Ruis: IE *wrugi-, riisi: intian *vrīži, ja latinan frūx, frūgēs: frukt ovat samaa juurta ja tarkoittavat ”kauppaviljaa”

Pistivätkö indoeurooppalaiset ja muut sotavaunuheimot 4000 vuotta sitten pystyyn ”maailmanlaajuisen” ruokakauppaverkoston, tai muun kauppaver- koston, joka otti maksuksi myös tiettyjä hyvin sälyviä viljoja? Siltä jossakin määrin vaikuttaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruishttps://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D0%B6%D1%8C

https://fi.wikipedia.org/wiki/Riisi

Sanaa ruis on pdetty Suomessa sekä ”muinaisena kantagermaanilainana” (jollaisia suomessa tuskin on lainkaan, vaikka kantaindoeurooppalainoja varmaan onkin) että todisteena erityisestä ”luoteisindoeurooan” kielestä, joka olisi germanisten ja balto-slaavilaisten kielen yhteinen, kantaindoeurooppaa myöhempi kantakieli (jollaista ei ole). Lähteissä on yhtä monenlaista ”kantagermaania” kuin on lähdettäkin…

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajalaskun-alun-aikaan-2

151

Der Schauplatz der germanisch-ostseefinnischen Kontakte

§ 66. Die gängigen Darstellungen der germanischen Vorgeschichte bieten einen relativ begrenzten Siedlungsraum der Germanen zu einem im Verhältnis zu den neueren Ansichten über das Alter der germanisch-ostseefinnischen Kontakte sehr späten Zeitpunkt. Beispielsweise gibt die Karte über ”die Ausbreitung der Kelten und Germanen vom 5. bis zum 3. Jh. v.u.Z.” im A.z.G. als ”ursprüngliches Siedlungs- gebiet” der Germanen das heutige Dänemark und Schonen, Schleswig-Holstein und das Gebiet zwischen Weser und dem Oberlauf der Havel – im Süden etwa durch die Nordgrenze Sachsens beschränkt (Bd.I, S.11, Karte III). Die Ausdehnung vom 5.bis 3. Jahrhundert erfolgt in ein kleines Territorium südlich von Bremen, ins historische Sachsen und nach Vorpommern und in die westliche Hälfte Pommerns hinein.

Zu den Neuerungen,die in der modernen germanisch-ostseefinnischen Lehnwort- forschung zu beobachten sind,gehört auch die Berücksichtigung Finnlands als das Gebiet, auf dem der größe Teil der alten germanischen Elemente des Ostsee- finnischen übernommen worden sein soll. Evidenz für eine solche Annahme könn- ten Erkenntnisse über die urgeschichtliche Verbreitung des Referenten eines be- stimmten entlehnten Lexems liefern, in erster Linie einer Nutzpflanze”. Bedauer- licherweise läßt sich beim Namen des Roggens, der in diesem Zusammenhang eine Schlüsselstellung einnehmen könnte, die germanische Herkunft nicht mit letzter Sicherheit erweisen.

76. Auch das Verbreitungsgebiet von Tierarten kann in Betracht gezogen wer- den. Das nördlichste Brutgebiet von Storch und Reiher ist die Südküste Finnlands (PAREY 34 bzw. 42). Es ist daher wahrscheinlicher, daß haikara von im Baltikum siedelnden Germanen übernommen wurde.

152

Die konkurrierende Erklärung aus dem Baltischen kann immerhin als unwahr- scheinlich bezeichnet werden. In baltischen Entlehnungen des Ostseefinnischen, denen offensichtlich der Nominativ des Typs auf -ys zugrunde liegt, ist der anzu- setzende urbaltische Ausgang *-ijas im Ostseefinnischen reflektiert estn. tak(i)jas‚ fi. takiainen ‘Klette’ (vgl. lit. dagis), estn. angerias, fi. ankerias ‘Aal’ (vgl. lit. ungu- rys), wobei im vorliegenden Fall auch ein baltisches Original auf -Cias im Finnis- chen unsilbische Wiedergabe des Halbvokals gezeitigt hätte. Auf jeden Fall wäre für die Bezeichnung des Roggens keine Form auf -is zu erwarten.

HOFSTRA ist der Ansicht, daß dieser Typ erst durch die germanischen Entlehnun- gen etabliert wurde, was im übrigen eindeutig dafür spräche, daß die baltischen Entlehnungen im Verhältnis zu den germanischen eine ältere Stufe repräsentieren.

Setzt man nun für fi. ruis germanische Herkunft voraus,so gerät man bei der An- nahme, die Übernahme sei in Finnland erfolgt, mit den Angaben über das urge- schichtliche Verbreitungsgebiet des Roggens in der einschlägigen Literatur in Konflikt.

Laut BERTSCH hatte Secale cereale in römischer Zeit noch nicht einmal das Bal- tikum erreicht! In einer prähistorischen Siedlung bei Bremerhaven, deren ältester Horizont dem ersten nachchristlichen Jahrhundert zuzuweisen ist, findet sich noch keine Spur von Roggen.Im Einzelfall dürfte freilich immer zu berücksichtigen sein, daß vielleicht die Bodenbeschaffenheit in dem fraglichen Gebiet für das Wachstum dieser Pflanze nicht günstig war; der Roggen verträgt keine hohe Bodenfeuchtigkeit.

HOFSTRA (1985,285) bemerkt:”Der Roggen ist als Kulturpflanze zwar verhältnis- mäßig jung und in Mitteleuropa erst nach dem um 800 v. Chr. Geb. erfolgten Kli- masturz von Bedeutung geworden,er war aber bereits viel früher zusammen mit dem Emmer,einer der ersten Getreidearten, als Unkraut nach Europa gekommen”. Aber auch als Ackerunkraut läßt sich eine Grasart prähistorisch nachweisen, etwa als Verunreinigung des Mehles bzw. als Rückstand beim Worfeln. Im Sinne der jüngsten Ansichten über das Kontaktgebiet von Germanen und Ostseefinnen wä- re mithin zunächst das Vorkommen des Roggens in Finnland für die urgeschicht- liche Periode nachzuweisen. In einschlägigen Veröffentlichungen scheinen entsprechende Angaben aber nicht vorzuliegen.

153

Im Falle eines negativen Befundes wäre anzunehmen,daß die Ostseefinnen den Namen des Roggens südlich des finnischen Meerbusens übernommen und mit der Sache — sei es als Nutzpflanze oder als Unkraut im Saatgut — bei der Ausdehnung ihrer Wohnsitze nach Finnland dort heimisch gemacht haben.Die andere Möglich- keit, nämlich Einführung der Sache und Übernahme des Wortes auf dem finnlän- dischen Schauplatz, würde eine relativ späte Entlehnungszeit bedeuten, etwa die skandinavische Periode. Hierauf könnte der Gegensatz an. (aber auch ae.) rugi- — as., ahd. *rugan– deuten. Im Hinblick auf die zweifellos bequemste — wenn auch linguistisch weniger wahrscheinliche — Annahme baltischer Herkunft des ostsee- finnischen Wortes wäre der Gesamtbefund des Namens in der europäischen Indogermania zu berücksichtigen. Auch die slavische Entsprechung gilt als urverwandt.

Bei dem traditionellen urindogermanischen Ansatz *urughio- bleibt unverständ- lich, warum sich im Altsächsischen oder Angelsächsischen der anlautende Labial nicht zumindest in einer dialektalen Variante nachweisen läßt.

Wenn man das Wort aus dem Thrakischen entlehnt sein läßt, wäre zwar der An- laut des germanischen Wortes verständlich, es ergäbe sich aber das Problem, den Inlautskonsonanten im Baltisch-Slavischen und Germanischen auf einen Nen- ner zu bringen. Im übrigen dürfte es sich bei dem ”thrakischen” βρίζα (briksa) um weiter nichts als eine griechische dialektische Variante von pica (ritsa?) ‘Wurzel = juuri’ handeln (zum Germanischen s. noch LÜHR 1988, 291).

Aus einer östlichen indogermanischen Sprache sollen nach VASMER (s.v. рожь) syrj. rud´zegg, wotj. ǯiǯеk und mordw. roz´  77 entlehnt sein, während bei KLUGE / MITZKA ausdrücklich festgestellt wird, daß den ”östlichen indogermanischen Sprachen” eine Entsprechung abgeht. Nach ŠEVOROŠKIN sollen auch ostkauka- sische Wörter für ‘Roggen’ die Existenz eines ”Early Indo-Iranian *wrughyo-: ‘rye’< Proto-West-Indo-European *wrug´hio-” (234, s. auch DOLGOPOLSKY 28) bezeugen.

Die Annahme östlicher Herkunft des westeuropäischen Wortes vertrüge sich mit einer älteren Ansicht,daß der Emmer – allerdings schon im Neolithikum – über das Baltikum nach Norddeutschland gekommen ist, wenn man voraussetzt, daß der Roggen mit dem Emmer als Ackerunkraut bekannt wurde (s. oben).

77. Nach KATZ 1985 aus lautlichen Gründen nicht hierher, sondern russisches Lehnwort (266).

Pan-germnistinen Álgu-tietokanta ”ei löydä” ruis-sanalle muita kuin kermaanisia yhteyksiä:

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=96377&hakusana=ruis&sanue_id=94116

ruis = kantasuomi [ruγis] LÄGLOS 3 2012  s. 173
ruis : itämerensuomi > pohjoissaame roǥâš SSA 3 2000  s. 101
ruis < germaaniset kielet Junttila, S. 2012 SUST 266  s. 274
ruis < germaaniset kielet: SSA 3 2000  s. 101
ruotsi [råg]
muinaisenglanti [ryge]
muinaisnorja [rugr]
ruis ?< germaaniset kielet: LÄGLOS 3 2012  s. 173-174
muinaisnorja [rugr]
kantagermaani [ruǥiz]
kantaskandinaavi [ruǥiʀ]
ruis balttilaiset kielet Junttila, S. 2012 SUST 266  s. 274

Niin ikään pan-kermanistinen viron nettietymologinen pitää sanaa vähintäänkin vaihtoehtoisesti balttilaisena, ”kantagermaani” on reknstruoitua:

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=rukis+&F=M&C06=et

rukis : rukki : rukistkõrreline kultuurtaim, mille teradest tehakse leivajahu (Secale cereale)’
alggermaani *rugiz
vanaislandi rugrrukis
rootsi rågrukis
balti
leedu rugysrukis
läti rudzisrukis
preisi rug(g)isrukkitera
liivi ri’ggõzrukis
vadja rüis, ruisrukis
soome ruisrukis
isuri ruisrukis
Aunuse karjala ruišrukis
lüüdi rugižrukis
vepsa rugižrukis

Englannin etymologisessa on täysin erlaista ”kantakermaania”:

https://www.etymonline.com/search?q=rye

rye (n.)

Old English ryge, from Proto-Germanic *ruig (source also of Old Saxon roggo, Old Norse rugr, Old Frisian rogga, Middle Dutch rogghe, Old High German rocko, German Roggen), related to or from Balto-Slavic words (such as Old Church Slavonic ruži, Russian rozh’rye;” Lithuanian rugys ”grain of rye,” plural rugiai), from a Euro-pean PIE root *wrughyo- ”rye.” Meaning ”whiskey” (made from rye) first attested 1835. Rye bread attested from mid-15c.

Venäjän etymologinen tuo edelleen esiin uusia yhteyksiä:

https://lexicography.online/etymology/vasmer/%D1%80/%D1%80%D0%BE%D0%B6%D1%8C

рожь

род. п. ржи, укр. рож, др.-русск. ръжь, болг. ръж, сербохорв. рȃж, род. п. ра̏жи, словен. rеž, rž, род. п. ržȋ, чеш. rеž, род. п. rži, слвц. rаž, польск. reż, в.-луж. rоž, н.-луж. rеž, полаб. raz Родственно лит. rugỹs «рожь», лтш. rudzis, др.-прусск. rugis, др.-исл. rugr, др.-сакс. roggo «рожь», сюда же др.-исл. rygr «жители о. Ругия», лат. Rugii, англос. Rugas (Р. Мух, D. Stammesk. 120).

Kоми rud᾽źеg,удм. ǯiǯеk «рожь»,морд. roź – то же заимств.из какого-то восточ- ного и.-е. языка (Паасонен, Мordw. Chrest. 119; JSFOu 23, № 24, 1 и сл.; FUF Anz. 15, 37; ср. Траутман, ВSW 246; Арr. Sprd. 416; М.-Э.3,555; Торп 350; Хольтхау- зен, Awn. Wb. 233). Из русск. заимств. мар. ǝržа, uržа «рожь» (Вихман,ТТ 49).

От *ръжь произведено ръжанъ = ”rukiilainen”, timotei, прилаг., народн. аржано́й, оржано́й, укр. iржани́й, блр. iржаны́ .

