Kun lukee päivän mediaa, niin ei tiedä itkeäkö vaiko nauraa. Kun sattuu olemaan omakohtaista kokemusta Esperin tytäryhtiön Saga caren toiminnasta, niin poliitikkojen puheet ylisummaan puhuvat ihan jostain muusta, kuin todellisista ongelmista. Joku lehti jo kirjoittikin, että ”nyt poliitikot keräävät helppoja irtopisteitä vanhusten hoidolla”.
Kun aikanaan sorvattiin vanhuspalvelulakia, niin silloin loppuvaiheissa hoitajien mitoitus oli kiistan aiheena. Kokoomus ja Kepu olivat vastaan ja se olikin sitten lopullisen lain kohtalo. Hoitajamitoituksesta ei saatu lakiin kirjausta. Nyt samat kansanedustajat huutavat kurkku suorana, että hoitajamitoitus täytyy kirjata lakiin. Näin siis ennen vaaleja.
Muutenkin nyt on vanhuksilla ystäviä ihan liian kanssa. Varsinkin Kokoomus ja Kepu on paljolti syyllinen vanhusten hoidon nykytilaan. Nykyhallitus on yksityistänyt ja tehnyt vanhuksista kunnan elättiä vanhaan malliin, jolloin huutokaupattiin vanhukset halvimman tarjouksen tehneelle talolle. Silloin oli Suomessa paljon ns. ruotimummuja -ja vaareja. Yleensä he istuivat tuvan nurkassa yksinään ja hyljittyinä, kun talonväki söi pitkässä pöydässä.
Nykyinen vanhustenhoito muistuttaa paljolti entisaikojen ruotimummuaikaa. Kunnat kyörää vanhuksensa halvimman tarjouksen tehneeseen ns. hoivakotiin, joka on monelle vanhukselle pikemminkin ”kärsimysten talo”. Vanhukset ovat yhteiskunnalle vain kauppatavaraa, josta täytyy päästä eroon mahdollisimman halvalla.
Ja nyt siis ennen vaaleja poliitikot ovat paavillisempia, kuin paavi itse eli vaativat vanhusten hoitoon uudistuksia siten, että vanhuksilla olisi hyvä olla.
Katsotaan mitä tapahtuu vaalien jälkeen. Tuskin juurikaan mitään vaikka ihan ensimmäiseksi täytyy lopettaa tarjouskilpailu vanhuksista. Se on erittäin alentavaa ja loukkaa ihmisarvoa. Sitäpaitsi sillä on suora vaikutus palvelujen laatutasoon. Kaikki palvelut nimittäin maksaa, hyvät palvelut enemmän ja huonot palvelut vähemmän. Jos ns. hoivatalo myy palvelunsa kunnille halvalla, niin kuntien vanhukset saavat vain huonoja palveluja. Näin yksinkertaista se on.
Tärkein asia vanhusten hoidossa on yleinen asenne vanhuksia kohtaan. Monissa kulttuureissa vanhukset ovat kunniakansalaisia, mutta Suomessa vanhukset ovat vain kustannuserä ja rasitus yhteiskunnalle. Suomalaisilla on siis asennevamma, joka täytyy heti parantaa, jos halutaan hoitaa vanhukset ihmissarvoisella tavalla.
Ja kokkareiden Verkkouutiset sivulla kehutaan omia. Tottakai kun kokkareet on rahanjaossa mukana. Pitää muistaa että näille sosiaaliluukun rahanahneille kokkareille koittaa tukalat ajat kun ammattiyhdistykset pääsevät puuttumaan huonoihin hoitoihin, johtajien ylisuuriin palkkioihin sekä veroparatiisifirmojen omistusosuuksiin, aika on tavallisen kansalaisen puolella. ☺️
Hallitus ei taida vieläkään tiedostaa yksityistämisvirhettä,
kun pitää tehdä välikysymys – eikö koko eduskunnan pitäisi ryhdistäytyä?
Kovasti puhutaan metodeista – vähemmän yksityistämistä, lisää byrokraatteja ministeriöihin voivottelemaan, potkikaa poliitikko x pihalle.
Mitä jos puhuttaisiin tavoitteesta? Oikeasti, ei vanhus kaipaa yksityistä tai julkista laitosta, ei tietyn puolueen hallitusta. Hän kaipaa, ja ansaitsee asiallista hoitoa. Se on ihan sama kuka sen toteuttaa ja minkä poliittisen tuulen puhaltaessa.
Ja tuon vaatimuksen pitäisi olla universaali.
Olet Kyuu oikeassa, mutta se ei kelpaa sen kummemmin poliitikoille kuin suureen ääneen huutajillekaan.
Nuo kaikki ovat yhden ainoan – ja toisilleen vastakkaisen – ideologian kannattajia eivätkä kykene sopimaan järkevistä vaihtoehdoista.
Kansalaisten elintaso painuu vääjäämättä kohden kiinalaista tasoa. Vihreät vain tahtovat nopeuttaa tätä kehitystä.