökkäysjoukkoja, jotka ryhtyvät heti vastarintaan, kun tulee virheellisiä väittämiä?”

HM. TITEELLÄ ON HYÖKKÄYSJOUKKOJA: ESIMERKIKSI MINÄ!!!

HYEnqvistb26abb786f3b432f9e80878883848bb

Kosmo­logian professori Kari Enqvist, 64, on valmis taistoon, vaikka ”taistelu­suunnitelmaa ei vielä ole eikä hyökkäyslinjoja vedetty”.

Kari Enqvist (KUVA: Outi Pyhäranta / HS)
”Tiedettä puolustavat näkökannat tarvitsevat enemmän kärjekkyyttä”, hän julistaa.

”Jos julkisessa keskustelussa esitetään valheita, tieteilijän on todettava entistä suorempaan, että tämä on täyttä huuhaata nykytiedon valossa.”

Enqvistin mukaan ”trumpilainen Twitter-todellisuus” uhkaa jyrätä sivistyneen keskustelun.

”Sellaisessakin maailmassa täytyy pärjätä. Meidän täytyy olla aggressiivisempia, kun kaikki muutkin ovat.”

Enqvist suomii myös joidenkin televisiokeskustelujen ”väärää balanssia”.

”Kutsutaan vastakkain koululääketieteen edustaja ja huuhaa-tyyppi, ikään kuin nämä olisivat vaakakupeissa tasapainoiset. Halutaan jännitettä ja gladi-aattorikamppailuja eikä selvittää totuutta, mikä vaatisi pitkällisempää argumentointia kuin mitä tv-julkisuudessa yhdelle aiheelle annetaan.”

Koululääketieteen saralla hyökkäykseen on jo käytykin.Yksi esimerkki on asiantuntijoiden laajat kommentit Lääkkeetön elämä -kirjan epätark- kuuksista HS:n sunnuntaitoimituksen laajassa artikkelissa, joka löytyy tämän linkin takaa.

Tieteen ja päättäjien suhde on jännitteinen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) puhui esimerkiksi ”kaiken maailman dosenteista” vuonna 2015.

”Se on väärä mielikuva tieteestä. Nykyisin on paineita rajoittaa tutki- musta taloudellisin hyötynäkökohdin ja poliitikkojen näkemyksien suhteen.”

Toisinkin on ollut. Perustutkimusta on ymmärretty. Uusiin tietoihin esimer-kiksi alkuräjähdyksestä liittyy ”prestiisiä”, jonka poliitikotkin voivat ymmärtää, sanoo Enqvist.

”Suomi liittyi Cerniin [Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen] parin silloisen vahvan ministerin ansiosta.”

Enqvistin mukaan tiedeyhteisön on puolustettava ensisijaista tehtäväänsä. Se on ”tuottaa sivistystä”.

”Kaikki muu on spin offia. Ei pidä pyydellä anteeksi perustutkimusta eikä perus-tella sitä vain niin, että joku härpäke toimii nyt tehokkaammin tai jokin lääke tulee perustutkimuksen kautta laboratorioon.”

Enqvist ei ole kokenut tutkimuksen vapauden rajoitusyrityksiä omalla alallaan.

”Ilmastonmuutoksen, maahanmuuton tai Suomessa myös metsänhoi- don tutkijoilla voi olla vaikeampaa.”Jos hyökkäykseen käydään, siihen tarvitaan kaikki tutkijapolvet.

Vuonna 2017 väitellyt ja Politiikasta-lehden päätoimittajana toiminut Johanna Vuorelma, 35, taitaa olla jo hyökkäysmoodissa, sen verran kipakasti hän on suominut poliitikkoja faktojenvastaisista lausahduksista myös Paul-Erik Korve-lan kanssa toimittamassaan kirjassa Puhun niin totta kuin osaan – politiikka faktojen jälkeen (Docendo 2017).

”Yhteiskunnassa huuhaan ja tiedon raja ei ole niin selvä kuin luonnontie- teissä”,  nykyisin Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtorina työskentelevä Vuorelma kuitenkin muistuttaa.

”Yllättävät ajatukset voivat aluksi tuntua huuhaalta, mutta yhteiskun- nallinen keskustelu tarvitsee myös utopioita, joilla ei ole vielä faktapohjaa.”

Vuorelma muistuttaa, että yhteiskunta ei toimi faktapohjaisesti, vaan perustuu myös käytännöille, perinteille, uskomuksille ja luottamukselle.

Tästä puhuu myös suosittu tietokirjailija Yuval Harari: me luotamme, että tietty seteli on arvokas, mutta näin on vain niin ­kauan, kun yhteinen luottamus tuohon paperinpalaan säilyy.

Vuorelma ei myöskään alistaisi kansalaisia vain asiantuntijatiedon vastaanottajiksi.

”Se olisi epädemokraattinen kehityskulku.”

Vuorelman mukaan väärät tiedot ja valheet on helpoin oikoa.Tästä esi- merkkinä hän ottaa väärän tavan laskea prosentteja, mihin ministeritkin joskus sortuvat. Mutta pitäisi tunnistaa myös toisenlaisia valheita, hän muistuttaa.

”Suora korruptio voidaan tunnistaa, mutta korruptiivisten rakenteiden vaikutus on vaikeampi tunnistaa ja purkaa.”

Poliitikot voivat johtaa harhaan myös ilman faktavalheita. Tilastoista voi poimia itselleen vain mieleisimmät.

”Paljon on myös huomion kiinnittämistä epärelevantteihin, tunteisiin vetoaviin aiheisiin, jotta tärkeämmät voi jättää varjoon.”

On myös itsepetoksen muotoja, jotka vaativat itsekriittisyyttä kansalaisilta, ei vain poliitikoilta.

”Ilmastonmuutos on selkein esimerkki. Meillä on tarpeeksi tietoa, jotta jokaisen tulisi muuttaa käyttäytymistään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”

Vuorelma pohtii erilaisia keskustelujen areenoita.Tieteelliset julkaisut ovat yksi. Perinteisissä tiedotusvälineissä voi saada keskustelupuheenvuoroja helpostikin uran edistyessä ja myös vastineoikeuden tiettyjen lakiperusteiden täyttyessä.

”Samalla Facebookin alusta tai edes eduskunnan täys­istunto eivät täytä ’paras argumentti voittakoon’ -keskustelun funktiota, koska molemmissa esiinnytään ja etsitään suo­siota, ei välttämättä totuutta”, hän pohtii.

Politiikan pitäisi olla avointa, mutta Vuorelma näkee toivoa myös julki- suudelta suljetuissa eduskunnan valiokuntien kokouksista. ”Ehkä siellä päästään testaamaan argumentteja, avaudutaan vasta-argumenteille ja hiotaan yhteisiä näkemyksiä.”

Risto Ihamuotila tosin suhtautuu tähän epäilevästi: ”Kun puhuin valioku- nnissa, ihmisiä tuli ja meni, ovi kävi ja harva tuntui keskittyneesti kuuntelevan.”

Faktatieto ei myöskään poista kokemustiedon merkitystä. Jo Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa muistutetaan, kuinka armeijalla oli tilastot, jonka mukaan annoskoko ei voi jättää sotilaita nälkäisiksi, mutta kokemustieto kertoi toista.

”Samoin tilastot osoittavat, miten EU hyödyttää Britanniaa, mutta ti- lastot eivät paljastaneet, miten huono-osaisuus ja näkö­alattomuus saivat ihmiset äänes-tämään. Kokemuksiakin täytyy tutkia, jos haluaa ymmärtää brexit-kehitystä”, Johanna Vuorelma sanoo.

Samoin vuoden 2008 talouskriisin hoito oli Vuorelman mielestä niin teknokraat-tista, että se tuli ajaneeksi yllättävän suuret massat hakemaan lohtua populismista ja ääriliikkeistä.

Vuorelma ei usko tutkijoiden aggression olevan ratkaisu.

”Tutkijoihin kohdistuva vihamielinen palaute on ongelma, mutta aggres- siivisuus on itseään ruokkiva kehä. Nyt ei pidä kiihdyttää keskustelua vihaisemmaksi, vaan rauhallisemmaksi.”

Faktoilla hukuttamisen sijaan Vuorelma suosisi yhteistä tilannekuvaa, joka ”pitää sisällään erilaisia tietopohjia”.

”Tiede– ja tutkijavastaisuus lähtee siitä luulosta, että tutkijat ovat todel-lisuudesta vieraantunutta eliittiä norsunluutorneissaan. Todellisuudessa 70 prosenttia yli-opistojenkin opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on määräaikaisissa työsuhteissa ja omaa samoja kokemuksia taloudellisesta epävarmuudesta kuin monet muutkin suomalaiset.”

On totta, että hyvä putkiremonttiammattilainen voi tienata paljon enem- män kuin määräaikaisuus- ja apurahanhakukierteessä oleva yliopiston assistentti.