Неверно эти формы объясняют Шрадер-Неринг (2, 266), которые предполага- ют заимствование из тюрк. или фин. Сомнительно родство с фрак. βρίζα (Г. Майер, ВВ 20,121; Фик,ВВ 29,241); абсолютно невероятно сближение с польск. местн. н. Rgielsko и др.-русск. Симарьгла, вопреки Брюкнеру (458).

https://etimologija.baltnexus.lt/?w=rugys

Antraštė: rugỹs

Straipsnelis: Sl. rъžь bei lie. rugỹs, germ. *rugi laikomi germ.-slav.-balt. Entleh- nung aus trak. βρίζα [brixa] (< *wrugya) [Senn: Handbuch d.Lit.Sprache I 1966,35; pagal Šraderį]. H.-Fr. Rozenfeldas (In: Wissensch. Zeitschrift der E. M. Arndt -Universität Greifswald VI, 1956/67, 187 B.) mano [292], kad iš seno trakiškas žodis, pamatuotas wrugya, buvęs paskolintas kaip indoeur-kas (sic!) rughio-, rughi-. Sl. rъžь aiškiai remiasi rughi (pastarąja lytimi pamatuoti s. isl. rugr, s.ang. ryge ‘rugiai’), o lie. rugys (< rugijas) pasidaryta iš rughi-, pridedant pries. (kaip ir s. frankų rogga, s. šv. roggo; s. v. a. rocko reprezentuoja n-kam. vedinį rughyōn, besiremiantį ta pačia rughi-).

Prielaida, jog rughi yra skolinys iš trak. wrugya, besiremia tik akivaizdžiu seman- tikos atitikimu. Dar pridurčiau, kad žodžio pradžios wr- anglų kalboje būtų išlikęs ligi viduramžių pabaigos, tačiau s. ang. lytis yra ryge. Taigi kažin ar trak. žodžio praforma laikytina wrugya ar wrughya.

Georgijevo (V. Georgiev: Vъprosi na bъlgarskata etimol., 1968, 27) samprotavi- mai, jog trak. žodis kilęs iš *wri(n)-ghyā, kuri giminiška su ind. vrīhi- ryžiai = riisi’, man rodos neįtikinanti. Aš pats siūliau (In: Numerals, 153–154) trak. žodį kildinti iš *bhrūg-, kuriuo remiasi ir lo. frūgēs, etc. Anksčiau manyta, kad leksema ‘rugiai’ fiksuojama bl., sl. ir germ. kalbose. ”

RK: Kaikki nuo sopivat kyllä samaan sarjaan.

” Dabar šis žodis fiksuojamas ir iran. kalbose, plg. kotan. rrusa ‘miežiai = kaura’ bei kvarezm. rsy (arba rysy). ‘t.p.’. Žinoma, šių iran. formų prieb. s gali būti tik iš ž (< g), nors šitie fonetikos dalykai aiškūs nevisiškai.

Prie paminėtų iran. formų pridėtini fin.-ugr. žodžiai, kuriuos mini Vasmer II 530. Tikėtina, jog fin.-ugr. kalbos išlaikiusios archaiškesnę be palatalizacijos rughi formą, plg. (hanti) chant. räk ‘Mehl = karkeat ruisjauhot, Brei = mäski’, (viro) es. rokk ‘Mehltrank (für Tiere), Mehlsuppe = eläinten kylmään veteen tehty jauhojuoma.’ (ir kt. pvz.).

Taigi sl. rъžь yra paveldėtas iš ide. (tas pat pasakytina apie kitų kalbų leksemą ‘rugiai’), jis ne skolinys.

Šaltinis: Szemerényi 1967, 292–294

Ruis saattaa olla samaa juurta kuin riisi:

https://www.etymonline.com/search?q=rice

rice (n.)

mid-13c., from Old French ris, from Italian riso, from Latin oriza, from Greek oryza ”rice,” via an Indo-Iranian language (compare Pashto vriže, Old Persian brizi), ultimately from Sanskrit vrihi-s ”rice”. The Greek word is the ultimate source of all European words (Welsh reis, German reis, Lithuanian ryžiai, Serbo-Croatian riza, Polish ryż, etc.). Introduced 1647 in the Carolinas. Rice paper (1822), originally used in China, Japan, etc., is made from straw of rice.

https://lexicography.online/etymology/vasmer/%D1%80/%D1%80%D0%B8%D1%81

рис

I, род. п. -а. Вероятно, через ср.-нж.-нем.,нж.-нем. rîs «рис», нидерл. rijs из ром. (ит. riso, ст.-франц. rîs), которые произошли из народнолат. оrуzа, греч. ὄρυζα — то же. Последнее — через ир. посредство (афг. vrižē) пришло из Индии (др.-инд. vrīhiṣ «рис»); ср. Фик, GGA, 1894, 243; Гофман, Gr. Wb. 237; М.-Любке 501; Клюге-Гётце 477; Литтман 15.

Маловероятно толкование слова рис как контаминации франц. riz и нем. Reis — то же, вопреки Преобр. (II, 205). Укр. риж «рис» заимств. через польск. ryż из ср.- в.-н. rîs от ит. riso; см. Огиенко, РФВ 66, 367;

Брюкнер 473 II  — растение «Sрirаеа Ulmaria»,   ромжа́ = [romža] mesiangervo (sikoangervo, F. vulgaris) олонецк. (Кулик.).

Заимств. из голл. rijs, нем. Reis «побег = vesa, verso lehtivarsi, веточка = oksankärki, ritva». ”

RK: Tuskin on noin, että se tuosta saksan ”krisusta” tulee. sikoangervo on vanha kivikuden tärkeä vljelyskasvi ennen naurista ja perunaa. Nekin saattoivat olla jopa vaihtotavaraakin. Ne saattavat liittyä kreikan ja traakian juuri-sanoihin.  Suomen sana rönsy (römpsy) saattaa liittyä joukkoon.

 

https://etimologija.baltnexus.lt/?w=ry%C5%BEiai

Antraštė: ryžiai

Straipsnelis: Visose ide. k.žodžiai, žymintys sąv. ‘ryžiai’, yra vienos kilmės, visi tie- siogiai ar netiesiogiai kilę iš gr. ὄρυζα [bridza], kuris galbūt yra iškraipyta (per Iraną) žodžio s.i. vrīhi- ‘ryžiai’ forma (plg. afganų vrižē).

Šaltinis: Buck 1949, 519

Paitsi sanaan Reis = verso,vesa oras,kuten varsin usein oikeassa olleeksi alun perin melko ”ufologisiksi” katsotuissakin ideoissa osittatutnut Aleksandr Brükner ehdottaa, sanat voivat liittyä myös germaaniverbiin reisen = matkustaa, olla ”reissuviljaa”: matkaevästä ja kauppatavaraa…

Etymology 1 saks. Reis = riisi

From Middle High German rīs, borrowed from Late Latin risum or risus, from Latin oriza, borrowed from Ancient Greek ὄρυζα (óruza) (Modern Greek όρυζα (óryza)). See also English rice. [1]

Etymology 2 saks. Reis = verso, ”(k)risu”

From Middle High German rīs, from Old High German rīs, hrīs, from Proto-Germa- nic *hrīsą. Cognate with Dutch rijs, English rise, rice. More at rice (Etymology 2).

Jos kantasana todella on *wrugya-, liittyy koukkoon ehkä myös tämä:

https://en.wiktionary.org/wiki/frux#Latin

frux

Etymology

From Proto-Indo-European *bʰruHg- (fruit).

Pronunciation

Noun

frūx f (genitive frūgis); third declension

Declension

Third-declension noun.

Case Singular Plural
Nominative frūx frūgēs
Genitive frūgis frūgum
Dative frūgī frūgibus
Accusative frūgem frūgēs
Ablative frūge frūgibus
Vocative frūx frūgēs

Derived terms

Descendants

References

https://www.etymonline.com/search?q=fruit

fruit (n.)

late 12c., ”any vegetable product useful to humans or animals,” from Old French fruit ”fruit, fruit eaten as dessert; harvest; virtuous action” (12c.), from Latin fructus ”an enjoyment, delight, satisfaction; proceeds, produce, fruit, crops,” from frug-, stem of frui ”to use, enjoy,” from suffixed form of PIE root *bhrug ”to enjoy,” with derivatives referring to agricultural products. The Latin word also is the source of Spanish fruto, Italian frutto, German Frucht, Swedish frukt-.

Originally in English meaning all products of the soil (vegetables,nuts, grain, acorns); modern narrower sense is from early 13c. Also ”income from agricultural produce, revenue or profits from the soil” (mid-14c.), hence,”profit,” the classical sense preserved in fruits of (one’s) labor.Meaning ”offspring,progeny,child” is from mid-13c.; that of ”any consequence, outcome, or result” is from late 14c. Meaning ”odd person, eccentric” is from 1910; that of ”male homosexual” is from 1935, underworld slang. The term also is noted in 1931 as tramp slang for ”a girl or woman willing to oblige,” probably from the fact of being ”easy picking.” Fruit salad recorded from 1861; fruit-cocktail from 1900; fruit-bat by 1869.

154

Die Annahme einer späten Verbreitung der Sache in der umgekehrten Richtung stünde im Gegensatz zu einer Feststellung bei BERTSCH: ”Die Slaven sind nicht die ersten Roggenzüchter gewesen. Sie haben den Roggen bei ihrer Einwande- rung nach Norddeutschland vorgefunden, und ohne ihr Zutun, allein durch die natürliche Entwicklung ist er schließlich zum Hauptgetreide des Ostens geworden. Im 11. und 12. Jahrhundert war er im Gebiet von Smolensk…überhaupt nicht vorhanden. (61

Die Hypothese des finnländischen Schauplatzes der wesentlichen ältesten Berüh-rungen muß zu der Lehrmeinung in Beziehung gesetzt werden, daß sich das lappische Sprachgebiet erst in relativ junger Zeit auf den äußersten Norden Skandinaviens reduziert hat. Es käme nur der schmale Küstenstreifen nördlich des finnischen Meerbusens als Berührungsgebiet in Betracht.

Daß die lehnnehmende urostseefinnische Bevölkerung so gering an Zahl gewesen sein soll, daß sie nur zu einem kleinen Teil auch südlich und östlich des finnischen Meerbusens angesiedelt gewesen wäre, erscheint nicht sehr plausibel.

[HM: Ei ole ehdottoman mahdotonta silti, etteikö juuri tuo alue nykyisen Oulun tienoilla olisi ollut Skandinavian rantoja pitkin purjehtineiden ja sieltä vanhoja löysästi sitoutuneita ranta-asukkaista muualle karkottaneiden Jastorf-kultturin germaanien ensimmäinen kohtauspaikka suomalaisten kanssa.]

Es bliebe demnach nur die Alternativerklärung, den südlichen historischen lappis-chen Wohngebieten schon für die früheste Zeit den Charakter von Streusiedlun- gen beizulegen oder die traditionelle Auffassung bezüglich des Schauplatzes der germanisch-ostseefinnischen Berührungen beizubehalten. VAJDA vermutet, daß das lappische Siedlungsgebiet am Ende des 1.nachchristlichen Jahrtausends seine größte Ausdehnung gehabt hat:

”Lappische Gruppen gab es damals am südlichen Gestade des Weißen Meeres, in Ostkarelien und Ingermanland, zwischen dem Ladoga- und Onegasee‚ in großen Teilen von Finnland, auf der Kolahalbinsel sowie im Norden und Nordwesten Skandinaviens” (431). Nach VAJDA gestalten sich die frühen Bevölkerungsverhältnisse in Finnland folgendermaßen:

[HM:Inkeri (Inkere)on kuuria ja tarkoittaa ankkuria,lt.inkaras (samaa juurta kuin mm. onki), Laatokka (Ladoga) on liivin Aldoga = Maininkijärvi, slaavikielille tyy- pillisesti metateettisesti lyhyen vokaalialkuisen alkutavun tapauksessa, vastaavasti Alode-joki (Olhavanjoki) on liivin Aalto(jen)joki, Onega = liivin Ääni-, Melujärvi Õneg = Ääninen. Kuolla = saamen < kala. Iĺmen (ven. Ilmajärvi) on liivin Ylimenojävi: sieltä pääsee laivalla jokia pitkin Baltian ympäri Šelon-jokea pitkin.]

”Die Indizien u.a.das Beibehalten der nicht-finnisch-ugrischen Namen der im Wei-ßen Meer lebenden Seesäuger – lassen darauf schließen, daß die im 2. Jahrtau- send v. Chr. von den Finno-Ugriern wahrscheinlich schon beeinflußten, z.T. sogar finno-ugrisierten protolappisch-frühlappischen Gruppen vorwiegend an der Weißmeerküste, nördlich vom Hauptblock der Finno-Ugrier lebten. Spätestens im 1. Jahrtausend v. Chr. hat der Fernhandel auch die nördlichsten Gegenden des heutigen Rußlands erreicht.

155

Damit hängt vielleicht zusammen, daß die frühesten Lappen (beziehungsweise die restlichen Protolappen) sich zu dieser Zeit,wie es scheint,in großen Teilen von Nordwestrußland verbreitet haben: Im ganzen Raum zwischen der Mezeri-Mün- dung und Leningrad, in südlicher Richtung vielleicht bis zum Il’mensee‚ die Mehr- heit hat aber vermutlich in der Ladogagegend gelebt. Etwa von der gleichen Zeit an rechnet man auch mit der Einwanderung von Lappen nach Finnland und der Kolahalbinsel (430).

