https://areena.yle.fi/1-4598552
https://www.aamulehti.fi/a/e56b2f50-b1b4-46b0-9511-034977ad535d
Idea oli, että ”kaikki mikä on samaa, on geenistä”…
Myös hölynpölyteorian ja -metodin SISÄLLÄ huijattiin: erotetut toisistaan tietämät- tömät identtiset kaksoset sijoitettiin usein mahdollisimman pilkulleen SAMAN- LAISIIN perheisiin ja oloihin, ja sitten ”mitattiin” suuri ”heritabiliteettejä”, jollaisia toimeksiantajien tiedettiin odottavan…
Dokumentin kylmäävä päätelmä kaksostutkimuksista: mikään ei auttanut ketään millään tavalla
18.12.2019 07.00
1960-luvulla tehtiin paljon identtisten kaksosten tutkimusta, jossa lapset erotettiin toisistaan ja sijoitettiin eri perheisiin.Osa sai tietää asiasta vasta aikuisena. Arvattiin- ko silloin, että kokeella voisi olla traumaattisia seurauksia? Nyt tutkitaan, millaisia vaikutuksia toisistaan erotetuille identtisille kaksosille ja heidän perheilleen syntyi?
Kuvassa Doug ja Howard.
Virpi Tiainen
Prisma: Kaksoskokeiden seuraukset
☆☆☆☆☆ Otsikko kiteyttää vastaansanomattomasti tämän hienon dokumentin kammottavan loppupäätelmän. Sen lausuu yhdysvaltalaisen kaksostutkimuksen uhri Howard. Hän sai vasta aikuisena tietää, että on identtinen kaksonen. Doug-veli löytyi kahden vuoden etsinnän jälkeen.
Veljekset olivat 1960-luvulla osa salaista kaksostutkimusta, jossa adoptioon annettiin kaksosia tieteen käyttöön. Adopti-van-hemmatkaan eivät tienneet tutkimuksesta. Tutkijoiden tarkoitus oli selvittää, kuinka paljon perimä ja kasvatus vaikuttavat yksilöön.
Erillään kasvaneiden kaksosten kohtalot ovat riipaisevia.
– Olin kiukkuinen lapsi. Minusta tuntui, että jotain puuttui, mutta en tiennyt mitä, Doug muistelee.
Samaa sanoo kaksossiskostaan vauvana erotettu Paula.
– Minulla oli hieno lapsuus, mutta olin usein surullinen. Minusta on tuhat murjotuskuvaa.
Kun Paula sai aikuisena kuulla olevansa kaksonen, siskon tapaaminen oli mahdo- tonta: sisko oli ampunut itsensä 11 vuotta aiemmin. Samaan ratkaisuun oli tullut Eddie, yksi kolmosveljeksistä. Eddien leski puhuu ohjelmassa kauniisti heidän rakkaudestaan, mutta myös Eddien veljistään erottamisen aiheuttamasta järkytyksestä, jota Eddie ei jaksanut kantaa.
Kaksostutkijoiden selittelyt ovat kylmääviä. Ne eivät ansaitse palstatilaa.
TV1 keskiviikko 18.12. klo 19.00 ”
***
” tiistai, 17. helmikuu 2015
”Älykkyyden päivän” 1.10. ”kunniaksi”: ”psykologiantutkimuksen” heritabiliteettihuijaus!
Maataloustieteellisen heritabiliteetin eli jonkin maataloustuotteen esimerkiksi tek- nisen ominaisuuden JALOSTETTAVUUDEN käsitteen sovellutusalaa on Helsingin ylipoiston ”psykologiantutkimuksessa” (ja muuallakin) laajennettu ihmistieteisiin, erityisesti ”älykkyystutkimukseen”, joihin se ei lainkaan sovellu, koska siinä tutkit- tavana eivät ole ensisijaisesti biologiset vaan muut, kielellisrakenteiset yhteiskun- nallisen emergenssitason ilmiöt. Eikä kielellä ole varsinaisesti olemuksellista tekemistä biologian, varsinkaan geenien kanssa.
Heritabiliteetti tarkoittaa geneettisen eli (rodun)jalostettavissa olevan osan osuutta tutkittavan ominaisuuden varianssista, joka on ominaisuuden keskiarvosta mitattujen poikkeamien neliöllinen keskiarvo.
Heritabiliteetti määritellään tarkasti ottaen aina jossakin POPULAATIOSSA (= kes- kinäisen lisääntymismahdollisuuden omaa-vassa lajin yksilöiden joukossa) ja myös aina viime kädessä jossakin rajatussa ympäristössä: saman männynsiemenkannan selluloosakuidun pituuden heritabiliteetille saadaan varmasti eri arvo Rovaniemellä ja Latviassa. Heritabiliteetti EI nimittäin väitä, että KESKIARVO OLISI TÄYSIN GEE- NISTÄ, eikä se väitä myöskään, että keskiarvo ”jakautuisi geenien ja ympäristön vaikutuksiin” samassa suhteessa kuin varianssi. Heritabiliteetti ei väitä tuosta asiasta mitään ehdotonta ylipäätään.
Jokin ominaisuus voi myös olla täysin geneettinen, mutta sen heritabiliteetti voi silti olla = 0, jos siinä ei ole lainkaan geneettistä vaihtelua kyseisessä populaatiossa, eli sitä ei voida siinä jalostaa. Tuolloin voi tapahtua, että jos populaatioon tuodaan yksi (1) sellainen yksilö, jolla onkin erilaisen kyseisen ominaisuuden antava geeni, niin sen ominaisuuden heritabiliteetti hyppää laakista 0%:sta 100%:in, jos ominaisuus on vielä sellainen, ettei ympäristökään siihen vaikuta. Tällainen ominaisuus on esimerkiksi yhden geenin määräämä banaanikärpäsen silmän väri.
Ihmisillä on ajattelussaan suunnattomasti aivan samoja ominaisuuksia (myös) aivan riippumatta mistään ”biologiasta” (ja siellä varsinkaan geeneistä) mm. koska kaikki ihmiset konkreettisesta kielestä riippumatta mm. ovat omaksuneet yhteiskunnalta jonkin symbolikielen kommunikaationsa ja myös ajattelunsa välineeksi, ja testeillä mitattava ja niillä määritelty ”älykkyys” on sen AJATTELUN (eikä suoraan esimerkiksi ”aivojen”!) ominaisuus!
Joku saattaa katsoa, että minä vain ”jauhan paskaa” ja ”omia luulojani muiden luu-lemisista”, miten he muka ”saattaisivat käsittää väärin” kaksostutkimuksia. Siksi otankin tämän aiheen käsittelytavaksi lainata Vapaa-ajattelijoiden poistettavalta (mm. tämän takia?) keskustelupalstalta keskusteluja, jotka (linkkeineen) osoittavat eri tahojen käsityksiä, jotka kuitenkin ovat suhteellisen hyvin perehtyneet ainakin ko. tutkimusten populaariesityksiin lehdissä ja netissä.
Noista tutkimuksista on myös jaettu yksi Professoriliiton ”vuoden professorin” arvokin. Ei voi kuin kysyä, että millaisia tumpeloita ja poropeukaloita ne TAVALLISET RIVIPROFESSORIT sitten ollenkaan ovatkaan, jos fanaattinen lasten julkisen päivähoidon vastusta Liisa Keltikangas-Järvinen on jokin ”huippu”…!