”Kun ihmiset tajuavat, että olemme samalla puolella samanlaisin intressein, tutkijoita kuunnellaan ehkä entistä herkemmin. Tutkija on kuitenkin ajattelun ammattilainen, ja siksi tutkijoita kannattaa lukea ja kuunnella”, Vuorelma sanoo.

Tyssäsikö hyökkäys tähän?

”En kieltäydy hyökkäämästä, mutta hyökkäys ei saa olla yksiulotteinen”, Vuorel-ma vastaa. ”Faktavalheet on ammuttava alas, mutta on mietittävä, millä areenoilla ja missä kiihtymyksen tilassa sen tekee.”

Mitä sanoo Kari Enqvist näihin teeseihin?

”En tarkoita hyökkäyksellä vain faktojen tykittämistä. On tosiaan vaiku- tettava myös emotionaaliseen vastaanottavaisuuteen. Jos sielu on vastaanottavainen, faktat tulevat perässä.”

Populistit tai Facebookin algoritmit voivat kuitenkin olla tutkijoita etevämpiä emootioiden herättäjiä.

”Vaikka juuri tiede on kriittistä, systemaattista, itseään korjaavaa ja siten parasta tietoa, mitä on saatavilla. Se, mitä sanomme, on perustelua ja sitä ei pidä hävetä eikä hyssytellä”, Enqvist sanoo ja lähes kiihtyy:

”Meillä oli presidenttiehdokas, joka on kreationisti, ja sitä hyssyteltiin! Parhaan tiedon perusteella tämä on ihan järjetöntä. Miten te voitte kuvitella Suomen, jota johtaa kreationisti?”

Hän viittaa Laura Huhtasaareen, joka oli presidenttiehdokas kielitietei- lijä- ja kirkkoslaavitutkijataustan omaavan Jussi Halla-Ahon johtamissa Perussuomalaisissa.

”On syntynyt mentaalinen todellisuus, jossa faktat ovat irrelevantteja. Ja vaaliehdokkaissa voi olla rationaalisia tutkijoita, mutta ihmiset äänestävät jotain viinaa juovia sahanomistajia”, Enqvist sanoo.

”Sitä kutsutaan demokratiaksi”, Vuorelma muistuttaa.

Enqvist, Vuorelma ja Ihamuotila ovat samaa mieltä siitä, että tieteen yhteiskunnallinen näkyvyys on saatava kuntoon.

”Ja hyökkäykseen lähtevien pitää ottaa kaikki tämä huo­mioon”, Ihamuotila sanoo.

”On paljon tutkijoita norsunluutornissa, jotka haluavat tuottaa uutta tie- toa ja sen pitää heidän mielestään riittää. Mutta se on osin väärin. Tutkijan velvollisuuksiin kuuluu tuoda esiin sitä, mitä tutkimuksessa on saatu selville ja miten se eroaa siitä, mitä on aikaisemmin luultu.”

Hyökkäys tekee tutkijasta helposti myös kiistan osapuolen. Tämä on asia, jota journalistitkin usein pohtivat. Missä menee tutkijuuden ja aktivismin raja?

”Tutkijan sidokset vaikkapa aktivismiin tai johonkin puo­lueeseen eivät haittaa, jos ne tuodaan avoimesti julki ja itse argumentit ovat tutkijoiden tapaan tapaan kriittisiä, järkeviä, loogisia ja jäsenneltyjä”, Enqvist näkee.

”Ja tutkijan eetokseen kuuluu myös se, että kuuntelee muita.”

Vuorelma uskoo vastaanottajien lukutaitoon.

”Argumentaation taso ratkaisee eikä tutkijoiden pidä väistää poliittista keskustelua tai politiikkaan lähtöä, jos siltä tuntuu.”

Loppukevennyksenä tutkijat löytävät hyökkäysstrategioille vastineita armeijakielellä.

”Tarvitaan erilaiset hyökkäysstrategiat poliittisille päättäjille, julkiseen keskusteluun ja tutkijoiden väliseen keskusteluun”, Vuorelma pohtii.

”Siis tykistö tai ydinpommiuhka poliitikkoja varten ja viestintäjoukot ja jalkaväki yhteisöjä ja kansalaisia varten”, Ihamuotila vertaa hymyillen.

Ja upseerikerhot tutkijoiden keskinäiseen kiistelyyn, joka esimerkiksi taloustieteilijöillä on Suomessakin perin eloisaa?

”Juuri näin”, tutkijat päättävät.

Risto Ihamuotila, Johanna Vuorelma ja professori Kari Enqvist keskuste- livat Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Taustalla Albert Edelfeltin muotokuva Zachris Topeliuksesta. (KUVA: Outi Pyhäranta / HS)

Fakta

Tärppejä Tieteen päiviin

 Kun tutkija kohtaa vihaa. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma, tutkija Karin Creutz, professori Mikael Fogelholm, johtaja Markku Kangaspuro ja professori Suvi Ronkainen keskiviikkona 9. tammikuuta klo 14–15.45. Luentosali 13, Helsingin yliopiston päärakennus. Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus. Professori Kari Enqvist, dosentti Oili-Helena Ylijoki ja professori Esa Väliverronen. Perjantai klo 12–13.45. Pieni juhlasali, Helsingin yliopiston päärakennus.

 Mikä on rohkeaa taiteessa? Museonjohtaja Leevi Haapala, tutkija Paavo Järvensivu, Taiteilijaduo nabbteeri (Janne Nabb ja Maria Teeri), kirjailija ja kirjallisuudentutkija Laura Lindstedt ja vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Sunnuntai klo 14–15.45. Luentosali 13.

 Koko tieteen päivien ohjelma löytyy tämän linkin takaa.

Mikään ei kerro, että rehtori Mari Walls olisi mitään muuta kuin hölynpölytiedetantta…

Uuden Tampereen yliopiston tulevalla rehtorilla Mari Wallsilla on koke- musta, miten johtaa vanhoista organisaatioista yhdistynyttä uutta lai- tosta: hän on tehnyt sen peräti kahdesti: ensin Merikeskuksen johdossa ja sitten Luonnonvarakeskuksessa… Antti Mannermaa

 

https://www.aamulehti.fi/a/201342235

” Riitoja, kanteluja ja ulosmarsseja – Mari Walls astuu Tampereen uuden säätiöyliopiston rehtoriksi vaikeassa tilanteessa, mutta hänellä jos kenellä on kokemusta, miten siitä voi selvitä

Tampereen uuden yliopiston arki alkaa tä- nään 7. tammikuuta maanantaina. Tampe- reelle samalla synnytetyn –  herättämiin pelkoihin Walls suhtautuu rauhallisesti. Hän on kokenut yhdistymisen ennenkin. Uusi Tampereen yliopisto syntyi, kun Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto yhdistyivät. Uusi yliopisto omistaa Tampereen ammattikorkeakoulun osake-enemmistön.

tähtijuttu tilaajalle

9.12.2018 08.07 – Päivitetty 7.1.2019 10.08

Laura Kangasluoma

Saaressa oli tylsää.

Mari Walls, 57, vietti lapsuuden kesälomansa itäisellä Suomenlahdella kotkalaisen isänsä kotiseudulla,ja mökkisaaressa hän joutui keksimään itselleen tekemistä. Hän kahlasi rantavedessä tutkiskellen siellä uiskentelevia pikkukaloja, kierteli saaren metsikössä keräten kasveja ja huomasi innostuvansa. ”

Tässä on kaikki, mitä Aamulehti näyttää jutustaan ei-tilaajille.

Jos joku tilaaja kopsisi lisää ja kommentoisi, olisi hyvä.

Minä luin tuon jutun, mitään tuon syvällisempää tai fisionäärisempää siinä ei ollut – ei edes jotakin sellaista syvältä perseestä olevaa fisiota, kuten oli joskus ennen joillakin entisillä TTKK:n/TTY:n rehtoreilla heidän aloittaesssaan.

Walls on väitellyt tohtoriksi selkärangattomien indusoituvasta puolus- tuksesta. Vaikuttaa ilmeisltä, että sillä, ja tällä asialla ei ollut juuri mitään tekemistään hänen myöhempien hallinnollisten ”työ”tehtävien kanssa.  Tampereella kasvaneena vaikkakaan ei syntyneenä hän tietää, että mitä tahansa ei Tampereella ja Hämeessä edes tunnusteta (oikeaksi) työksi…

Miksi sitten epäillä tätiä hölynpölläriksi?

Sehän hänellä on toki aiva erinomainen tilaisuus – JA VELVOLLISUUSKIN! – myös todistaa vääräksi!