Nach OZOLS ist in Estland und Südfinnland erst von der Mitte des ersten vor- christlichen Jahrtausends an mit Ackerbau und Viehzucht “als Haupterwerbs- quelle neben Jagd und Fischfang” zu rechnen (1986, 346).

In den Jägern und Fischern der Kammkeramik sieht OZOLS die ”Vorfahren der späteren Ostseefinnen”, in den viehzuchttreibenden Trägern der Bootaxtkultur die Vor- bzw. Urbalten (347).

[HM:ensimmäiset tulijat eivät olleet kantabaltteja vaan jo voimakkaasti ”(volgan-) suomalaistuneita” itäbaltteja, vasarakirveskansaa. Niin paradoksaalista kuin asia onkin lähimpä kantabaltteja olleita kantalatvialaisia/muinais-liettualaisia tuli etelästä vasta vasarakirves-itäbalttien JÄLKEEN.]

Die Kammkeramiker seien um die Mitte des 3. vorchristlichen Jahrtausends von Osten in ein Gebiet eingewandert, das um die Wende des 3. zum 2. Jahrtausend von den Trägern der Bootaxtkultur besiedelt wurde (346). Diese Kultur läßt sich im gesamten Baltikum und in Südfinnland nachweisen (344). Demzufolge wären die Vorfahren der Ostseefinnen ein halbes Jahrtausend vor Ankunft der Urbalten in Südfinnland autochthon.

… ”

Kantaindoeuroopan muoto on luultavasti ollut lhell nynyliettuan sanaa preke = (vaihto)tavara, myyntiä varten tuotettu hödyke.
Valitettavasti mulla ei ole siitä etymologisen sanakijan artikkelia, pisttetään liettua-latvia-sanakijan pätkä siitä.

prekė = tavara, tuote

Lietuviešu—latviešu vārdnīca

prẽkė (2) prece
plataus vartojimo prekės – plaša patēriņa preces = kulutustavarat
gera prekė pati save giria folkl. – laba prece pati sevi teic = hyvä tavara kaupittee itte ittensä

užversti prekėmis ek. – pārplūdināt /tirgu/ ar precēm = täyttää tavaroilla
prekiauti (~iáuja, ~iãvo), tirgot; tirgoties; käydä kauppaa
prekiautojas -a (1) tirgotājs -a;
prekiavimas (1) tirgošana; tirgošanās; tirdzniecība;
prekyba (1) tirdzniecība
didmeninė prekyba – vairumtirdzniecība
mažmeninė prekyba – mazumtirdzniecība
užsienio prekyba – ārējā tirdzniecība
valstybinė prekyba – valsts tirdzniecība
prekybininkas -ė (1)
1. tirdzniecības darbinieks -ce
2. tirgotājs -a;
prekybinis -ė (1) tirdzniecības-; tirdzniecisks -a
prekybinė atstovybė – tirdzniecības pārstāvniecība
prekylangis (1) vitrīna;
prekymetis (1)
1. tirgus laiks
2. gadatirgus;
prekingas -a (1) produktīvs -a (preču ražošanā);
prekingumas (2) ek. preču ražošanas spēja;
prekinininkas -ė (1) sīktirgotājs -a;
prekinis -ė (1) preces-; preču-
prekinis traukinys – preču vilciens
prekinis ūkis ek. – preču saimniecība
prekyraštis (1) preču saraksts; faktūra;
prekystalis (1) lete;
prekyvietė (1) tirgošanās vieta; tirgus;
prekyženklis (1) preču (firmas) zīme

© Jonas Balkevičius, Laimute Balode, Apolonija Bojāte, Alberts Sarkans, Valters Subatnieks, 1995; © Tilde,

Sana tulee vastinluonteesta: preussin sana priki tarkoittaa vastaan, vastaten

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=1902

prīki

prīki „gegen – prieš“ III 715 [475] frazėje (III 715–6) prīki stessemu Klausīweniki „gegen dem Beichtiger – prieš tą nuodėmklausį“ (= po akimis Plebona VE 29) – praep. „prieš“ su dat. (kaip vok.); visais kitais atvejais – praep. „prieš“ su acc.: prīki „gegen – prieš“ III 11311 [712], „fuͤr (vor) – prieš“ III 9119 [5732] (= poakimis VE 3916), krīki (sk. prīki) „t. p.“ III 9310 [5912] (= priesch VE 408), „wider – t. p.“ III 394 [2912] (= priesch VE 148), III 694–5 [4518] (= priesch VE 2815), III 8921 [5712], prijki „t. p.“ III 3316 [276] (= 357 priesch VE 127), „fuͤr (vor) – prieš“ III 4111 [312] (= nůg „nuo“ VE 1512), priki (stansubban) „dawider – prieš (tai pat)“ III 9913 [635], prīkin „gegen – prieš“ III 9521–22 [617], prīkan „wider – t. p.“ III 6917 [4527] (= priesch VE 292), preiken „t. p.“ I 522 [518], preyken „t. p.“ II 522 [1117].

Minėtos III kat-mo lytys praep. prīki, prijki, priki ir prikin rekonstruotinos į praep. pr. (III) *prīki „prieš“ resp. *prīkin „t. p.“; lytis praep. pr. (III) prīkan (hapax!) yra matyt vietoj praep. pr. (III) prīkin (arba atspindi pr. *prīkan?). Lytys praep. preiken „t. p.“ (I) ir preyken „t. p.“ (II) gali būti praep. pr. (I, II) *preikin „t. p.“ [ar *preikʹan „t. p.“ (< *preikjan „t. p.“)?].

Lytį praep. pr. (III) *prīki „prieš“ kildinu iš adv. pr. (III) *prīki „priešingai“, o šį – iš i̯o-kamienio adjektyvo neutr. (nom.acc. sg.) formos pr. (III) *prīki „priešinis, priešingas“ [su i-kamiene (čia – inovacine!) fleksija pr. (III) *-i, plg., pvz., s. v. v. ainawīdai, brewingi]. Greta šio (i̯o-kamienio) adj. (neutr., nom.acc. sg.) pr. (III) *prīki „priešinis, priešingas“ bus buvęs iš jo atsiradęs subst. (i̯o-kamienis neutr., nom.acc. sg.) pr. (III) *prīki „priešingumas, priekis“ (dėl adj. neutr. subst. neutr. žr., pvz., s. v. giwan), kurį atspindi adv. pr. (III) *emprīki „prieš(ais)“ (žr. emprīki) < *„priešingume (resp. į priešingumą)“ = praep. pr. *en (žr. en) + subst. (i̯o-kamienis neutr., acc. sg.) pr. (III) *prīki „priešingumą, priekį“ (plg. s. v. emprīki). Iš to, kas pasakyta, reikia atstatyti pirmykštį adj. (i̯o-kamienį, nom.acc. sg. neutr.) balt. dial. *prīkja(n) „priešinis, priešingas“ resp. subst. (i̯o-kamienį, nom.acc. sg. neutr.) balt. dial. *prikja(n) „priešingumas, priekis“.

Lytis praep. pr. (III) *prīkin „prieš“ (žr. anksčiau) suponuoja senesnę praep. pr. (III) prīki „t. p.“ (plg. s. v. musīngin). Panašiu būdu ir lytis praep. pr. (I, II) *preikin „t. p.“ (žr. anksčiau) yra matyt vietoj senesnės praep. pr. (I, II) *preiki „t. p.“ < adv. *„priešingai“ = adj. (i̯o-kamienis neutr., nom.acc. sg.) *preiki „priešinis, priešingas“ [su i-kamiene fleksija pr. (I, II) *-i], atsiradusio iš pirmykščio adj. (i̯o-kamienio neutr., nom.acc. sg.) balt. *preikja(n) „t. p.“, iš kurio išvestas subst. (i̯o-kamienis neutr., nom.acc. sg.) balt. (dial.) *preikja(n) „priešingumas, priekis“. Iš pastarojo bus išriedėję: a) lie. subst. (neutr.) *príekja- „t. p.“ príekis 358 „Vorderteil“ (masc.) ir b) la. subst. (neutr.) *priekja- „priešingumas, priekis“, kuris turbūt kontaminuodamasis su la. subst. (neutr.) *priesa „t. p.“ (žr. s. v. prēisiks), galų gale, davė praep. la. prìekš „prieš“ (žr. dar s. v. prēisiks).

Tiek lytis adj. balt. *preikja- „preišinis, priešingas“, tiek ir jo apofoniška lytis adj. balt. dial. *prīkja- „t. p.“ turėjo matyt akūtinę šaknį: tai rodo a) lie. príekis ir b) lytis adj. balt. dial. *prīkja- (su *-ī-, o ne su *-ĭ-!).

Adj. balt. *préikja- „priešinis, priešingas“ laikytinas fleksijos vediniu [su akūtiniu *-éi- (metatoniniu) iš cirkumfleksinio *-eĭ-] iš adj. balt. *preĩka- „t. p.“, o šis – sufikso *-ka- vedinys iš praep. balt. *preĩ (žr. s. v. prei); plg. Endzelīns FBR II 13t., Skardžius ŽD 124.

Tampereen yliopiston professori Matti Apunen väitti YLE:llä Kiinan antavan poliittisista syistä väärennettyjä tietoja koronavirusepidemiasta

Onko tämä koko yliopiston kanta, esimerkiksi epidemiologienkin?

Vai onko yksittäinen mielisairas haistapaskantedehourupölkkypää vain päässyt ”korottamaan Tieteeksi” pölhösotapropagandaansa, joka on ollut hänen Bilderberg-skitsola-agendansa ainakin 20 vuotta?

https://areena.yle.fi/1-50459574

 

Noin kohdasta 12.40:

Juontaja (joku naikkonen):  ” … Siis sellaista jotenkin parempi seuraavaksi tota noin se on ongelmallista mutta täällä koronavirusuutisia päivittäin lukee niin ei siitä kyllä pääse kaikesta ongelmallisuudesta on huolimatta mitä tällä hetkellä oikeesti mitä tapahtuu.

Ruben Stiller (hömppätoimittaja): No ei varmasti luvuista… Siellähän on myös mitä ei kerta varmasti luvuista tule ajatella näin että Kiinalla on ikään kuin hyvät syyt yrittää antaa rehellisiä lukuja mutta siellä on myös onglma: Mitä paikalllisviran- omaiset, minkälaista tie ja antaa näille aloille siellä keskushallinnossa. katso näitä kvia, näitten haamukaupunkien kuvia, sen kadut on tyhjentynyt ja puhutaan siitä, joka toinen kiinalainen on tällä htkellä ninkun karanteenissa. Pekingin ulkopuolella joutuu itse laittamaan itsensä karanteeniin 14 päiväksi, ja visio siitä, mitä tapahtuu kun tällainen epidemia lähtee liikkeelle ja asettelee tulevaisuutta niin on lähtenyt alkuun alueelta. Täältä on todennäköistä, että seuraavakin influenssavirus lähtee myös tältä alueelta.

 

Apumatti:

” … Amerikkalaiset sano jo hyvissä ajoin, kun tämmöiset epidemiat ne on ninku matematiikkaa, niillon tietyt mallit millä ne leviää, niin se sano jo hyvin varhaises- sa vaiheessa, että kiinalaisten luvut ei voi pitää paikkaansa, 20000 jotain tartun- nan saaneet niin täytyy olla kymmenkertanen määrä, et se on ninku matikkaa, ja nyt kun siellä on ninku paikan päällä asioita tutkittu, niin on löydetty aika paljon sellasia syitä, minkä takia kaikki tota tapaukset ei o varmaan tullu julkisuuteen. Meille yksinkertisenkin se on niitä ninkun Hubein ulkopuolella ei o niitä testisettejä, niitä käytetään ainoastaan kuumeen alueelta tuleviin ihmisiin. Ei ihme, että ninkun se näyttäisi olevan niinkuin jotenkuten niinkuin hallinnon, sitä voi olla kysymys ihan niinkuin tekniikasta ja sitten paljon poliittia syitä joiden takia on syytä pitää numerot alhaisina et paras tässä vaiheessa sanoo, et me ei oikeesti tiedetä…. ”

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2019/08/haistapaskantieteen-pohjanoteeraus-tiedetta-romuttanut-bilderberg-holynpolyntoimittaja-ketku-joa-ei-ole-ikina-tehnyt-tyota-hamalaisessa-mieless

MATTI APUSEN PÖLHÖPIERUT OVAT SILLÄ TAPAA ENNAKOLTA ARVATTA-VISSA ERITTÄIN SUURELLA TARKKUUDELLA JO ENNEN KUIN HÄN ON LAIN-KAAN AVANNUT SUUTAAN, ETTÄ HÄNET VOITAISIIN KORVATA MAAILMAN ENSIMMÄISELLÄ (?) HAISTAPASKANTIEDEROBOTILLA!

Oikeastaan hän ON JO sellainen: hän (se!) ei varsinaisesti ajattele, tiukan loogi- sesti niinkuin meidän (oikeiden) tieteilijöden pitää ajatella, vaan hän MAISKUT- TELEE ILMAUKSIA, millaisia vipinöitä ne aiheuttavat, luulisin… Hän ei osaa kuvi- tellakaan, että kaikki muutkin eivät tekisi juuri samoin. Hän olettanee myös, että kaikki saavat ilmauksista samanalaisia (=”keenistä”…) ”kriteeriviboja” – paitsi tie- tysti ”(kriittiset!) HULLUT” – eli mm. ne, jotka tosiaan osaavat ajatella loogisesti.