Maamme ”tiedettä” sanotaan moneltakin suunnalta viime aikoina (vuonna) johtaneen NOIN NELJÄN HÖLYNPÖLYTANTANTAN JUNTTA, johon joka tapauksesssa kuuluvat Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja TARJA HALONEN, TAMPEREEN YLIOPISTOSÄÄTIÖN nyt just eläköitynyt JOHTAJA MARJA MAKAROW sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön kansaliapäällikkö ANITA LEHIKOINEN. Nyt kun ryhmän ohjus MARI WALLS korvaa Makarowin, neljäntenä on Ulkopoliiitiseninstituutin UPIn TEIJA ”Tiilipäinen” TIILIKAINEN (jota pidetään myös aivan tyhjänä bluffina). Siinä on ollut myös Ruotsiin takaisin siirtynyt TUULA TEERI. Ryhmän ohjuksena on toiminut myös ANNE ”Kankkulan-Prunnila” BRUNILA.

http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260822-yliopistot-vieraan-vallan-vanhoillisuuden-ja-latistumisen-keskuksia

” Yliopistot – vieraan vallan, vanhoillisuuden ja latistumisen keskuksia

 

Tuottaa tuskaa voittaa alakulo, minkä tapahtumat yliopistomaailmassa aiheuttavat. Kymmenen vuotta yliopistoja on ohjattu vieraan vallan alle. Tuo vieras valta on talouselämä.

 

Askelmia yliopistokaappauksen tiellä:

  • yliopistolaki 2010, vallan keskitys yliopiston hallitukselle, rehtorille  ja opetusministeriölle
  • säätiömuodon luominen
  • rehtorin vaalin siirtäminen yliopiston hallitukselle (bulvaanipiirteitä)
  • pääomittaminen, vivutus valtion pesämunalla, yritysmuotoinen sijoitusajattelu
  • suuryritysten ja rahavallan ujuttaminen yliopistojen hallintoon (esim. Risto Varma / Oulu)
  • yritysjohtamiseen pakottaminen, strategiointi, priorisointi ja muut sotatermit
  • tieteen politisointi perustuslain vastaisesti, Strategisen tutkimuksen neuvosto akatemiassa
  • tutkimusvapauden tuhoaminen valtion tutkimuslaitoksista (Metla, RKTL – > Luke)
  • työelämäprofessuurien luominen (viimeisin löytö: Tiina Raevaara / Turku)
  • mielivaltainen ja jopa laiton pakkovallan käyttö, mm. tapaus Tampere
  • eliittimyönteisten rehtorien valinnat, viimeisimpinä Jari Niemelä ja Mari Walls
  • Business Finlandin vivuttaminen yliopistojen sisään
  • tilauskoulutus, yliopistot yritysten ammattikouluiksi
  • lukukausimaksujen hivuttaminen

Tuoreet rehtorivalinnat, Mari Walls Tampereelle ja Jari Niemelä Helsinkiin ovat syvälle ulottuvan kaappauksen pintaa, mutta sellaisenaan kuvaavia.

Rehtorien valinnat bulvaanipiirteineen, salailuineen, omavaltaisuuksineen sekä lopputulosten huonous oikeuttavat päätelmän: rehtorin vaali on siirrettävä koko yliopistoyhteisön asiaksi.

 

… Onko maailmassa suurempaa kummaa kuin jokaikisen asian vääntä- minen sukupuolikysymykseksi. Yliopistoviisaat Anu Koivusesta, Jo- hanna Vuorelmasta ja Mari Kiviniemestä alkaen mittaavat tasa-arvon puutetta promillen kymmenyksillä. Muuta tutkittavaa maailmassa ei olekaan. Myös rehtori Niemelä oli keksinyt yhden esimerkin Tasa-arvos- ta yliopistossa. Valtakunnan yliopistojen rehtorien viraali koostumus ei ole hänen vastuullaan.

Naisten monitaitoisuuden todistaa se, että yliopistokaappauksen toi-meenpano-osasto koostuu vain naisista. Ylinnä heitä on neljä: Anita Lehikoinen, Marja Makarow, Tarja Halonen, Teija Tiilikainen. He valit- sevat rehtorin,eikä vain Helsinkiin.Tampereen valtausta tämä naiskaarti johtaa kuin Mannerheim 100 vuotta sitten, ammuttiin Raatihuoneen tytöt, paloi Tammela, tänään palaa yliopisto. Tampereen yliopistoa ei enää ole, on vain wallsilainen ammattikoulu, latteuksien latoja, hietarannan möyrijä.

Sota vaatii tietopohjan (näinhän rehtori Niemelä kertoi), maastokartoi- tuksen ja tiedustelun. Feministisen sodan päätiedustelija on Helsinki Demos. Niin terävää vastavakoojaa ei ole että löytäisi kaikki ne temput jotka Helsinki Demokselle valtion rahoilla annetaan. Demos paisuu kuin hiivapulla. Kaikista tempuista ei puhuta, kaikkea ei panna näkyviin, seminaarissa huolimaton vararehtori lipsauttaa.

Sota vaatii myös verkoston. Yhden silmun paljastaa uusin työelämä-professorilöytö, Tiina Raevaara (”sallikaa minun nauraa”) Turun ylio- pistoon. Signaali etsii lyhimmän reitin, niin myös Turun yliopiston hallituksen ja Helsinki Demoksen välillä. Feministinen sota on kuin jäävuori, muutama prosentti näkyy, valinnat tehdään pinnan alla. Tätä kutsutaan avoimeksi hallinnoksi ja Suomen menestystarinaksi.

Tamperelaista latteutta

Tämän tarinan synty on syvällä. Tiedättehän Luonnonvarakeskuksen, Luken. Miten se syntyi? Vuosikymmeniä valtiolla tutkittiin metsää, kalaa, vettä, maata. Aina ei tyydytty toistelemaan virallisia viisauksia. Tutkijoista osa on ketteriä (kuten meistä muistakin), ajattelivat aivoilla, asettivat omaperäisiä kysymyksiä. Näin oli Metlassa, RKTL:ssä, muuallakin. Ei, noin ei saa olla, päättivät ”me päättäjät”. Vyörytysavuksi löytyi Sixten Korkman ja pari luottohenkilöä ministeriöistä. Metla, RKTL ja muut nurin. Tilalle Luke. Luke tutkii vain olevaa. Pääjohtajaksi istutettiin varma tapaus, Mari Walls.

Pari vuotta sitten olin eduskunnan retkeilyllä. Luken tutkija kertoi että heitä on kielletty lausumasta aiempien laitosten (Metla, RKTL) nimiä. Huomatkaa: kielletty. Kieltäjänä oli Luke ja siis Luken pääjohtaja Mari Walls.

Mari Walls esiintyi myös eduskunnan Tutkas-seurassa. Ei, tuota en jaksa kuunnella. Olevien elinkeinojen toiveiden toistelua, ei irtautu- miskykyä, ei lennokkuutta (Jukka Korpelan sanoin: olevan toistelua). Latteaa empirismiä, siinä on suomalaistieteen ja suomalaisyliopiston huippu tänään, rehtoreista alkaen.

Tampereen yhdistetyn yliopiston rehtoriksi valittiin siis Mari Walls. Menettelytavoista on valitus- ja oikeusprosessit menossa. Oikeus- kansleri Tuomas Pöysti lehtitiedon mukaan kieltäytyy vastaamasta edeltävän rehtorin kysymykseen (eikö kieltäytyminen ole lainvastaista, virkavirhe, Pöystin pakkovalitutti Sauli Niinistö). Rehtorin valinnan pääjunailija lie ollut Marja Makarow Helsingistä.

Mari Walls – ajattelun ja sanomisen kieltäjä, sensuroija, olevien elinkei- nojen horisonttiin kiinnittyjä, lattea empiristi. Nyt siis yliopiston rehtorina. Sääli TTY:tä, sääli Tampereen yliopistoa, sääli meitä kaikkia, sääli maailmaa.  ”

Näin asoistalaajasti seurannut Tampereen yliopiston kasavatti Juhani Kahelin. Olen täysin samaa mieltä.

SKP, Feministitipuoluen ja Eläinoikeuspuolue vaaliliittoon Pirkanmaalla…

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005954983.html?share=153e454b23a8c0660a668ef8a01722db&fbclid=IwAR2VWblAF46Oa-lE1V1SQSNeFjyqTVlMsHCf0OlqrfAPXjoHPPt1y6yx3MU

Jos Pirkanmaalla äänestää feminististä puoluetta, voi käydä niin, että Arkadianmäelle lähtee parkkiintunut rasvanahkakommunisti

HS:n sunnuntaitoimitus tekee hajahuomioita viikon varrelta.

Pirkanmaalaiset äänestäjät saivat tällä viikolla uutisia.

Kolme pienpuoluetta, eläin­oikeuspuolue, feministinen puolue ja Suomen kommunistinen puolue, ilmoitti muodostavansa ”teknisen vaaliliiton” kevään eduskuntavaaleihin.