Ilman loogista ajattelua ei voi tehdä tiedettä. Jos ei voida johtaa väitetyistä fak- toista ja muistatunnetuista tosiasioista uusia loogisia välttämättömyyksiä, joiden on tarkis-tettaessa myös osoittauduttava paikkansa pitäviksi, jos esitetyt väit- teetkin ovat, ei ole mitään muuta keinoa väitteiden ”tutkimiseksi” kuin suora tarkistaminen paikan päällä, joka on usein mahdotonta, ja JOHON EI TARVITA MITÄÄN ERITYISTÄ TIEDETTÄ silloin,kun sellainen sattuu olemaan mahdollista!…”

Tätä täytyy kai nyt sitten oikein Kiinasta asti kysyä, miten on…

Muita harhatietoja aihheesta:

***

Asiantunteva länsimainen ei-Bilderberg-lehdistö kuten tässä Business Insider on pitänyt yleensä Kiinan valmiutta ja toimintaa mestarillisena ja esimerkillisinä. Tuhansien potilaspaikkojen huippuvarustettu konttisairaalakin nousee parissa päivässä, sitä on seurattu reaaliajass XINHUAlla CGTN:llä.

(Tämä tosin ei koske kiinalasten vahaa tapaa myydä myydä toreilla ruokaeläimiä elävänä kotona teurastettaviksi. Se on tähän asti riippunut paikallisviranomaisista niin kauan kuin tartuntaongelmia ei ole esiintynyt.)

Sen sijaan moni taho suhtautuu länsimaisen valmiuksiin epäluuloisesti:

https://www.businessinsider.com/coronavirus-outside-asia-italy-real-threat-to-west-2020-2?r=US&IR=T

The coronavirus epidemic has broken out of Asia and is now a very real threat to the West

”Ajattelu ja politiikka mantelitumakkeesta”…

… eli hienommin sanottuna  amygdalasta…

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoartovihavainen/keskustelut-ja-mielipiteenmuodostus-mantelitumakkeella/

Keskustelut ja mielipiteenmuodostus mantelitumakkeella

Mantelitumake on se osa aivoistamme joka tekee nopeat päätökset, sellaiset joita ei millään ennätetä järkeilemään.  Jos jokin äkillinen vaara uhkaa, jos karhu käy kimppuun, tai joku pölvästi nakkikioskin jonossa hyökkää päälle, mantelitu- make päättää lähdemmekö karkuun, vai ryhdymmekö puolustautumaan, tai kenties hyökkäämään.  Mantelitumakkeen päätöksiin liittyy vahva tunne, kuten pelko tai agressiivisuus.

Mantelitumake tulkitsee meidän puolestamme kanssaihmistemme kasvonilmeet ja elekielen.  Mantelitumake tekee sen homman, siis ilmeiden tulkitsemisen, auto- maattisesti ja pyytämättä, niin että tiedämme ilman sen tarkempaa pohtimista ja miettimistä mitä ne ilmeet ja eleet meille kertovat.  Ei meidän edes tarvitse tiedostaa niitä mantelitumakkeen tulkintoja rationaalisen ajattelun kielelle, me tiedämme vaistomaisesti, mantelitumakkeen ohjaamana, miten meidän pitää sen mantelitumakkeen tuottamaan informaatioon suhtautua ja mantelitumake ohjaa meitä automaattisesti niissä reaktioissamme joilla vastaamme siihen mantelitumakkeemme vastaanottamaan ja tulkitsemaan kehon kieleen. ”

RK: Valitettavasti kansalainen Vihainen ei laita minkäänlaista lähdelinkkiä näihin ”tietoihinsa”…

Mutta häfä ei ole tämän näköinen: hän on kauan notkunut Usarin palstalla kirjoittelemassa ja taatusti lukenut sieltä vielä enemmän. Ja sivustolla on hakutoiminto. Siispä hakuun… Jotkut puoskarallarit varmaan taas…

”Mantelitumake” ei anna tulosta – ei edes Vihavaista…

Sanalla ”amygdala löytyy yksi kirjoitus – mutta Lauri ei ole HUUHARI vaan sellaisten paljastaja:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/grohn/57887-sosiaalisuus-ja-amygdalan-koko-korreloivat/

Sosiaalisuus ja amygdalan koko korreloivat

Lääketieteen Nobel meni sisäisen navigaattorin löytäjille

Me suunnistamme hippokampuksen ja entorinaalisen aivokuoren solujen avulla. Alzheimer-potilaat eksyilevät, koska tauti vahingoittaa ensimmäisenä juuri noita aivoalueita.

Tiede 7.10.2014 2:00
May-Britt Moser vuonna 2014.
May-Britt Moser (häijyn näkönen valetiärehuarra…)

Lääketieteen Nobelin palkinnon saivat puoliksi John O’Keefe Lontoon University Collegesta sekä aviopari May-Britt Moser ja Edvard Moser Trondheimissa sijaitsevasta Norjan teknillis-luonnontieteellisestä yliopistosta.

Kolme tutkijaa selvitti, miten aivojemme sisäinen navigaattori toimii.

(Valhetta, RK)

He löysivät hermosoluja, joiden avulla tiedämme, missä olemme, ja löydämme tien paikasta toiseen.

” Mitä tämä mantelitumakkeen toiminta tarkoittaa käytännössä? 

Se merkitsee sitä että monet ihmiset toimivat useimmissa sosiaalisissa tilanteis- sa suoraan mantelitumakkeensa ohjaamana, ei tarvitse sen kummemmin miettiä ja pohtia omaa käyttäytymistänsä.  Eikä sitä omaa käyttäytymistä ole edes mahdollista kovin helposti tulkita rationaalisen ajattelun kielelle.  Se tulkinta olisi suoraan sanottuna pirun työlästä, ellei miltei mahdotonta.

Onneksi meillä on olemassa valmiita selityksiä mantelitumakkeemme toiminnal- le, sekä vaikeita että helpompitajuisia selityksiä.  Tunnetuimpia oppaita meidän mantelitumakkeemme tuntemattomaan maailmaan lienevät populaarit amerik- kalaiset ihmissuhdeoppaat, jotka ovat usein kirjoiksi kirjoitettuja ja bestsellereitä.

Oman mantelitumakkeemme toimintaan meillä on saatavissa myös henkilökoh- taista opastusta, on ammattitaitoisempia psykiatreja ja psykologeja ja vähän enemmän vaistonsa varassa toimivia kaikenkarvaisia astrologeja ja muita ennustajia ja poppamiehiä,



Itsekin tosin voimme vähän vaikuttaa siihen miten mantelitumakkeemme meitä ohjaa, kunhan vain sosiaalisissa tilanteissa antaisimme aivojemme kuorikerrok- selle enemmän aikaa pohtia erilaisia tilanteita. Pitää vain välttää vaistomaista toimintaa ja viivyttää tilanteita, vaikkapa small-talkin avulla, niin että aivojemme kuorikerrokset ennättävät tilanteisiin mukaan ja tekemään niistä omat päätelmänsä ja omat ratkaisunsa.



Myös somekeskusteluissa on mantelitumakkeemme mukana kuvioissa ja voimme keskustella joko mantelitumakkeillamme, tai sitten aivojemme kuorikerroksilla.

Vaikka eleet ja ilmeet eivät somessa välity, mantelitumake laittaa viestiin omat höysteensä sanavalintojen ja lauserakenteiden muodossa, sekä tietenkin siinä mitä sanotaan.

Someviestittely on sillä tavalla helpompaa kuin tavallinen sosoaalinen kommuni- kointi, että on yleensä aikaa miettiä ja analysoida sitä mitä on sanottu, miettiä vaikkapa sitä onko teksti tuotettu mantelitumakkeella, vaiko aivojen kuorikerrok- sessa.  Mitä kauemman maltamme miettiä asioita, sitä todennäköisempää on että itse tuottamamme teksti tulee aivojen kuorikerroksesta, eikä omasta mantelitumakkeestamme.

Jos se teksti jonka näemme edessämme nostattaa meissä automaattisesti voi- makkaita tunteita, sitä todennäköisempää on että se on tuotettu kirjoittajan man- telitumakkeessa.  Mitä nopeammin kiirehdimme vastaamaan siihen mantelitumak- keella tuotettuun tekstiin, jonkin tunteen varassa, sitä todennäköisempää on että käytämme vastaukseemme omaa mantelitumakettamme, eli siinä keskustelevat silloin mantelitumakkeet keskenään.

Jos mantelitumakkeella kirjoitettuun viestiin vastataan rationaaliseti ja tuntetto- masti aivojen kuorikerroksessa tuotetulla tekstillä, keskustelu luultavasti tyreh- tyy, koska sellaisesta keskustelusta ei yleensä tule mitään jossa toisen ihmisen mantelitumake pyrkii keskustelemaan toisen ihmisen kuorikerroksen kanssa.  Se ei toimi.

Jos tuottaa tekstiä aivojen kuorikerroksella, se tavallaan pakottaa myös keskus-telukumppanin aktivoimaan omien aivojensa kuorikerroksen ja sammuttamaan oman mantelitumakkeensa, jos aikoo ylipäätänsä vastata.

Jos taas mantelitumakkeella tuotetuun tekstiin valstaa omalla mantelitumakkeel- la tuotetulla tekstillä, teksti on yleensä tunteenomaista ja se tulee nopeasti, ikäänkuin automaatiokirjoituksella.

Jos molemmat  keskustelun osapuolet käyttävät pelkästään omia mantelitumak- keitaan, keskustelusta tulee kuitenkin useimmiten pelkkää tunteellista mössöä, jossa ei ole mitään järkeä.  Sellaisia ovat useimmat nettikeskustelut.

Jos mantelitumakkeella tuotettuun tekstiin pyrkii vastaamaan aivojen kuoriker- roksessa tuotetulla tekstillä, se vaatii yleensä enemmän harkintaa kuin mitä ai- vojen kuorikerrosten välillä käydyissä keskustelussa tarvitaan, kun siitä tunteelli- sesta tekstistä pitää analysoimalla irrottaa ne tunnepuolen jutut ja kaivaa esille mitä rationaalista asiaa tekstistä vain on löydettävissä.  Jos tekstistä ei löydy mitään rationaalista, pitää yrittää miettiä niiden tunneviestien peristeella mitä rationaalista asiaa kirjoittajalla olisi voinut olla, jos hän olisi saanut sen sanottua, ja ottaa sitten kantaa siihen. ”

RK: Juttu on siis totaalista paskaa: MANTELITUMAKKEELLA EI AJATELLA. Se antaa kuitenkin ilmeisesti aivokuoren muistirepresentaatioille emotionaalisen värin sen mukaan, millainen se oli muistirepresentaation syntyessä.

Miten ihmeessä tuollaist puoskaritiedot leviäväi, kun niihin ei avoimessa netissäkään tahdo saada otetta?

Mutta täällä löytyy yksi vanha vastaavanlainen höriä 12 vuoden takaa, oikein linkinkinkanssa, joka on kuitemin mennyt pimeäksi:

https://www.tiede.fi/comment/603303#comment-603303

|

”Lainaa: Tunteita käsittelevien aivojen osien kautta ihminen on verkottunut muiden ihmisten, sekä muunkin elollisen kanssa yhteen.

Ensisjaisesti ihminen on verkottunut kielen, ja sitä käsittelevien prosessien kautta.

Juusi se on ´ihmisyhteiskunnan´ olemus erotukseksi esimerkiksi muurakhaiten ´yhteisöistä´ tai susien tai variten tai simpanssien ´laumoista´.”

Ihmiselle kehittyi evoluutiossa ensin tunteet ja kyky tuntea, vasta sitten tunteita symboloiva kieli. Sama pätee edelleen ihmisaivoissa, me teemme päätöksemme mantelitumakkeen varassa, tunteella. Siksi puhutaan savanniaivoista.

Ihmiset ovat verkottuneet tunteiden ja niitä käsittelevien prosessien kautta. Oike- astaan kaikki ihmisten välinen vuorovaikutus pohjautuu tunteisiin. Tunteet ovat moraalinkin taustalla.

http://www.edu.lahti.fi/~kmakinen/MOTIV … UNTEET.htm

Tunteiden taustalla geenit. Oletan yhä vahvemmin, että geenit luovat tajunnan, tietoisuuden.

Matt Ridleyn tulkinnan mukaan on siis geenistä tuleva perustajunta, tietoisuus.

Nagarjuna

Lisättäköön, että Ridley:n lausuntoon lienee tieteellinen syy, hypoteesi ei ole hatusta vedetty.http://fi.wikipedia.org/wiki/Matt_Ridley

http://www.mattridley.co.uk/

Älä suotta paapata tieteestä ”Trofim” Ridleyn yhteydessä.

 

Oppimisen mekanismi tunnetaan, eikä Ridleyn ”teorialla” ole siinä jalan jakoa. (Sen hän kuitenkin ennakoi oikein,että ehdollistumisjärjetelmässä VOI olla synnynnäisiä rutiineita, jotka kuitenkin voidaan OPPIA POIS aitoina ehdollisina reflekseinä. Ei-synnynnäisyys ei ole sii niiden ehdoton kriteeri, vaan se PALAUTUVUUS. Ja viimekätinen kriteeri tietysi on MEKANISMI, jossa mikäkin refleksi toimii. ”

Ja toinen täällä:

https://www.tiede.fi/comment/2302189#comment-2302189

Tokkura

Japetus kirjoitti:
Fields on selvittänyt oppimismekanimismin kahta-kolmea organisaatio-tasoa syvemmältä kuin Pavlovin ehdollistumislait, joten hän ei tietenkään sano ”tulostensa perustuvan pavlovilaiselle ehdollistumiselle”, koska PAVLOVILAISET EHDOLLITUMISLAIT PERUSTUVAT HÄNEN LÖYTÄMILLEEN ILMIÖILLE!

Ei hän sano tuotakaan.

Ei sano, mutta näin päin se tietysti on.

Kyllä se siihenkin muottiin sopii, jos oikein väkisin vääntää. En kyllä menisi mitään noin eksklusiivista johtopäätöstä tekemään.

Kyllä se Pavlov siellä kuitenkin aina jotakin kautta mainitaan vaikka sitten aika epäsuorassakin yhteydessä.

Laita sitten edes se yksi sitaatti.

Kyllä hän tuo Pavlovin (teorian) tuossa esiin tasan oikeassa yhteydessä.

Ainoastaan historiallisessa mielessä Hebbin innoittajana, ei oman teoriansa yhteydessä – sikäli kun tuossa mitään varsinaista uutta teoriaa muodostuikaan. Uutta ei ollut pitkäaikaisen muistin fysikaalisen perustan esiin tuominen, nuo LTP:n perusmekanismit on tunnettu jo jonkin aikaa, mutta tuo temporaalinen kaava eri tumansisäisten prteiinikinaasien alulle laittamien ”kaskadireaktioiden” vaikuttimena kyllä oli uusi havainto.

Fields on tuossa suhteessa jättänyt hebbin pois välistä ja puhuu USA:ssa Hebbin lakina tunnetusta ilmiöstä Pavlovin lakina:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tieteellinen-vallankumous-ne…

Tietysti olisi tieteellisesti aina vaan painavampaa löytää vielä mekanismipoh- jalta PAVLOVIN LAEISTA SELVÄSTI POIKKEAVIAKIN OPPIMISLAKEJA.

Kyllä niitä onkin löydetty. Selvästä poikkeavuudesta en tosin mene takuuseen, se kun on subjektiivinen näkemys.

Ei se ole, jos (biologinen) mekanismi on eri. Silloin on kyseessä eri ilmiö. Ero on objektiivinen, vaikka sitä ei tietysti aina tiedetä.

Pavlovin löytämät mekanismit eivät ole kaiken alku ja loppu, mutta turha sitä on sinulle yrittää selventää. Yleensä tällainen naurettava fanaattisuus peruustuu joihinkin henkilökohtaisiin motiiveihin, mutta en sulkisi täyttä ymmärtämättömyyttäkään asian ulkopuolelle.

Eivät tietenkään mikään ”syvin tieto”, mutta sivuuttamattomia kuitenkin. Pahin ongelma on ollut, ettei niiden biokemiallinen/fysikaalinen mekanismi ole ollut tiedossa (paitsi mm. että sähköinen se on).

Kyllä se on ollut jo tiedossa

 

Mm. täällä

EI JUMALUTA! Sää väität täällä PIKKUAIVOJEN olevat klassisen pavlovilaisen ehdollistumisen mekanismi!!!!

Ei varmasti ole AINAKAAN SILTÄ OSIN MIKÄ NIISSÄ ON JUURI SITÄ EHDOLLISTUNUTTA!!!

On löysetty ihmisiä, JOILLA EI OLE PIKKUAIVOJA LAINKAAN. He voivat olla normaaleja ihmisiä, mutta oppivat joitakin asioita tavallista hitaammin.

On siinä VARSINAINEN ”YLIOPIMESTARI, JOKA EI TIEDÄ YHTÄÄNMISTÄÄN MITÄÄN!!!

http://www.silvalab.com/LMcourse/Thompson1997.pdf

Tämä aivopieru on samalta ajalta kuin Rizzolattin pierupeilineuroonit…

Ja SAMAAN HENGEVETOON VEDÄT TOISEN HÖLLÄRIPLLÄRIJUTUN, jossa kalssillisen ehdollistumisen mekanismin satoonakin olevan AMYGDALA!!!!
(Niin uskomatonta kuin se onakin TÄSTÄ PIERUSTA, eri henkilöille kylläkin, ON KOLME VUOTTA SITTEN JETTU (KÖKKÖ)NOOPELI!!

Ja täällä

Menee vuodelle 1976, ja jotta farssi olsi täydellinen, YKSI TEKIJÄ ON MOLEMMISSA SAMA!!!!

http://www.cns.nyu.edu/~wendy/class/2006sp/reading2/Berger%20Alger%20Thompson_1976.pdf

ELI HÄN ON TÄSTÄ JÄLKIMMÄISESTÄ SANOUTUNUT IRTI (ja siinä ehkä menettänyt arvokkaan kökkönooplein!!!!)!

Mainitsisin taas aplysiankin, jolla on kiistattomasti voitu tehdä klassisen ehdollistumisen kokeita, mutta olkoon tällä kertaa.

PAVLOVILAISTA EHDOLLISTUMISTA ON MÄÄRITELMÄLLISESTI VAIN AIVOKUORELLISILLA SELKÄRANKAISILLAKIN!

Saulille kysymyksiä huomiseen YLE:n Aamu-TV:en!

 

TV1:n Ykkösaamussa presidentti Sauli Niinistö: Mitä haluat kysyä?

Kiina haluaa olla maailman johtava valtio vuonna 2049. Yhdysvallat ei aio katsoa sivusta. Mitä suurvaltojen välinen valtakamppailu tarkoittaa Suomen ja Euroopan kannalta? TV1:n Ykkösaamun vieraana on presidentti Sauli Niinistö.

Sauli Niinistö

Presidentti Niinistö otti valtiopäivien avajaisissa esille suomalaisen keskustelu- ilmapiirin kärjistymisen. Mitä seurauksia kärjistyneellä kielenkäytöllä ja ilmapiirillä on? Minkälaista keskustelua ja minkälaisia arvoja presidentti haluaa edistää?

Kiinan ja Yhdysvaltain valtakamppailun symboliksi on noussut kiinalaisen Huawein rooli Euroopan 5g-verkkohankkeissa. Yhdysvallat on varoittanut Eurooppaa Kii- nan uhasta ja tehnyt selväksi ettei Yhdysvaltain ystävien pidä tehdä yhteistyötä Kiinan kanssa. Minkälaiseen asemaan tämä suurvaltapeli asettaa EU:n ja Suomen?

TV1:n Ykkösaamun vieraana lauantaina 22.2. klo 10.05 on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

Niinistölle voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen tv1.ykkosaamu@yle.fi tai alla olevalla lomakkeella.

Mitä haluat kysyä? ”

Laitoin seuraavan kysymyksen:
 
” Tiedättekö Te, että Te olette patatyhmä terroristinen haistapaskantiedepresi- dentti, joka tapatte ihmisiä valtiollisilla puoskariopeilla?
 
Terrori on sotaa. ”
Saa nährä ny sitte…
.
***
.
Selvisi, että TIEDE ei kuulu ollenkaan Saulin ”arvoihin” (mikä ”ylläri”…), joiden perustana ovat hänen nyt kertomansa mukaan
– ”Jerusalem” ( = uskonkiihko )
– ”Rooma” ( = orjanomistus ja ”herrakansa” ), josta Saulin mukaan ”tulee yhteiskuntajärjestelmä” ja tietyin, tarkemmin määrittelemättömin varauksin
– ”Ateena”, joka myös oli kovettu orjaherravaltio (esimekiksi Sparta oli siinä suhteessa löysempi ja orjillakin mahdollisuus nostaa statustaan mm. armeijassa ainakin aika ajoin), vaikka siellä olikin myös välikerroksia, mm. ns. vapaita kansalaisia, taustaltaan orjanomistajaluokan jäseniä, joilla ei ole yhtään orjaa – esimerkiksi useimmat filosofit olivat heitä.
.
.
.

Ministeri Haavi joutuu ainakin esitutkintaan virkamiehen ”pakottamisesta tottelemattomuuteen” Al-Holista.

https://yle.fi/uutiset/3-11216371

Perustuslakivaliokunta pyytää valtakunnansyyttäjää aloittamaan esitutkinnan ministeri Haaviston toimista

.

Perustuslakivaliokunta päätti asiasta tänään kokouksessaan.

 .
.

Perustuslakivaliokunta pyytää valtakunnansyyttäjää käynnistämään esitutkin- nan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toiminnasta al-Hol-jupakassa. Päätös oli yksimielinen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan esitutkinta kohdistuu erityisesti siihen, miksi ulkoministeri valmisteli konsulipääl- likkö Pasi Tuomisen siirtämistä uuteen tehtävään pois konsulipäällikön virasta.

– Valiokunnassa on ilmennyt, että Haavisto on antanut valmistelumääräyksen ulkoministeriön virkajohdolle, että Tuominen pitäisi siirtää pois tehtävästään. Kysymys kuuluu, miksi hänet tuli siirtää pois tehtävästään sen jälkeen, jos nämä al-Holia koskevat tehtävät siirrettiin jo häneltä pois, Ojala-Niemelä sanoo.

Perustuslakivaliokunta pyytää valtakunnansyyttäjää toimittamaan esitutkinnan, mikäli valiokunta arvioi, että on syytä epäillä rikosta. Esitutkinnassa valtakunnan- syyttäjä voi yhteistyössä poliisin kanssa selvittää epäilyjä sellaisin keinoin, jotka valiokunnalla eivät ole käytettävissä.

– Esitutkintakynnys täyttyy siltä osin, että katsotaan, onko kyse virka-aseman väärinkäytöstä, tai sitten kyseeseen voisi tulla virkavelvollisuuden rikkominen, Ojala-Niemelä sanoo.

Ojala-Niemelän mukaan esitutkintaan määrääminen ei ole kannanotto sen puo- lesta, että ministeri Haavistoa koskeva asia tulisi saattaa valtakunnanoikeuden käsiteltäväksi. Kantaa siihen voidaan ottaa vasta esitutkinnan valmistuttua.

Perustuslakivaliokunta aloitti Haaviston ministerivastuuasian käsittelyn joulun alla opposition kansanedustajien pyynnöstä. Kymmenen kansanedustajaa teki muistu- tuksen, jossa perustuslakivaliokuntaa pyydettiin selvittämään, toimiko Haavisto lainmukaisesti al-Holin leirin suomalaisten kotiuttamissuunnitelmiin liittyen.

Esitutkinnan valmistumisen jälkeen asia palaa perustuslakivaliokuntaan, joka kuulee asiantuntijoita ja valmistelee mietinnön.

Syytteen nostamisesta päättää lopulta eduskunnan täysistunto perustuslakiva- liokunnan tekemän mietinnön pohjalta. Eduskunnan nostama syyte käsiteltäisiin valtakunnanoikeudessa.

Ministeri Haavisto ei kommentoi asiaa prosessin ollessa kesken. Haaviston esi- kunnasta korostetaan, että asian perinpohjainen selvittäminen on asianomaisten oikeusturvan kannalta hyvä asia.

Lisää aiheesta:

Perustusvaliokunta käsittelee ulkoministeri Haaviston toimia
– siirtyykö al-Hol-vyyhti esitutkintaan?

EI HELVETTI! SITÄ EI SYYTETÄKÄÄN TUOSTA ALAISTEN LAITTOMUUKSIIN PAKOTTAMISESTA ”OMAAN PIIKKIINSÄ” SINÄNSÄ, VAAN PELKÄSTÄÄN VIRKAMIEHEN KOSTOEROTTAMISESTA, KUN TÄMÄ EI SUOSTUNUT SELLAISEEN!

Suomeen luodaan KANSALLISISTA POLIITIKOISTA RIIP-PUMATONTA ”SYVÄÄ VALTIOTA”, joka tottelee viime kädessä vain EU:n ja EN:n ja mahdollisesti NATO:n vastaavia piirejä!
 

Analyysi: Valtakunnansyyttäjä Toiviainen ja kansanedustajan syytesuoja – perustuslakitulkinnat herättävät ihmetystä

Perustuslakivaliokunta joutuu arvioimaan myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen lain tulkintaa, kirjoittaa politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.

Perustuslakivaliokunta

Runsaat puoli vuotta istuneella perustuslakivaliokunnalla on käsittelyssä kaksi harvinaista oikeustapausta. Keskiviikkona se päätti, että on aihetta esitutkinnalla selvittää, onko ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ylittänyt toimivaltansa yrittä- essään siirtää virkamiehen toisiin tehtäviin. Erimielisyys syntyi valmisteltaessa al-Holin leirillä Syyriassa olevien suomalaislasten kotiuttamista.

Torstaina valiokunta jatkaa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen syyttämislupa- pyynnön käsittelyä. Se koskee kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) viime kesäkuisia puheita eduskunnan täysistunnossa. Silloin Mäenpää vertasi turvapaikanhakijoita kasvikunnan vieraslajeihin.