Tekninen vaaliliitto on kiertoilmaus, jolla annetaan ymmärtää, ettei äänestäjän tarvitse huolestua kuluttajansuojastaan. Että tämä nyt on vain tällainen tekninen asia.

Valtio-opin emeritusprofessori Jan Sundberg muistutti jo vuosia sitten, ettei ole teknisiä vaaliliittoja. Antamasi ääni voi aina hyödyttää ketä tahansa liiton listoilla olevaa ehdokasta. Lopputulos on arpapeliä.

Pirkanmaan vaaliliiton kolmikosta feministisen puolueen ja eläinoikeuspuolueen maailmankuvassa ei välttämättä ole valtavaa eroa, vaikka niiden pääagendat ovat hyvin erilaiset.

Mutta Skp – Suomen kommunistinen puolue. Se on asia erikseen. Sen mukanaolo tekee liitosta äänestäjälle parlamentarismin lottokoneen, joka arpoo yllätyspalkintoja liukuhihnalta.

Ainakin teoriassa on mahdollista, että jos Pirkanmaalla antaa äänensä 2010-lukulaiselle poliittiselle feminismille tai vegaanivetoiselle eläinoikeusliikkeelle, Arka­dianmäelle voikin lähteä parkkiintunut pirkanmaalainen rasvanahkakommunisti.

Jos taas äänestää vanhan liiton kommunismin puolesta – eli Marxin ja Leninin nimeen –, saattaa oma ääni pukata eduskuntaan jonkun nuoren polven vegaaniaktiivin tai feministisen puolueen tamperelaisen ääniharavan.

Vaaliliitosta huolimatta yhdenkin ehdokkaan läpimeno on kovan työn takana kaikilla kolmella puolueella. Vuonna 1996 perustetulla nyky-Skp:llä ei ole toistaiseksi ollut kansanedustajia. Vuoden 2015 vaaleissa se sai 0,25 prosenttia äänistä. Feministinen puolue ja eläinoikeuspuolue osallistuvat ensimmäisiin eduskuntavaaleihinsa.

Kun äänestäjän kuluttajansuoja on näin heikosti taattua, lähestytään sitä kriittistä pistettä, jonka Lenin aikoinaan tiivisti twiitin mittaiseen mietelmään:

Mitä täydellisempi demokratia on, sitä lähempänä on se hetki, jolloin se käy tarpeettomaksi. ”

Mitenkähän Hesari tuon Lenin-sitaatin ymmärtää? Eli tarkoittaa tyhistettyjen lukijoidensa käsitettäväksi?

Tällä kertaa, harvinaista kyllä, sitaatti on aito eikä väärennös.

Lenin tarkoittaa sillä, että valtiovaltana demokratiakin on aina jossakin määrin myös pakkovaltaa (diktatuuria, se ei ole demokratian, kansanavallan muodollislooginen, eikä myöskään dialektinen, vastakohta, vaan eri asia,joiden kesken kombinaatiot ovatmahdollisia), ja vasta valtio(valla)n lakkamisen myötä lakkaa demokraattinenkin valtiomuoto:


Democracy

a form of political organization of society based on a recognition of the people as the source of power, their right to participate in the resolution of state affairs, and the provision of a rather broad range of rights and liberties for citizens. Democracy in this connection is primarily a form of state. The term “democracy” is also used with respect to the organization and activity of other political and social institutions (such as party democracy and democracy in the organizations of production) and the appropriate social movements, policies, and currents of sociopolitical thought.

… In the historical context, socialist democracy as a political phenomenon will wither away together with the state and the entire political superstructure, in the conditions of the highest phase of communism. Socialist democracy will be replaced by a nonpolitical democracy as a form of organization of communist social self-government.

 

 

TEKOÄLY, IHMINEN JA YHTEISKUNTA, AVOIN SEMINAARI

Allekirjoittaneella ei ole mitään yhteyksiä järjestäjiin.  Haluan vain, että näistä keskusteltaisiin jo ennakkoon – ja sitten lisää!

Sami Pihlströmin Negatiivisen ajattelun opastakaan en ole vielä lukenut (koska olen mielestäni hyvä siinä ilmankin),vaikka se onkin päällimmäisenä luettavien pinossa…

.

https://www.filosofinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/12/Teko%C3%A4ly-ihminen-ja-yhteiskunta-2019.pdf

.

17.1. – 18.1. 2019, Tampereen yliopisto
.
Järjestäjät: Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta /filosofia
.
Suomen filosofinen yhdistys (SFY)
.
” Torstai 17.1.
.
10.15 Avaussanat (Sami Pihlström) Pinni B 1096
.
10.30-11.45
.
Anna-Mari Rusanen: Tekoälytutkimuksen tiedolliset haasteet
.
Lounas
.
13.00-14.20 Pinni B 1096
.
Voiko kone ajatella?
.
Ilkka Niiniluoto: Syväoppimisen filosofiaa
.
Renne Pesonen: Onko tieteenfilosofialle väliä,
voiko kone ajatella?
.
Vaihtoehto, valitettavasti ohjelma on jaettu erikseen tieteen ja teknologian filosofiaan):
.
13.00-14.20 Pinni B 1097
.
Teknologian filosofia
.
Susanna Lindberg: Teknologian muutos,
teknologian filosofian muutos?
.
Juha Himanka: Fenomenologia ohjelmiston
suunnittelun lähtökohtana
.
Kahvitauko
.
14.45-16.45 Pinni B 1096
.
Voiko kone ajatella?
.
.
Voiko kone ajatella? Filosofisia ajatuskokeita.
.
Pii Telakivi & Valtteri Arstila: Tietoisen tekoälyn reunaehtoja
.
Arto Mutanen & Ilpo Halonen: Interrogatiivimalli ja Turingin testi
.
17-18.20 Pinni B 1096
.
.
Jaakko Lehtinen, Jaakko Kuorikoski ja Samuli Reijula
.
Vaihtoehto:
.
14.45-16.45 Pinni B 1097
.
Tekoäly työelämässä
.
Thomas Olsson: Tekoälyn ja ihmisälyn yhteistyön mahdollisuudet haastavissa tehtävissä: tapaus työelämän sosiaalinen sovittaminen
.
Lauri Lahikainen: Ihmisten korvaaminen koneilla työn filosofian näkökulmasta
.
Juho Rantala: Tekoäly ja algoritmiset toimijat uusliberaalin talouden tuottajina ja kuluttajina
.
17-18.20 Pinni B 1097
.
Mekanisoidun ajattelun historiaa
.
Markku Roinila: Varhaisia tekoälyhahmotelmia 1600/1700-luvun filosofiassa
.

Jani Sinokki: Relationaalinen malli kognitiosta

.

Perjantai 18.1.
.
9.30-11.30 Pinni B 1096
.
Moraalinen ja juridinen vastuu
.
Pekka Mäkelä ja Raul Hakli: Tekoäly ja moraalinen vastuu
.
Visa Kurki: Tekoälyt juridisina henkilöinä
.
Arto Laitinen: Oikeus selityksen ja oikeutuksen saamiseen
.
Vaihtoehto:
.
9.30-11.30 Pinni B 1097
.
Teknologian filosofia ja estetiikka
.
Jaana Parviainen: Kun tekoäly puetaan robottikuoreen
.
Kaisa Väänänen: Tekoälyn käyttäjäkokemus:
.
Täydellinen parisuhde vai vihollinen vuoteessani?
.
Mimosa Pursiainen: Tekoälyn esteettinen emansipaatio.
.
Yhteinen:
.
11.45-13.00
.
Antti Kauppinen: Osaammeko rakentaa moraalisia toimijoita?
.
Pinni B 1096
.
Lounas
.
Vaihtoehto 1
.
14.00-16.00 Pinni B 1096
.
Tulevaisuuden eettiset haasteet
.
Maija-Riitta Ollila: Tekoälyn etiikan tulevaisuuden haasteet
.
Ahteensuu, M., Musangamfura, M., Puumala, L. & Siipi, H.: Periaate-etiikkaa autonomisille asejärjestelmille?
.
Polaris Koi & Olli I Heimo: Koneoppimisalgoritmit mahdollistavat jo ihmisen parantelun
.
Vaihtoehto 2
.
14.00-16.00 Pinni B 1097
.
Tekoäly ja ihminen
.
Aku Visala: Miten yleisen tekoälyn synty voisi mahdollisesti vaikuttaa
käsityksiimme ihmisälystä ja sen erityisyydestä?
.
Petri Ylikoski: Humanistinen tulkinta ja koneoppiminen
.
Henrik Rydenfelt: Voiko tekoälyyn luottaa?
.
Yhteinen:
.
16:00-16:15 Loppusanat Pinni B 1096

YLE, HY: ”Kauhea pula” sekä ”tekoälyn” tuottajista (koodareista, TARJONNASTA) ETTÄ KÄYTTÄJISTÄ (asiakkaista, KYSYNNÄSTÄ)!

https://www.tiede.fi/keskustelu/78944/yle-hy-kauhea-pula-seka-tekoalyn-tuottajista-koodareista-tarjonnasta-etta?changed=1544887423

HY:n hallintoneuvoiston puheenjohtaja ja tekoälyapulaisprofessori…

HETKINEN (SANO PUTKINEN): MISTÄ NYT ON SE KAUHEA PULA – JA KENELLÄ?!