Nyt valiokunnan on kuitenkin otettava kantaa myös siihen, tulkitseeko valtakunnansyyttäjä perustuslakia ja sen pykälää 30 oikein vai väärin.

” 29 § Kansanedustajan riippumattomuus Kansanedustaja on velvollinen toimes- saan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustusla-kia, eivätkä häntä sido muut määräykset.

30 § Kansanedustajan koskemattomuus Kansanedustajaa ei saa estää hoitamas- ta edustajantointaan. Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen va- pauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsitte- lyssä noudattamaosa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut. Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava edus- kunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen, josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.

31 § Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen Kansanedustajalla on eduskun- nassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä. Kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaa- matta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vastaan,puhemies voi huo- mauttaa asiasta tai kieltää edustajaa jatkamasta puhetta. Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista.

32 §  … ”

 

Valtakunnansyyttäjä Toiviaisen mukaan hänen on saatava eduskunnalta lupa jo pelkän Mäenpään syyteharkinnan tekemiseen. Siis siihen pohdintaan, onko hän syyttämättä jättämisen vai syytteen nostamisen kannalla.

Toiviaisen tulkinta luvan tarvitsemisesta jo syyteharkinnalle on yllättänyt monet oikeusoppineet. Valtiosääntöasiantuntijat on kutsuttu valiokunnan kuultaviksi ensi viikolla.

Samaa perustuslain pykälää on käytetty runsaan sadan vuoden aikana vain kolmesti. Yhdenkään kansanedustajan syytesuoja ei ole näissä tapauksissa purkautunut.

Perustuslaista vahva suoja kansanedustajalle

Perustuslaki suojaa erityisen järeästi kansanedustajan valtiopäivätoimia kuten täysistuntopuheita, kirjallisia kysymyksiä tai puheenvuoroja valiokunnassa. Ne katsotaan kansanedustajan työn ytimeksi.

Jotta kansanedustajaa vastaan voidaan nostaa syyte valtiopäivätoimesta, edus- kunnan tiukan eli viisi kuudesosan enemmistön on annettava sille suostumuksensa.

Tähän saakka perustuslain pykälä on ymmärretty niin, että poliisi tekee esitutkin- nan ja siirtää asian valtakunnansyyttäjälle jos katsoo, että on syytä epäillä rikosta. Mäenpään tapauksessa näin kävi, ja asia siirtyi valtakunnansyyttäjälle. Valtakun- nansyyttäjä puolestaan tekee oman harkintansa, ja tuo pyynnön syytteeseen asettamisesta eduskuntaan vain, jos hän päätyy syytteen nostamisen kannalle.

Näin asian kertoo ymmärtäneensä esimerkiksi Mäenpään puolueen perussuoma- laisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho napakassa twitter-viestissään  ”Perustuslain 30§: Syyttämättä jättämiseen ei tarvita eduskunnan lupaa. Syyteharkintaan ei tarvita eduskunnan lupaa. Vain syytteeseen asettamiseen tarvitaan eduskunnan lupa. Ei ole vaikea asia. Voi katsoa perustuslaista.”

Halla-aho ilmoitti heti rikosilmoitusten saavuttua poliisille viime kesänä, että pe- russuomalaiset eivät koskaan suostu puoluetoverinsa syytesuojan purkamiseen. Sen he pystyvät 39 kansanedustajan äänellään estämään.

Jos eduskunta toimii Toiviaisen tulkinnan mukaan, kansanedustajat äänestävät siitä, saako valtakunnansyyttäjä aloittaa syyteharkinnan vai ei. Perusuomalaiset tuskin antavat lupaa harkintaankaan.

Silloin asia Toiviaisen mukaan raukeaa, koska kuten hän pyynnössään kirjoittaa ”tulen tekemään päätöksen syyttämättä jättämisestä syyteoikeuden puuttumisen perusteella”.

Suomeksi: Asian käsittely päättyy siihen. Piste.

Syntyisi outo tilanne. Varsinaiseen asiasisältöön eli Mäenpään vertauksiin ei ottaisi kantaa valtakunnansyyttäjä eikä kukaan eduskunnassa vaan vain rikosilmoitusten tekijät ja esitutkinnan tehneet poliisit.

… ”

IS: Ulkoministeriön ammattiyhdistyksen johtaja ottaisi henkilöstöasiat pois Haavistolta tutkinnan ajaksi

Virkailijayhdistys katsoo, että kyse on koko virkamieskunnan asemasta.

Pekka Haavisto

Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen puheenjohtaja Juha Parikka siirtäisi ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.) pois ministeriön henkilöstöhallintoon liittyvät asiat ministeriä koskevan poliisitutkinnan ajaksi, kertoo Ilta-Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti keskiviikkona käynnistää esitutkinnan Haaviston toiminnasta. Tutkinnassa selvitetään Haaviston toiminnan laillisuus hänen pyrkiessään siirtämään konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin al-Holin leirin asioiden hoitamisen yhteydessä.

Parikka arvioi Ilta-Sanomille, että Haavistoa koskevassa esitutkinnassa on tavallaan kyse koko virkamieskunnan asemasta. Hän siirtäisi henkilöstöhallintoasiat määräaikaisesti toiselle ministerille. ”

Bloomberg myrkyn lykkäsi Jenkeissä: Hillary varapresidenttiehdokkaksi!!!

Ei se ainakaan kauheasti henkeään ajattele siinä tilanteessa, JOS TULISIKIN VALITUKSI!

 

https://bongino.com/hillary-clinton-responds-to-rumor-shed-be-bloombergs-vp/?fbclid=IwAR1on57FJcJGf2UqqF2bH6awjiDXCnVicIWEEreza7NaaFaaNSpTVY9NcTs

Hillary Clinton Responds to Rumor She’d Be Bloomberg’s VP

by Matt Palumbo Posted: February 19, 2020

Last Saturday, in what was likely a strategic attempt to garner headlines and relevancy on a Saturday afternoon when there was no other substantive news for major networks to report, the Drudge Report dropped a “bombshell” that Michael Bloomberg was considering none other than Hillary Clinton as his Vice Presidential candidate. Over at the Bongino Report we linked to the report with caution that it had to be taken “with a pound of salt.”

The report came only a few weeks after Hillary publicly said that she “feels the urge” to run. Hillary has been making vaguely similar comments every couple of months since she lost, which, like Drudge, are probably only made to get attention.

The Bloomberg campaign responded that they hadn’t yet considered any VP candidates at the time, but came short of explicitly denying that Hillary could make the list. Now Hillary is confirming that she hasn’t “felt the urge” to serve as his VP.

According to Fox NewsHillary Clinton on Tuesday reportedly shut down rumors that she might consider serving as Michael Bloomberg’s running mate if he were to win the Democratic presidential nomination.

“Oh no! I’m just waiting and watching as this plays out. I will support whoever the nominee is,” she told the moderator while in Puerto Rico for a Clinton Global Initiative event.
Last week, the 2016 Democratic nominee played down the idea that she could be a vice presidential pick, telling Ellen DeGeneres on her show, “Well, that’s not going to happen, but no.”

If Hillary Clinton were to be the eventual Democrat nominee’s VP, it would certainly be an asset to the Trump campaign. On the downside, we’d have to regularly see Hillary Clinton on the news for the next year.

Hölynpölytiede-KONEelle ei myydä enää…?

Sillä EI ole mitään ”oikeutta väärentää tiedettä” (mikä rinnastuu jouk-komurhaan esimerkiksi KONEen ja minun alallani ja lääketieteessä). Kaikkein vimeksi sillä on ”oikeutta” laajentaa NIITÄ ”pisniksiä” täältä Sisä-Pierulasta isoon maailmaan. On täysin käsittämätöntä, keiden persettä ne ovat luulleet nuolevansa – kauppojansa ”edistääkseen”…

.

https://yle.fi/uutiset/3-11213605

Koneen toimitusjohtaja kaupan kaatu- misesta: Thyssenkrupp vaati 2,5 miljardin euron ennakkomaksua – riski oli liian suuri

Koneen toimitusjohtajan Henrik Ehrnroothin mukaan Thyssenkruppin taloudellinen tilanne on erittäin huono.

Kone Oyj

Hullu presidentti Bolsonaro nimitti KREATIONISTIN Brasilian tiedeviraston johtoon!

Ensin se poltti sademetsä ja nyt tämä…

Tämä on saman tason törttöily kuin että minut nimitettäisiin arkkipiispaksi…

Science-lehti:

Brazil’s pick of a creationist to lead its higher education agency rattles scientists

This is the second time under Bolsonaro that a nominee’s views on creationism have become an issue. In January 2019, Damares Alves, Bolsonaro’s newly appointed minister of women, family, and human rights, drew criticism for saying, in a 2013 video, that Brazil’s evangelical churches had lost influence in society by allowing scientists to “take control” of the teaching of evolution in schools.

[1] https://www.sciencemag.org/news/2020/01/brazil-s-pick-creationist-lead-its-higher-education-agency-rattles-scientists

Biologian apu. prof. Pz Myers tykittää kovemmin termein:

Brazilian creationism under the wing of fascists
[2] https://freethoughtblogs.com/pharyngula/2020/01/27/brazilian-creationism-under-the-wing-of-fascists/

 

https://www1.cbn.com/cbnnews/world/2020/january/brazil-selects-creationist-to-head-education-agency-overseeing-all-graduate-study-programs

Brazil Picks Creationist to Head Education Agency Overseeing All Graduate Programs

01-27-2020

Brazil’s appointment of an Intelligent Design advocate as the head of a government agency that oversees all of its graduate study programs has drawn criticism from some of the country’s scientists.

Over the weekend, President Jair Bolsonaro’s administration named Benedito Guimarães Aguiar Neto as the new president of CAPES, an agency within Brazil’s Ministry of Education, according to the website of the American Association for the Advancement of Science (AAAS).

CAPES regulates, supervises and evaluates all graduate-level programs at the South American country’s universities, and funds thousands of scholarships for master’s and doctoral students. It also issues funding calls for research and provides training for teachers in primary and secondary education, according to a Brazilian government press release.

Aguiar Neto graduated with a degree in electrical engineering in 1977 from the Federal University of Paraíba (UFPB) and completed a master’s degree at the same institution in 1982. He also completed his doctorate in the area in 1987 from Technische Universität Berlin, in Germany; and post-doctorate in 2008 from the University of Washington.

He served as the head of Mackenzie Presbyterian University (MPU) for the last eight years. MPU is a private religious school located in Sao Paulo. It advocates the teaching and study of intelligent design (ID), an outgrowth of biblical creationism that argues that life is too complex to have evolved by Darwinian evolution, and so required an intelligent designer.

According to the AAAS website, Aguiar Neto was recently quoted in an MPU press release as saying that ID should be introduced into Brazil’s basic education curricula as ”a counterpoint to the theory of evolution,” and so that creationism could be supported by ”scientific arguments.”

He made the comments prior to the second Congress on Intelligent Design, which was held at Mackenzie in October 2019.

Some of Brazil’s scientists are criticizing Aguiar Neto’s appointment and wonder how this could reshape the country’s education programs.

”It is completely illogical to place someone who has promoted actions contrary to scientific consensus in a position to manage programs that are essentially of scientific training,” evolutionary biologist Antonio Carlos Marques of the University of São Paulo’s Institute of Biosciences told the website.

Researchers have been at odds with the new policies of President Bolsonaro’s administration since he took office last January. The administration has done away with several government agencies previously dedicated to climate change.

Evangelical Christians in Brazil are among Bolsonaro’s strongest supporters.

CBN News has reached out to Dr. Aguiar Neto for comment. When he replies, we will update this story with his comments.

***

Brasilia on viimeisten 20 vuoden aikana ollut yksi maailman parhaista tiedemaista. Mutta nyt tuli toppi…

”Bolsunaru” Brasilian presidentiksi… äärimmäisen harmillista…

 

Tiedemaa saa tiedepresidentin pienen tauon jälkeen

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/04/kreationistinen-haistapaskantiede-ja-fasismi

keskiviikko, 27. huhtikuu 2016

”KREATIONISTINEN” HAISTAPASKANTIEDE JA FASISMI

Pannaan ”aarteet” talteen , ennen kuin katoavat…

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/

” ”ID-kreationismi” on NATO:n (epäonnistunut) juoni

RK, 9.2.2009 1:34:27, 265667

PLa kirjoitti 09.02.2009 (265651)…

>Niiniluoto ottaa kantaa Puolimatkan
>esittämiin väitteisiin ja toteaa mm.
>ettei ID kreationismi ole tiedettä.