Minä kyllä luulen tajuavani, kun on pula vaikka rahasta, työstä, tiedosta, asunnoista, viinasta, naisista,miehistä tai vaikka huvittelumahdollisuuk- sista, mutta TÄSSÄ PULASSA on jotakin mikä ei istu tavallisiin kuvioihin …

Mitä sanovat (MARKKINA)TALOUSTIETIETEILIJÄT?

Minun tyhmästä päästäni ajatellen, kun ei ole kysyntää eikä tarjontaa, EI OLE ITSE MARKKINOITAKAAN!

”  Tekoälyn hyödyntäjistä suurempi pula kuin koodareista

https://yle.fi/uutiset/3-10551255

Bussikuskit ja kirjastonhoitajat pitäisi saada suunnittelemaan tekoälyä – ”meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoälykoulutuksesta”

Suomen ensimmäinen insinööritutkintoon johtava tekoälykoulutus käynnistyy ensi vuonna.

tekoäly

14.12.2018 klo 06:23

Tästä on kyse

Tällä hetkellä Suomessa ei pysty opiskelemaan tekoälyä pääaineena. Yliopistot tarjoavat kuitenkin kymmeniä tekoälykursseja.

Kajaanin ammattikorkeakoulu aloittaa Suomen ensimmäisen insinööritutkintoon johtavan tekoälykoulutuksen.

Asiantuntija uskoo, että tekoälyn ammattilaiset työllistyvät hyvin tulevaisuudessa.

Bussikuski, kirjastonhoitaja, lääkäri ja lakimies. Heidän kaikkien pitäisi tietää, kuinka tekoälyä hyödynnetään.

Tätä mieltä on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaispro- fessori Teemu Roos. Hän on muun muassa vetänyt Helsingin Yliopiston avointa tekoälykurssia (HS), johon rekisteröityi noin 100000 suomalaista.

Roosin mielestä tekoälykoulutusta ei pitäisi mainostaa vain insinööreil- le ja muille ”tietokonenörteille”. Tekoälyn pitäisi kiinnostaa kaikkien alojen ihmisiä, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella sitä.

– Näkisin, että meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoäly- ja teknologiakoulutuksesta ja siihen pitäisi tarttua. On tärkeää, että meillä olisi mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä miettimässä, mitä haluamme tekoälyllä tehdä, Roos sanoo.

Myös pääministeri Juha Sipilä julisti alkuvuodesta, että yli miljoona suo-malaista on koulutettava uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta Suomesta tulee tekoälyn soveltamisen kärkimaa.

Tekoälyn hyödyntäjistä suurempi pula kuin koodareista

Tällä hetkellä missään Suomessa ei kuitenkaan pysty opiskelemaan tekoälyä pääaineena.

Muun muassa Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto tarjoavat kymmeniä kursseja tekoälystä, joita voi opiskella esimerkiksi tietotekniikan tutkinnon ohella.

Opiskelijoiden, jotka eivät opiskele teknologiaa on tällä hetkellä vaikea opiskella tekoälyä, koska kursseille osallistuminen vaatii, että tekoälyn ja koodauksen perusteet ovat hallussa.

Asiantuntijan mukaan tekoälyn pitäisi kiinnostaa kaikkien alojen ihmisiä, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella sitä.

… JA SENKÖ TÄYTISEN TAKIA ”KAIKKEA PITÄSI NIMITTÄÄ TEKOÄLYKSI”, MIKÄ EI KUMMINKAAN OLE SITÄ!!!??

Voidaan suorittaa esimerkiksi tilastotieteiden kurssia, ja se on sitten tekoälyä jos niin sanotaan.

Teemu Roos

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan alalla on pulaa juuri muista kuin teknologisten alojen opiskelijoista, jotka pystyisivät omaksumaan tekoälyn periaatteet ja sitä kautta tunnistamaan sen mahdollisuuksia.

– Onhan selvää, että koodari, joka ei tunne varhaiskasvatusalaa, ja jolla ei ole omia taaperoita, ei tunnista kaikkia uusia mahdollisuuksia, jotka voisivat helpottaa päiväkotien arkea, Roos sanoo.

Suomen ensimmäinen tutkintoon johtava koulutus alkaa

Tähän voi olla tulossa muutos.

Nimittäin Kajaanin ammattikorkeakoulu kertoo tarjoavansa ensi vuo- den syyskuusta alkaen insinööritutkintoon johtavaa koulusta, jossa voi erikoistua tekoälyn kehittämiseen. Tämä olisi tiettävästi ensimmäinen koulutus Suomessa, jossa opiskelija voi keskittyä pelkästään tekoälyn opiskeluun.

– Koulutuksessa lähdetään siitä, kuinka teknologiaa ymmärretään ja kuinka sen päälle oikeasti tehdään lisäarvoa tuottavia palveluita, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.

Muissakin Suomen korkeakouluissa on tekoälyn ammattilaisuuteen joh- tavia koulutuksia, mutta ei samaa mallia kuin Kajaanin ammattikorkea- koulussa. Osittain on myös kyse siitä, miten tekoäly missäkin määritellään.

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan teko- älystä puhuttaessa törmää usein siihen, ettei tiedetä, mikä on tekoälyä.

– Onko esimerkiksi tilastotiede tekoälyä? Mielestäni se on ainakin hyvin lähellä sitä. On väärä kysymys, kuinka paljon koulutuksia on tekoälyotsikon alla, koska se miten koulutus nimetään ei ole niin merkityksellistä kuin se, mitä kyvykkyyksiä opiskelijoilla on.

Roos kertoo törmänneensä tapauksiin, joissa olemassa olevia koulutuk- sia markkinoidaan tekoälykoulutuksina, vaikka koulutus ei tarjoaisi uutta oppia.

– Koska tekoäly on niin pinnalla, trendinä on ollut, että olemassa olevaa koulutusta brändätään tekoälynä, vaikka vain jatketaan sitä, mitä ollaan aiemmin jo tehty. Voidaan suorittaa esimerkiksi tilastotieteiden kurssia, ja se on sitten tekoälyä jos niin sanotaan, Roos sanoo.

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén uskoo, että eri alojen tuottaman datan hyödyntäminen tekoälyn avulla on tulevaisuudessa iso bisnes. Mimmi Nietula/Yle

T.: TUOKIN LATTEUS ON KUULTU NOIN MILJARDI KERTAA…

Yleensä jonkin kansainvälinen tiedehanke , ensi lupaavasti edettyään, KATKEAA siihen, kun joku kaupallistaa oman osuutensa… Sellaista projekteista on mullakin kokemuksia.
”  Meillä on Suomessa ymmärrys kuinka asioita tehdään, mutta emme ole osanneet sitä kaupallistaa.

Matti Sarén

Supertietokone mukana koulun penkillä

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtorin mukaan heidän koulutukses- saan uutta on muun muassa opiskelijoiden käyttöön valjastettu super- tietokone, jota hyödynnetään opintojen aikana. Kyseessä on Euroopan ensimmäinen opiskelijoiden käytössä oleva supertietokone, joka vastaa teholtaan satoja kotitietokoneita.

– Tuomme supertietokoneen kapasiteettia uusien käyttäjien saataville. Uusilla käyttäjillä tarkoitan opiskelijoiden lisäksi yrityksiä, joilla tähän saakka on ollut haastavaa päästä supertietokoneitten käyttäjiksi.

Supertietokone hankittiin opiskelijoiden käyttöön yhteistyössä tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa. Supertietokone ehti olla tutkimuskäytössä viisi vuotta.

– Sillä pystytään ajamaan edelleen aika tehokkaita koodeja, vaikka se ei meidän tutkimuskäytössä ole enää sitä ajankohtaisinta ja uusinta teknologiaa. Tämä on opiskelijakäytössä erinomaisen hyvä alusta harjoittelulle ja opiskelulle, CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo.

Uudessa tutkinnossa opetellaan muun muassa rakentamaan ja suunnit-telemaan tekoälyyn perustuvia palveluita. Insinööriopiskelijat voivat esimerkiksi poimia dataa teollisesta prosessista, peleistä tai liikuntasuorituksista ja miettiä kuinka datalla tehdään uusia palveluita.

– Kotihoidossa olevan potilaan sänkyyn voidaan asentaa liikesensori, joka kertoo onko potilas käynyt yöllä vessassa.