Sotilasliitto NATO lanseerasi ”tieteellisen kreatinionismi” edeltä käsin antipavlo- vistisen ”sosiobiologian/evoluutiopsykologian” sellaiseksi ”vastustajaksi”, jolle tämä pärjää toisin kuin todelliselle tieteelliselle ehdollistumisteoreettiselle ihmiskuvalle:

” NATOn johtava huumausaineasiantuntija, farmasiakenraalimajuri A. E. ”Villimpi-Seppä” Wilder-Smith (Suomessakin usein luennoinut arkkihörhö tai huippudisin- formaattori) formuloi ”Tieteellisen kreationismin” eli ”Älykkään suunnittelun” (ID, ”intelli- gent design”) opin valtaisan mediamyllytyksen säestämänä. Ei niin, että NATO tähän oppiin ”uskoisi” tai edes NIMENOMAAN SITÄ kauheasti haluaisi le- vittää, vaan Naton levittämän ”sosiobiologia/evoluutiofeminismin” SELLAISEKSI ”VASTUSTAJAKSI” MEDIAAN (ja jopa ”yliopistoihin!) JOLLE ”SOSIOBIOLGIA PÄRJÄÄ”, eli täyshouruille ”kreationismia”, tavallisille mänteille ”sosiobiologiaa / evoluutiofeminismiä” ja vain omille huipputieteilijöille ja suurteollisuuden tuotekehittäjille ”monopolina” ”oikeaa tiedettä”!

Tuossa kuviossa ei siis ollut olennaista ”se, mikä siinä on”, vaan päin vastoin ”se, mikä siitä puuttuu”: tieteellinen ”pavlovilaisvygotskilainen” ns. TOIMINNANPSYKOLOGINEN ihmiskuva. ”

https://fi.wikipedia.org/wiki/A._E._Wilder-Smith

Kansalaisten tunnustamien kansallisuuksien väkimäärä NL:n eri väestönlaskennoissa

  1. Uskoisin että kaikki osaavat lukea noita kуrillisiä sen verran, ettei tarvitse kääntää. Mуös Googlella voi kääntää, kun panee tuosta hakuun.
  2. https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9F%D0%B5%D1%80%D0%B5%D0%BF%D0%B8%D1%81%D1%8C_%D0%BD%D0%B0%D1%81%D0%B5%D0%BB%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D1%8F_%D0%A1%D0%A1%D0%A1%D0%A0_(1939)
  3. национальность 1926 год 1939 год 1959 год 1970 год 1979 год 1989 год
    русские 77 791 124 99 591 520 114 113 579 129 015 140 137 397 089 145 155 489
    украинцы 31 194 976 28 111 007 37 252 930 40 753 246 42 347 387 44 186 006
    белорусы 4 738 923 5 275 393 7 913 488 9 051 755 9 462 715 10 036 251
    казахи 3 968 289 3 100 949 3 621 610 5 298 818 6 556 442 8 135 818
    узбеки 3 904 622 4 845 140 6 015 416 9 195 093 12 455 978 16 697 825
    татары 3 159 176 4 313 488 4 917 991 5 783 111 6 185 196 6 648 760
    евреи 2 672 499 3 028 538 2 266 334 2 148 917 1 807 876 1 449 063
    грузины 1 821 184 2 249 636 2 691 950 3 245 300 3 570 504 3 981 045
    азербайджанцы 1 706 605 2 275 678 2 939 728 4 379 937 5 477 330 6 770 403
    армяне 1 567 568 2 152 860 2 786 912 3 559 151 4 151 241 4 623 232
    мордва 1 340 415 1 456 330 1 285 116 1 262 670 1 191 765 1 153 987
    немцы 1 238 549 1 427 232 1 619 655 1 846 317 1 936 214 2 038 603
    чуваши 1 117 419 1 369 574 1 469 766 1 694 351 1 751 366 1 842 346
    таджики 978 680 1 229 170 1 396 939 2 135 883 2 897 697 4 215 372
    поляки 782 334 630 097 1 380 282 1 167 523 1 150 991 1 126 334
    туркмены 763 940 812 404 1 001 585 1 525 284 2 027 913 2 728 965
    киргизы 762 736 884 615 968 659 1 452 222 1 906 271 2 528 946
    башкиры 713 693 843 648 989 040 1 239 681 1 371 452 1 449 157
    удмурты 504 187 606 326 624 794 704 328 713 696 746 793
    марийцы 428 192 481 587 504 205 598 628 621 961 670 868
    чеченцы 318 522 407 968 418 756 612 674 755 782 956 879
    молдаване 278 905 260 418 2 214 139 2 697 994 2 968 224 3 352 352
    осетины 272 272 354 818 412 592 488 039 541 893 597 998
    карелы 248 120 252 716 167 278 146 081 138 429 130 929
    аварцы 158 769 252 818 270 394 396 297 482 844 600 989
    якуты 240 709 242 080 233 344 296 244 328 018 381 922
    буряты 237 501 224 719 252 959 314 671 352 646 421 380
    коми 226 383 422 317 287 027 321 894 326 700 344 519
    греки 213 765 286 444 309 308 336 869 343 809 358 068
    эстонцы 154 666 143 589 988 616 1 007 356 1 019 851 1 026 649
    латыши 151 410 114 476 1 399 539 1 429 844 1 439 037 1 458 986
    коми-пермяки 149 488 143 901 153 451 150 768 152 060
    каракалпаки 146 317 185 766 172 556 236 009 303 324 423 520
    кабардинцы 139 925 164 185 203 620 279 928 321 719 390 814
    финны 134 701 143 437 92 717 84 750 77 079 67 359
    лезгины 134 529 220 969 223 129 323 829 382 611 466 006
    калмыки 129 321 134 402 106 066 137 194 146 631 173 821
    болгары 111 296 113 494 324 251 351 168 361 082 372 941
    даргинцы 108 963 153 837 158 149 230 932 287 282 365 038
    кумыки 94 549 112 604 134 967 188 792 228 418 281 933
    корейцы 86 999 182 339 313 735 357 507 388 926 438 650
    талыши 77 323 88 026 21 602
    ингуши 74 097 92 120 105 980 157 605 186 198 237 438
    адыгейцы 65 270 55 048 65 908 81 478 86 388 124 826
    цыгане 61 234 88 242 132 014 175 335 209 159 262 015
    абхазы 56 957 59 003 65 430 83 240 90 915 105 308
    карачаевцы 55 123 75 763 81 403 112 741 131 074 155 936
    курды 54 661 45 877 58 799 88 930 115 858 152 717
    крымские татары 49 710 147 559 132 272 271 715
    хакасы 45 608 52 771 56 584 66 725 70 776 80 328
    персы 43 971 39 370 20 766 27 501 31 313 40 176
    уйгуры 42 550 97 448 95 208 173 276 210 612 262 643
    литовцы 41 463 32 624 2 326 094 2 664 944 2 850 905 3 067 390
    лакцы 40 380 53 151 63 529 85 822 100 148 118 074
    алтайцы 39 062 47 867 45 270 55 812 60 015 70 777
    ногайцы 36 274 36 615 38 583 51 784 59 546 75 181
    балкарцы 33 307 42 685 42 408 59 501 66 334 85 126
    вепсы 32 785 31 679 16 374 8281 8094 12 501
    табасараны 31 983 33 607 34 700 55 188 75 239 97 531
    черкесы 30 453 39 785 46 470 52 363
    арабы 28 978 21 786 7987 8024 6813 7747
    таты 28 705 11 463 17 109 22 441 30 669
    чехи 27 123 26 194 24 557 20 981 17 182 16 102
    ханты 22 306 18 468 19 410 21 138 20 934 22 521
    ассирийцы 20 256 21 803 24 294 25 170 26 160
    ненцы 19 196 24 791 23 007 28 705 29 894 34 665
    цахуры 19 085 7321 11 103 13 478 19 972
    ижорцы 16 137 7847 1062 781 748 820
    дунгане 14 600 13 930 21 928 38 644 51 694 69 323
    абазины 13 825 15 294 19 591 25 448 29 497 33 613
    шорцы 12 601 16 265 15 274 16 494 16 033 16 652
    чукчи 12 332 13 835 11 727 13 597 14 000 15 184
    рутульцы 10 495 6732 12 071 15 032 20 388
    китайцы 10 247 32 023 25 781 14 681 12 021 11 355
    белуджи 9974 5496 7842 12 582 18 997 28 796
    турки 8570 10 592 35 306 79 489 92 689 207 512
    караимы 8324 5727 4571 3341 2602
    агулы 7653 6709 8831 12 078 18 740
    коряки 7439 7354 6287 7487 7879 9242
    манси 5754 6315 6449 7710 7563 8474
    венгры 5476 154 738 166 451 170 553 171 420
    афганцы 5348 2166 1855 4184 3983 6695
    нанайцы 5309 8526 8026 10 005 10 516 12 023
    румыны 4651 4030 106 366 119 292 128 792 146 071
    ительмены 4217 1109 1301 1370 2481
    нивхи 4076 3902 3717 4420 4397 4673
    испанцы 3187 2446 4107 3039 3172
    албанцы 3057 1770 5258 4402 4336 3988
    тофалары 2829 586 620 763 731
    кубинцы 2593 2811
    сербы 2561 3674 4998 3285 1737 2685
    шведы 2495 1519
    французы 2461 1637 1013 2470 796 701
    удины 2455 3678 5919 6863 7971
    итальянцы 2328 1891 1158 2040 963 1337
    эвены 2044 9698 9121 12 029 12 523 17 199
    саамы 1720 1836 1792 1884 1888 1890
    селькупы 1630 2612 3768 4282 3565 3612
    крымчаки 1480 1790 3000 1448
    голландцы 1430 742 1298 712 794
    удэгэйцы 1357 1743 1444 1469 1551 2011
    эскимосы 1293 1118 1308 1510 1719
    австрийцы 1054 554 504
    кеты 1019 1182 1122 1113
    словаки 887 14 674 11 658 9409 9060
    гагаузы 844 123 821 156 606 173 179 197 768
    вьетнамцы 838 1210 2785 3396
    тувинцы 817 100 145 139 388 166 082 206 629
    нганасаны 748 953 867 1278
    англичане 732 546 399 903 239 348
    ульчи 723 2055 2448 2552 3233
    чуванцы 705 1511
    долганы 656 3932 4877 5053 6945
    орочи 647 782 1089 1198 915
    негидальцы 683 537 504 622
    монголы 559 1774 5170 3228
    американцы 515 327 1039 120 277
    юкагиры 443 442 615 835 1142
    хорваты 384 249 780
    алеуты 353 421 441 546 702
    крызы 273
    норвежцы 272
    энцы 209
    ливы 197 226
    бельгийцы 164
    ороки 162 190
    японцы 93 1027 961 1288 752 683
    баски 85
    народы Индии и Пакистана 61 371 1945 537 1728
    другие 91 407 167 281 19 839 22 250 27 534 32 447
    всего 146 637 530 170 557 093 208 826 923 241 720 134 262 087 369
    285 739 561
  4. https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat?fbclid=IwAR3LKMG-BzblZ-LI5dQYlkfjoqUzRImLLG99wE_B2wzIVFDZIze7QrkA9xM

” Presidentti Koiviston lupauksesta 30 vuotta: Inkeriläisten karusta kohtalosta uskalletaan viimein kertoa

Toimittaja Lea Pakkanen kulki inkeriläisten jäljillä eri puolilla Venäjää yhdessä isänsä, toimittaja Santeri Pakkasen sekä valokuvaaja Meeri Koutaniemen kanssa..

Suomalaiset.

1926 год 1939 год 1959 год 1970 год 1979 год 1989 год

 

финны 134 701 143 437 92 717 84 750 77 079 67 359

Ukrinlaiseksi tunnustautuvien (joita 7.8 miljoonaa oli Venäjän puolella ja oletetta- vasti venäjänkielisiä v. 1927) määrän pieneneminen (toisella rivillä) vuoden 1927 31 mlj.:sta  vuoden 1939  28 mlj.:an tapahtui kokonaisuudessaan Venäjän puolella, vaikka sinne muuttikin Ukrainaa noin 1.3 miljoonaa pääosin etnisiä ukrinalaista. Se johtui siitä, että venäjänkielisten tunnustautumista ukrainalaisiksi Venäjällä ei välttämättä hyväksytty.Ukrainan ukrainalaisten määrä nousi 600000:lla Vuosien 1933-34 pilkkukkuume-epidemia Ukrainassa tappoi noin 1.3 miljoonaa pääasiassa etnistä ukrainalaista.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/jenkit-ja-nato-ja-ukrainan-jarjestetty-nalanhata

Putkinen: Mannerheim aloitti Suomen sisällissodan

Noin se on. Mannerheim oli suorittanut 25.1. 1918 keskusvaltamielisen sotilasvallankaappauksen Suomen johdossa ja oli heilunut jo useam- man päivän sotatoimissa aluksi vähäisiä jäljellä olevia venäläisiä jouk- koja vastaan,kun Punaiset julistivat vastavedoksi työväenvallankumouksen 28.1. 1918.

Venäläiset olivat kotiuttaneet sotaväkeä syyskuusta 1917 alken 20000:n kuukausivauhtia. Sitä oli enimmillään ollut noin 120000. Man- nerheimin tarkoitus ei ollut ajaa loppuja venäläisiä heidän kotimaahan- sa vaan päin vastoin estää heitä pääsemästä sinne – ja tappaa heidät. Mannerheimin väitti muka ”Neuvosto-Venäjän hyökänneen Suomeen”. Kyseessä oli mahdollisesti jonkinlainen ”diplomityö” saksalaisille.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussina/suomi-aloitti-vapaussodan-venajaa-vastaan-27-1-1918/

Suomi aloitti Vapaussodan Venäjää vastaan 27.1.1918

 

Alkutilanne

Suomi oli julistautunut itsenäiseksi 6.12.1917, mutta Venäjä ei vetänyt miehitys-joukkojaan Suomesta,sillä niitä oli tarkoitus käyttää Suomes- sa Venäjän yllyttä- män ja Venäjän aseistaman aseellisen kapinan tuke- miseen. Siis punaisten kapinan Suomen vapailla vaaleilla valittua Eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan.