Insinööriopiskelijoiden tehtävänä on miettiä, kuinka liikesensorista saatu data kaupallistetaan. Data pitäisi esimerkiksi järjestellä niin, että kone oppii tietyn potilaan kohdalla vessassa ramppaamisen olevan riski diabetesta.

Tutkinnon tavoitteena onkin tuoda uudenlaista tekoälyosaamista Suomeen, ja sitä kautta saada kotimaisia palveluita markkinoille.

– Meillä on Suomessa ymmärrys kuinka asioita tehdään, mutta emme ole osanneet kaupallistaa sitä. Pyrimme antamaan eväät, jotta Suo- meenkin saataisiin lisäarvoa näistä datapohjaisista palveluista, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.

Seksikkään tittelin omaaville ammattilaisille riittää kysyntää

Datatieteilijä on seksikäs ammatti. Titteli on keikkunut kysyttyjen am-mattilaisten listoilla jo pitkään ja alan ammattilaiset ovat monessa yrityksessä kovaa valuuttaa.

– Jos jokin oppilaitos profiloituu tälle alalle, ja koulutus on laadukasta, uskon opiskelijoiden työllistyvän tulevaisuudessa erinomaisesti, Yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos sanoo. ”

T.: Yhä jää hämäräksi, KENELLÄ TÄSSÄ SE KAUHEA PULA ON ja MISTÄ???

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön supertietokone, jota uuden tekoälykoulutuksen insinöörit hyödyntävät koulutuksessaan. Mimmi Nietula/Yle

” Jos Kajaanin ammattikorkeakoulun tekoälyn insinööritutkinto on en- simmäinen laatuaan, kuinka voidaan varmistaa, että koulutus on laadukasta ja opiskelijoista tulee oikeasti tekoälyn ammattilaisia?

Koulun rehtori Matti Sarén uskoo laadukkuuden perustuvan yhteistyö- hön. Kaikkia sisältöjä ei tehdä Kajaanissa vaan koulu nojaa siihen, että maailmalta löytyy kumppaneita ja materiaaleja, joiden avulla opiskelijoista voidaan leipoa rautaisia ammattilaisia.

– Koulutusten sisältöjen tekemiseen käytetään Suomen kovimpia kave- reita, jotka tekevät alan liiketoimintaa suomalaisissa yhtiöissä. Haemme toimintamallia, jossa tämän nopeasti kehittyvän alan uusin osaaminen olisi tarjolla myös opiskelijoille, Sarén sanoo.

Sarén vilauttelee isoja kansainvälisiä tekijöitä, kuten teknologiayritys IBM, Microsoft ja virtualisointiin erikoistunut yritys VMware.

Yritysten kanssa aiotaan tehdä paljon yhteistyötä, ja tarkoituksena on, että opiskelijoiden projektit keskittyvät oikeisiin palveluihin ja oikeiden ongelmien ratkaisuun.

Tekoäly tulee olemaan joka paikassa ja melkeinpä jo on.

Teemu Roos

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan tekoäly sopii mihin tahansa alaan ja juuri siksi kaikkien pitäisi ymmärtää sen mahdollisuudet.

Miten bussikuski, kirjastonhoitaja, lääkäri tai lakimies sitten voi tekoälyä hyödyntää?

Tekoäly voi tehdä diagnooseja sairauksista tai käydä läpi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä. Lääkärin työn ydin voikin tulevaisuudessa olla diagnosoinnin sijaan potilaan kohtaamisessa.

– Tekoäly tulee olemaan joka paikassa ja melkeinpä jo on. Se ei tarkoita, että se olisi mitään mystistä mustaa magiaa vaan se on systemaattista datan hyödyntämistä ja asioiden automatisointia, Roos sanoo.  ”

T.: Sellainen ei ole ”tekoälyä” vaan tavallista ATK_teknologiaa.

Kannattaa muistaa:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/08/terve-menoa-tarja-halonen-europuoskaritieteen-gangsterikummitati

https://hameemmias.vuodatus.net/search/query/?query=europuoskaritiedett%C3%A4

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/03/tahto-vaan-vai-absoluuttisen-vapaa-tahto-1

https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto_koivula/kaikki-tutkijat-pelkki-hlynpllreit-suomen-akatemian-suuren-projektin-ptsseminaarissa/

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/11/ovatko-itameresuomalaiset-vallannet-maansa-kantapersermaaneilta

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/04/miksi-kukaan-maisteri-ei-hakenut-piraatti-petruksen-firmaan-ohjelmoijaksi

Miksi kukaan maisteri ei hakenut Piraatti-Petruksen firmaan ohjelmoijaksi?

Hakuilmoitus oli tämän näköinen: (Poistunut julkaisusta)

***
Ansioitunut ja osaava HUUHAAn metsästäjä Lauri Gröhn:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/266611-turun-sanomat-hopsii-ohjelmoijapulasta

Turun sanomat höpsii ohjelmoijapulasta

29.12.2018 17:05 Lauri Gröhn

TS 29.12.2018

Ai että IT on ”tulevaisuuden ala”, kuva. Digimurros oli 35 vuotta sitten. 

Ohjelmistoalalla liikaa työvoimaa, liikaa yrityksiä 

21.12.2017 Lauri Gröhn

Ns. ammattilehdet höpöilevät vuosikymmenestä toiseen, kuva. Ohjelmistoalalla ei ole innovaatioita. Alalle on tyypillistä, että kymmenet, jopa sadat yritykset tekevät samoja päällekkäisiä keskinkertaisia b2b-ohjelmia. Ja ymmärtämättömät organisaatiot ostavat niitä ja niiden ylläpitoa. Ohjelmistoalalla ei ole puutetta työvoimasta, vaan puutetta terveestä järjestä ja ideoista, joista voisi kehittyä innovaatioita.

Eipä tulee mieleeni yhtään Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenyritysten innovaatiota. Kertokaa, jos tiedätte!

Lisäys 7.2.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Rasmus Roiha alusti tänään Uudet teknologiat tilaisuudessa Turun yliopistossa. Kysyin kysymys- osiossa yhdistyksen jäsenten innovaatioita. Roiha sanoi että Siilasmaan virusohjelmisto. Voi ei. Virusohjelma lisensioitiin alkujaan islantilaiselta yritykseltä. Kysyin  muita. Roiha rupesi kenkkuilemaan todeten yleisölle minut tunnetuksi skeptikoksi.

Roihan kalvoissa  kerrottiin ohjelmisto- ja IT-yritysten kasvusta. Super- cell esiintyi niissä positiivisena häiriötekijänä. Mutta Supercell ei ole ohjelmistoyritys, vaan edustaa sisältöalaa. Neogamesin jäsen, tuskin ohjelmistoyrittäjien. Mutta käyrät saatiin komeasti kohomaan yhden onnenkantamoisen avulla.

Lisäys 11.9.2018:

”Olemme sekoittaneet useita ohjelmistoihin liittyviä käsitteitä infor-maatiotalouden, tekoälytalouden ja digitaalisen ohjelmistointensiivi- sen liiketoiminnan rakentumisen keskustelussa. Käsitteiden sekoittu- minen on vaarallista: sen tuloksena potilaan sairaudesta tehdään väärä diagnoosi, suoritetaan virheelliset hoitotoimenpiteet tai jopa iso täysin turha operaatio ja päälle määrätään kallista väärää lääkettä.” Mika Helenius:

https://www.linkedin.com/pulse/koodaripulan-ratkaisu-l%C3%B6ytynyt-mika-helenius?trk=portfolio_article-card_title

Supercell ei ole ohjelmistoyritys:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/265254-supercell-ei-ole-ohjelmistoyritys

Nyt musta tuli keltaliivi: Puoskari”tiede”-Marja Makarow Ranskan Kunnialegioonan ritariksi!

Näyttää Makaroowi olevan Macaroonin tyyppiä…

https://fi.ambafrance.org/Ranskan-kunnialegioonan-ritarimerkki-Marja-Makarowille

Ranskan kunnialegioonan ritarimerkki Marja Makarowille [fr]

Ranskan suurlähettiläs Serge Tomasi luovutti tiistaina 16. lokakuuta 2018 Ranskan kunnialegioonan ritarimerkin Biokeskus Suomen johtajalle, biokemian ja molekyylibiologian professori Marja Makarowille.

Puheessaan kunniamerkin luovutustilaisuudessa Ranskan suurlähettiläs luonnehti Marja Makarowia Suomen tieteen ja tutkimuksen avainhenkilöksi ja muistutti hänen olleen jo pitkään Ranskan instituutin ja suurlähetystön säännöllinen ja arvostettu yhteistyökumppani.