Suomen Eduskunta ja laillinen hallitus perustivat Suomelle Armeijan 25.1.1918 ja määräsivät sille Armeijalle Ylipäällikön kenraali Mannerheimin.

[i]

Päätös aloittaa venäläisten riisuminen aseista

Mannerheim halusi hallituksen suostumuksella perustaa Etelä-Pohjan- maalle tuki- alueen, jossa kootaan ja harjoitetaan joukkoja Suomen vapauttamiseksi Venäjän miehitysjoukoista. Oli tiedustelutietoja siitä, että oli tulossa lisää venäläisiä joukkoja Pojanmaalle. ”Jos venäläiset toteuttaisivat päätöksensä ja lähettäisivät lisäjoukkoja tehdäkseen tyhjäksi sen, mitä olimme saaneet aikaan, eli, kuten he itse sanoivat, »palauttaakseen Vaasaan järjestyksen», meillä ei ennen pitkää olisi edes lähtökohtaa, mistä käsin toimia.”[ii]

”Tänä tammikuun 25. päivän iltana tein kohtalokkaan päätökseni ryhtyä toimin- taan, ennen kuin vastustaja ehättäisi edelle, ja lähetin vastaavat käskyt. Suojeluskuntalaisten oli tammikuun 28. päivän vastaisena yönä yllätettävä ja riisuttava aseista Etelä-Pohjanmaan varuskunnat.”[iii]

Vapaussodan ensimmäiset viralliset laukaukset

Karjalassa suojeluskuntajoukot, jotka oli määrätty Suomen Armeijan joukoiksi, olivat jo aiemmin joutuneet ottamaan yhteen Venäjän joukkojen kanssa, mutta se oli ollut tilanteen pakosta, eikä ylijohdon käskystä. Siksi katson vasta Ylipäällikön käskyn seurauksena tapahtuneet ensimmäiset laukaukset sodan alkulaukauksiksi.

”Etelä-Pohjanmaan suomalaiselle alueelle sijoitettujen venäläisten aseistariisumista johti kenraalimajuri Paul von Gerich. Lauantaina, 26:na, matkusti hän Vaasasta Ylistaroon järjestäen valtauksen siellä, ja jatkoi sitten matkaa Lapualle henkilökohtaisesti johtaakseen Lapuan ja Seinäjoen valtauksia.

Etelä-Pohjanmaan suomalaisilla suojeluskunnilla oli valtausta aloitetta- essa yhteensä noin 850 kivääriä ja kolme konekivääriä. Venäläisillä oli 1700 kivääriä ja parikymmentä konekivääriä. Edelliset olivat etupäässä maanviljelijöitä, joiden useimpain sotataito supistui muutaman illan hä- täiseen harjoitteluun, parhaiksi osasivat he kiväärin ladata; jälkimäiset olivat – tai ainakin olivat olevinaan – säännöllisesti harjoitettuja joukko-osastoja, sodassa karaistuja ja hyvin aseistettuja. Tältä näkökulmalta arvostellen oli siis edessäoleva ottelu kaikkea muuta kuin tasaväkinen.

Mutta toisekseen: tasankojen miehet olivat päättäneet voittaa, vaikka hampain iskeytyä ryssän kurkkuun, jos muuta asetta ei osu käteen. He iskivät kotiensa ja kamaransa, vapautensa ja maansa puolesta. Heillä oli innokkeena vuosisatoja hautunut viha, ja sitä paitsi heillä oli käsissään aloite. Yllättää vastustaja, se oli alkavan taistelun ja voiton tärkein edellytys.”[iv]

”Tammik. 27:nä, klo 7 illalla, kajahtivat Vapaussodan ensimmäiset laukaukset Etelä-Pohjanmaalla. Ne ilmoittivat Laihian valtauksen alkaneeksi.”[v]

Tämän ensimmäisen kahakan omat tappiot olivat viisi suojeluskuntalaista kaatuneina. [vi]

Odotusta kärsimättömän jännittyneenä

”Olimme todella hyppäämässä tuntemattomaan, mutta päättäväisyyt- tä ei puuttu- nut, sen olin nähnyt koko Suomessa oloni ajan. Ja yrityk- sen onnistuminen perustui juuri päättäväisyyteen ja nopeuteen. Jos suojeluskunnat epäröisivät ja menettäisivät aikaa, niin eri varuskunnat ehtisivät kokoontua yhteiseen puolustukseen ja liittyä punakaarteihin, jolloin mahdollisuutemme saada ne riisutuksi aseista olisivat minimaaliset. Kärsimättömän jännittyneenä odotin siis Ylihärmässä ilmoituksia.

Jo yön aikana saapui hyviä tietoja, ja aamupäivällä 28. tammikuuta oli ilmeistä, että alkumenestys riitti varmistamaan tukialueen tuleville sotatoimille. Suurimmat varuskunnat, Vaasan, Seinäjoen ja Lapuan oli riisuttu aseista. Ennen toiminnan aloittamista oli puhelinyhteydet katkaistu. Sen jälkeen olivat suojeluskuntarivistöt – joissa vain kärkimiehillä oli kivääri – käyneet majoituspaikkojen kimppuun pimeän turvin,luottaen siihen vaikutukseen,jonka epäselvästi häämöttävät joukot tekisivät unenpöpperöisiin venäläisiin.Päivän mittaan riisuttiin aseista yhä useampia varuskuntia. Missä toiminta oli viivästynyt,s yntyi kuten oli odotettavissa todellisia taisteluita. Neljässä päivässä oli koko Etelä-Pohjanmaa vapautettu; 5000 venäläistä oli pakotettu luovuttamaan aseensa, 8 000 kivääriä ja 34 konekivääriä saatu, minkä lisäksi tuli vielä 37 tykkiä, joukko kranaatinheittimiä ja melkoiset määrät varusteita ja ampumatarvikkeita.Sanoma aseistariisumisesta levisi kulovalkeana maakunnassa, eikä innostuksella ollut rajoja – ase kädessä tai aseetta halusi joka mies ja nuorukainen olla mukana! Suojeluskuntain miesvahvuus lisääntyi päivä päivältä, ja vallatut aseet tulivat hyvään tarpeeseen. Ei ollut luottamukseni noihin sisukkaisiin, isänmaallisiin miehiin ollut turha.

Nyt oli ennen kaikkea varmistettava tukialueemme etelästä tulevia hyökkäyksiä vastaan ja turvattava Haapamäen kautta itään kulkevat rautatieyhteydet. Tammikuun 29. päivän vastaisena yönä rata räjäy- tettiin Haapamäen aseman eteläpuolelta. 31. päivänä varmistus työn- nettiin 25 km etelään, Vilppulan kapeikkoon. Tämä tapahtuikin kreivin aikaan, sillä vain kahta päivää myöhemmin puhkesivat tällä kaistalla ankarat taistelut.” [vii]

Ryssien vastahyökkäys

”Vaarallisin hyökkäys suunnattiin kuten sanottu juuri rintaman takana olevaa Haa- pamäen rautatiesolmua kohden,jonka menetys olisi mer- kinnyt valkoisen rintaman katkeamista kahteen osaan. Hyökkäystä johti eversti Svetshnikov (106. venäläisen jalkaväkidivisioonan komentaja), joka oli nimitetty ”Länsi-Suomen armeijan” komentajaksi.” [viii]

Vapaussodan rauhansopimus

Vapaussodan rauhansopimus solmittiin Suomen ja Venäjän välillä pit- kien ja vaikeiden rauhanneuvottelujen jälkeen Tartossa 14.10. 1920. Se rauhansopimus on oikeastaan Suomen syntymätodistus, sillä siinä sovittiin yksityiskohtaisesti mm. Suomen ja Venäjän välisestä rajasta. ”

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/10/suomen-ja-nl-n-tartton-rauhaa-ei-tehty-mistaan-vapaussodasta-vaan-suomen-tynkaeduskunta-oli-julistanut-venajalle-sodan-15-5-1918

RK:

Suomen ja NL:n Tartton rauhaa ei tehty mistään ”vapaussodasta”, vaan Suomen tynkäeduskunta oli julistanut Venäjälle sodan 15.5.1918

Viimeinen punainen taisteluosasto oli antautunut 14.5.1918 eli yhtä päivää aikaisemmin.

Suomen äärioikeisto pyrki tekemään Suomesta 1917 Venäjän maakun- nan Kerens-kin vallan alla ”hajotuttamalla” NAAPURIVALTION SOTI-LASDIKTAATTORILLA oman ylimmän vallan haltijan Eduskunnan. Hyvä kun Kerenski sentään tiesi, mitä sellainen ”vaalit” on, kun hän oli itsekin ollut ehdokkaana Tsaarin neuvoa antavan Duuman vaaleissa 1912 omassa ja Leninin kotikaupungissaan Simbirskissä (Ulja-novsk), ja tullut valituksikin perustamansa ”Sosialistipuolueen” ehdokkaana hänen äänestäjiensä suuren osan epäilemättä luullessa äänestävänsä Leninin puoluetta…

Suomi oli Wienin kongressin rauhan mukaan RIIPPUMATON VALTIO SIITÄ ALKA-EN, KUN TSAARIN HALLITSIJAHUONE LAKKASI OLEMASTA VALLASSA. Suo-men rajatkin oli määrätty Wienin kongressissa, joskin tsaari teki niihin tarkistuk- sen itään päin (suomenkielisen Karjalan liittäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Jos Punaiset ja valkoiset kaartit olisivat tuolloin yhdessä tiedottaneet Kerenskille itsenäisyyden olevan voimassa ja että sitä puolustetaan (kuten esimerkiksi Stalin vihjaisi, mutta ei voinut sanoa suoraan, kun bolshevikitkin tukivat vielä tuolloin Kerenskin hallitusta Valkoisten, Kornilovin ym., kapinaa vastaan, sisällissota olisi voinut olla vältettävissä. On kuitenkin huomattava,että kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi läntisissä naapurivaltioissamme oli tuolloin sisällissota.

Se, että Kerenski lähti pelleilemään Suomen kysymyksessä oli viimei- siä ja ratkaise-via nauloja hänen poliittiseen ruumisarkkuunsa. Eserrien johtama Ukrainan Keskus-rada esimerkiksi lähti omille teilleen.

Suomen eduskunta saattoi sodan julistaessaan tietysti minkään estä- mättä ”Tulki- ta olleensa sodassa” jo olleensa sodassa pitempään.Olihan ylipäällikkö Manner- heim väittänyt omille, erityisesti maalaisliittolaisille kaarteille muka ”Neuvosto-Venäjän hyökänneen Suomeen”,kun hän itse hyökkäsi venäläisissä varuskunnissa vielä jäljellä olevaa väkeä vastaan, joka ei ollut NL:n hallituksen komennossa (eikä tätä ennen myöskään punakaartien,joihin monien venäläisten oli nyt henkensäkin säilyttääkseen liityttävä).Tuollainen tulkinta on pantu mm.kenraali A.F.Airon suu- hun. Toki hän on voinut sellaista puhuakin vaikka ei tunnetusti ollut puhelias, eikä kirjoittanut muistelmiakaan.

Tuo tulkinta ei kuitenkaan ole oikea diplomaattiselta (de jure) eikä fak-tuaaliselta kan- nalta (de fakto):sotaa ei ollut julistettu eikä esimerkiksi aluevaatimuksia vielä esitetty suuntaan eikä toiseen (jos sellaisia ei esi- tetä, ei yleensä kannata julistaa sotaa, vaikka jossakin vaikka ilmassa tai merellä tapella rymisteltäisiinkin).

Venäjän hallitus oli kahteenkin otteeseen yrittänyt lähettää edustajan- sa myös val-koisten puolelle (mahdollisesti myös sovittelutarkoitukses- sa), mutta nämä vangit- sivat lähettiläs eversti Nikolai Kovankon (joka oli ollut Viaporin viimeinen venäläi- nen komendantti) ja torjuivat myös seuraajan minkä jälkeen Suomi kohta julistikin sodan.

Neuvosto-Venäjän armeijan joukkoja ei ollut eikä varsinkaan sotinut Suomessa.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/07/neuvosto-venajan-armeija-ei-tapellut-suomen-sisallissodassa

… ”

 

JP:

[i] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; Osa I; 1921; sivu 1

[ii] G. Mannerheim – Muistelmat; Osa I; 1951; sivu 259

[iii] G. Mannerheim – Muistelmat; Osa I; 1951; sivu 260

[iv] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; Osa II; 1922; sivu 183

[v] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; Osa II; ; 1922; sivu 184

[vi] Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; Osa II; ; 1922; sivu 186

[vii] G. Mannerheim – Muistelmat; Osa I; 1951; sivut 264-265

[viii] G. Mannerheim – Muistelmat; Osa I; 1951; sivu 269 ”

 

Toinen suomalainen kautta aikojen Ortodoksikirkon marttyyriksi