Taustaa:

” Naisten monitaitoisuuden todistaa se, että yliopistokaappauksen toimeenpano-osasto koostuu vain naisista. Ylinnä heitä on neljä: Anita Lehikoinen, Marja Makarow, Tarja Halonen, Teija Tiilikainen. He valitsevat rehtorin, eikä vain Helsinkiin. Tampereen valtausta tämä naiskaarti johtaa kuin Mannerheim 100 vuotta sitten, ammuttiin Raatihuoneen tytöt, paloi Tammela, tänään palaa yliopisto. Tampereen yliopistoa ei enää ole, on vain wallsilainen ammattikoulu, latteuksien latoja, hietarannan möyrijä. ”

http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260822-yliopistot-vieraan-vallan-vanhoillisuuden-ja-latistumisen-keskuksia

Yliopistot – vieraan vallan, vanhoillisuuden ja latistumisen keskuksia

11.9.2018 16:34 Juhani Kahelin

Askelmia yliopistokaappauksen tiellä:

– yliopistolaki 2010, vallan keskitys yliopiston hallitukselle, rehtorille  ja opetusministeriölle

– säätiömuodon luominen

– rehtorin vaalin siirtäminen yliopiston hallitukselle (bulvaanipiirteitä)

– pääomittaminen, vivutus valtion pesämunalla, yritysmuotoinen sijoitusajattelu

– suuryritysten ja rahavallan ujuttaminen yliopistojen hallintoon (esim. Risto Varma / Oulu)

– yritysjohtamiseen pakottaminen, strategiointi, priorisointi ja muut sotatermit

– tieteen politisointi perustuslain vastaisesti, Strategisen tutkimuksen neuvosto akatemiassa

– tutkimusvapauden tuhoaminen valtion tutkimuslaitoksista (Metla, RKTL – > Luke)

– työelämäprofessuurien luominen (viimeisin löytö: Tiina Raevaara / Turku)

– mielivaltainen ja jopa laiton pakkovallan käyttö, mm. tapaus Tampere

– eliittimyönteisten rehtorien valinnat, viimeisimpinä Jari Niemelä ja Mari Walls

– Business Finlandin vivuttaminen yliopistojen sisään

– tilauskoulutus, yliopistot yritysten ammattikouluiksi

– lukukausimaksujen hivuttaminen

– Tuoreet rehtorivalinnat, Mari Walls Tampereelle ja Jari Niemelä Helsinkiin ovat syvälle ulottuvan kaappauksen pintaa, mutta sellaisenaan kuvaavia.

Rehtorien valinnat bulvaanipiirteineen, salailuineen, omavaltaisuuksineen sekä lopputulosten huonous oikeuttavat päätelmän: rehtorin vaali on siirrettävä koko yliopistoyhteisön asiaksi. Opetusministeri Johannes Virolaisen vuonna 1968 lupaama yhtäläinen äänioikeus, mukaanluettuna yliopiston opiskelijat, on otettava välittömästi käyttöön. Yliopistolaki tältä ja monelta muulta osin muutettava välittömästi.

Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelän puhe lukuvuoden avajaisissa 3.9. huokui jäykistettyä ihmis-, yhteiskunta- ja maailmankuvaa.

 

Kansan_Ääni: Onko Tampereen Uudesta Yliopistosta tulossa roskapankkiyliopisto?

YK:n Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien Julistus 70 vuotta.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/12/yk-n-yleismaailmallinen-ihmisoikeuksien-julistus-70-vuotta

HESARI VALEHTELEE YLEISMAAILMAAILMALLISESTA IHMISOIKEUKIEN JULISTUKSESTA MM.

– että Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien julistus ei olisi ylipäätään sitova kenellekään

– että Euroopan Ihmisoikeusopimus ja Euroopan Norsunraatoneu- voston (mm. ”94 miljoonaa tappamalla tapetttua kommnunismin uhria”…) asettama ”Euroopan Ihmioikeustuomioistuin EIT” olisivat ”se soveltamista”, vaiika ne ovat sen ”KILPAILIJOITA”…

– Hesari hautaa periaaatteellisen puolen tilpöhööritarkastelujen alle mm. Suomen paljuselleistä ja oikeudenkäyntiajoista. Niitä ei YK tarkastele, mutta niitä on tarkastellut EIT (viime kädessä progandamielessä), ja Hesari esittelee kuin muka ”YK:n orgaanina”…

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisoikeuksien_yleismaailmallinen_julistus

70 vuotta sitten Pariisissa kirjoitettiin ihmis­oikeuksien aakkoset, joita ilman maailma näyttäisi toisenlaiselta

YK:n ihmisoikeusjulistus, kaikkien ihmisoikeus- sopimusten kivijalka, hyväksyttiin 70 vuotta sitten. Nyt ihmisoikeuksia jälleen kyseenalaistetaan.

Ihmisoikeusaktivisti Eleanor Roosevelt esitteli vuonna 1948 YK:n ihmisoikeuskomission luonnostelemaa ihmisoikeuksien julistusta. (KUVA: YK)

Päivälleen 70 vuotta sitten, joulukuun 10. päivä 1948, Pariisissa allekir- joitettiin asiakirja, jolla on ollut iso vaikutus siihen, miten Suomessakin kohdellaan lapsia, vammaisia, vankeja,sukupuolivähemmistöjä, paperittomia – oikeastaan kaikkia. Tuolloin YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jonka päälle on sittemmin rakentunut koko ihmisoikeussopimusten kehikko.

Kun valtioiden johtajat kokoontuivat YK:n yleiskokoukseen Pariisiin, toi- sen maailmansodan päättymisestä oli vain muutama vuosi. Se kuuluu julistuksen johdannossa:

”Kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa.”

Julistuksessa ihmisoikeuksien perusperiaatteet tiivistetään 30 selväsa-naiseen teesiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kuvaa vuoden 1948 julistusta ihmisoikeuksien aakkosiksi.

Julistuksen ensimmäisessä artiklassa määritellään ihmiskäsitys, jolle koko ihmisoikeusajattelu pohjautuu:

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”

Heti perään täsmennetään, että ihmisoikeudet koskevat kaikkia, eivätkä ne ole riippuvaisia sen paremmin kansallisuudesta, rodusta kuin uskonnostakaan.

Seuraavissa artikloissa oikeudet määritellään: Kaikilla ihmisillä pitää olla sanan, liikkumisen, uskonnon ja kokoontumisen vapaus, samoin kuin oikeus yksityisyyteen, reiluun oikeudenkäyntiin, opetukseen ja riittävään toimeentuloon. Kaikilla on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen vapaiden vaalien kautta. Orjuus, epäinhimillinen kohtelu ja syrjintä kielletään.

Perusasioita, mutta edelleen arkea vain rajatulle joukolle maailman ihmisiä. Samoin historiallisesti oli poikkeuksellista, että miehet ja naiset asetettiin tasavertaiseen asemaan. Yleiskokouksen isäntämaa Ranska oli antanut naisille äänioikeuden vain neljä vuotta aiemmin.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila pitää merkille pantavana sitä, kuinka vahvaksi vuoden 1948 julistus onnistuttiin muotoilemaan.

”Se on hyvin radikaali paperi edelleen.”

Julistus ei itsessään ole sitova, ja sen sisältö on hyvin yleisluontoinen, mutta vuosikymmenten mittaan julistuksen päälle on rakentunut sopimusten kehikko, jolla oikeuksia on täsmennetty ja tehty sitoviksi. ”

HM: Yleismaailmallinen Ihmisoikeuksien julistus on YK:n ns. yleiskokous- tason lakia, joka ensinnäkin itse on Peruskirjan mukainen, ja toisekssen sitoo alempia YK:n elimiä kuten Turvallisuusneuvostoa ja Sihteeristöä ja Kansainvlistä tuomioistuinta (ICJ) ai-van kategorisesti, ja periaatteessa myös jäsenmaita siten, että niiden kansainvälisten lakien pitää olla ihmisoikeuksien mukaisia, ja niitä on myös tulkittava sen hemgessä (eikä esiminkään ”Norsunraatoneuvoston”).

HS: ”Joka ikinen ihmisoikeussopimus rakentuu edellisten sopimusten päälle, ja ihmisoikeusjulistus on se kivijalka”, kuvaa Amnestyn Johansson. ”

HM: Tämäkään ei ole totta. Esimerkiksi Euroopan neuvoston, Halosen koomasta elvyttämän kylmän sodan proapgandajärjestön

Ensimmäinen sitova sopimus eli Euroopan neuvoston ihmisoikeusso- pimus tehtiin jo kaksi vuotta YK:n julistuksen jälkeen, vuonna 1950. Sopimuksen noudattamista valvomaan perustettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. ”

HM: SE EI TULKITSE YK:N YLEISMAAILMALLISTA IHMISOIKEUKSIEN JULISTUSTA; VAAN SIT ”IHMIOIKEUSSOPIMUSTA” JOKA ON OIKEUS-FILOSOFIALTAAN YK:STA JYRKÄSTI POIKKEAVA, eikä se ole demo-kraattinen peruoikeussopimus luonteeltaan, vaan ideologialataan oi- keistolaisnen, UUSLIBERALISTINEN ja niin halutaan sanoa ”perusva- paussopimus”. SE ON ITSE OLEVINAAN KAIKEN OIKEUDEN PERUSTA – ja lähtee – toisin kuin YK – sellaisesta aksioomasta, että kaikki oikeu- det (vapaudet) lähtevät yksilön, yksityien kansalaisen oikeuksista (vapauk- sista). YK:ssa mm. valtioiden ja kansallisuuksien oikeudet ovat yksityis- henkilöiden oikeuksia korkeammalla, myös lakihierarkkisesti Pruskirjassa, ja yksilöiden, kansalsitenkin oikeuksien katsotaan rakentuvan niille eikä päinvastoin. Monetkin Ihmioikeuksien julistuksen käsitteet, mm. omaisuus ja uskonto, määritellään konkreettisesti kansallisissa laeissa. Ei ole yleismaailmallista bisneslakia eikä avioliittolakia eikä kirkkolaiakaan…

keskiviikko, 3. lokakuu 2012

”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin” EIT on lakkautusputkessa

Korkeimman oikeuden päätöksestä, jota äänestämällä perusteltiin EIT:n päätöksellä, ja vastaavien tilanteiden ja koko putiikin muissa EU-maissa aiheuttamista ongelmis-ta kirjoittaa Helsingin sanomien pääkirjoitustoi- mittaja Antti Blåfield ansiokkaassa kirjoituksessaan 22.6.2012:

Perusoikeudet jakavat tuomareita
… ”

HS: ” Lisää seurasi: YK:n lasten oikeuksien yleissopimus, kansalais- ja poliit-tisten oikeuksien yleissopimus, vammaissopimus, rotusyrjinnän vastainen sopimus, naisten syrjinnän vastainen sopimus… Ja sopimuksista periaatteet uivat kansallisiin lakipykäliin. ”

HM: Nämä pääasiassa ovat Ihmisoikeuksien julistuksen konkretisaatiota.

HS: ”On vaikea kuvitella, miltä eri maiden lainsäädäntö näyttäisi ilman ihmisoikeusjulistusta”, Mattila sanoo.

Vuoden 1948 ihmisoikeusjulistuksen päälle rakentunut sopimusten ke- hikko on vaikut-tanut siihen, kuinka Suomessakin kohdellaan ihmisiä. Kotimaista lainsäädäntöä on muutettu vastaamaan sopimuksia, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useaan otteeseen korjannut kotimaisten tuomioistuinten päätöksiä, jotka eivät ole riittävästi ottaneet huomioon ihmisoikeuksia. ”

HM: Norsunraatotuomioistuin on turha ja vahingollinen ja lakkautusputkessa.

HS: Ranskassa se onkin joutunut juridiseen konfliktiin YK:n Perukirjan kanssa, jonka Ranska on kirjannut kansalliseen perustuslakkina.

” lauantai, 19. elokuu 2017

Euroopan Norsunraatoneuvosto ja sen ”ihmis-oikeustuomioistuin” EIT vaativat Ranskaa noudattamaan ”lakejaan” YK:n lakien sijasta!

HS: ”Meillä Suomessa on oletus, että kaikki on hyvin, mutta kun vähän pintaa raaput-taa, ei se ihan niin ole”, sanoo Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki.

70 vuodessa ihmisoikeudet ovat levinneet ja vahvistuneet. Kylmän sodan päätyttyä edistys näytti vääjäämättömältä. Ei enää.

”Tällä hetkellä kaikki ihmisoikeudet ovat puolustuskannalla”, sanoo Amnestyn Johansson.

Uutiset Kiinasta, Venäjältä ja Turkista kertovat, kuinka sananvapautta ja poliittisia oikeuksia ajetaan yhä ahtaammalle. Myös Euroopassa vahvistuvat liikkeet, joiden tavoitteet kyseenalaistavat monet vuoden 1948 julistuksen periaatteista. ”

HM: ” EU:ssa perusoikeudet ovat äärimmäisen ahtaalla…

” Ihmisoikeusliiton Mattila sanoo, että kansainvälisesti uhattuna ovat muun muassa naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeudet sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.

Vammaisfoorumin Mahlamäki on huolissaan myös kotimaisesta keskustelusta.

”Meilläkin on yleistynyt sellainen puhe, että perustuslaki on este sille, että voidaan tehdä fiksuja uudistuksia.”

HS kokosi esimerkkejä siitä, kuinka 70 vuoden takainen julistus on vaikuttanut konkreettisesti myös suomalaisten elämään.

Vankien kohtelu

Vessattomassa paljusellissä vangit saavat yöksi muoviämpärin tarpeita varten. (KUVA: Mikko Stig/Lehtikuva)

Vessattomat paljusellit ovat Suomen vankiloiden häpeätahra, joiden käytöstä Suomi on toistuvasti saanut moitteita. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea on yrittänyt parinkymmenen vuoden ajan saada Suomen luopumaan paljusellien käytös-tä ja takaamaan kaikille vangeille pääsyn wc:hen myös yöaikaan. Komitean mukaan paljusellit ovat nöyryyttäviä.

Epäkohta korjataan vuonna 2020, kun Hämeenlinnan uusi naisvankila otetaan käyt-töön. Sen jälkeen Suomen vankiloissa ei ole enää yhtään vessattomia paljusellejä.

Vammaisten oikeudet

Kesällä 2018 paljastui, että Pohjois-Karjalassa kehitysvammaisten laitosyksikössä käytettiin häkkisänkyjä. Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen komitean mukaan häkkisänkyjen käyttämistä voidaan pitää ihmisarvoa loukkaavana.

Pankki kieltäytyi myöntämästä verkkopankkitunnuksia näkövammai- selle henkilölle, sillä tunnukset eivät olisi olleet henkilökohtaisessa käytössä, vaan henkilön puoliso olisi joutunut avustamaan tätä tunnusten käytössä.

Ei käy, totesi yhdenvertaisuusvaltuutettu, ja lätkäisi pankille 50000 euron uhkasakon, mikäli pankki ei muuta tapojaan ja mieti, kuinka se järjestää sähköiset palvelut myös näkövammaisille.

Siinä yksi konkreettinen tapa, jolla vuonna 2015 voimaan tullut uusi yhdenvertaisuus-laki on parantanut vammaisten oikeuksia Suomessa. Laki puolestaan on seurausta YK:n vammaissopimuksesta, joka on osa ihmisoikeusjulistuksen päälle rakentunutta kehikkoa.

Vammaisfoorumin Mahlamäki sanoo, että tärkeintä vammaissopimuk- sessa kuitenkin on vammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen.

”Vammaiset eivät ole vain hoivan ja tukemisen kohteita, vaan vammai- sia on velvollisuus kuulla heitä itseään koskevissa päätöksissä.”

Sananvapaus ja oikeudenkäyntien kestot

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti moittinut Suomea liian pitkistä oikeudenkäynneistä. (KUVA: Samuli Ikäheimo/Lehtikuva)

Vuoden 1948 julistuksen välilliset vaikutukset näkyvät myös niissä lu- kuisissa langet-tavissa päätöksissä, joita Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT). EIT valvoo Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyneiden maiden toimintaa. Suomi liittyi sopimukseen 1989, ja sopimus tuli täällä voimaan vuonna 1990.

Sen jälkeen Suomi on saanut EIT:ltä enemmän langettavia päätöksiä kuin muut Pohjoismaat. Vuosina 1994–2017 Suomi sai 188 tuomiota, joista 140 oli langettavia.

EIT on puuttunut Suomessa muun muassa liian pitkiin oikeudenkäyn- teihin sekä sa-nanvapauden rajoittamiseen. Tuomioistuin on myös vah- vistanut suomalaisten oikeus-turvaa: EIT:n päätöksen ansiosta kotietsinnän lainmukaisuuden voi nykyisin viedä tuomioistuimen tutkittavaksi. ”

HM: EIT:N JUTUILLA EI OE TEKEMISTÄ YK:N IHMISOIKEUKSIEN JULISTUKSEN KANSSA!

HS: Tästä on kyse

Historiallinen julistus

 Tänään tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun YK:n yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.

 Julistus koostuu 30 artiklasta, joissa selitetään yleisellä tasolla, mitä kaikille ihmisille kuuluvat ihmisoikeudet tarkoittavat.

 Julistus ei itsessään ole oikeudellisesti sitova, mutta se on pohja, jolle kansainväliset sopimukset ja kansalliset lakipykälät rakentuvat. ”

LAIT OVAT AINA SOPIMUSTEN EDELLÄ, JA NE MM. OVAT VOIMASSA, VAIKKA NIITÄ EI NAUDATETTAISIKAAN, TOISIN KUIN SOPIMUKSET!