Lapin kullan kimallus.

Lapin kultaan suomalaiset, hukuttivat janoaan, nyt vain tehtaan käytävillä, tyhjät pullot kolajaa.

Toinen Lapin kulta myöskin, taitaa mennä menojaan, Kulmuni kun luuli että, nepotismi pelastaa.

Saarikko jo  maata kuopii, Turun suunnas tosissaan, että pääsis siltarummut, Aura- jokeen upottaan.

Mutta myöskin Keminmaalla, vanha ratsu hirnuaa, Paavon mukiin kepukenttä, luottaa niinkuin jumalaan.

Kääriäinen päättä ottaa, käyttöön keinon viimeisen, Lepikosta torpan noutaa, Urkin kuvan lapsuuden.

Kepulaiset luuli että, vasemmisto pelastaa, kun vain jaksaa tovereita, hampaat irves puolustaa.

Kepulaiset tyhjensivät, maalaiskunnat vauhdilla, vaaliuurnat valittavat, hautuumaiden takana.

 

 

 

6 Replies to “Lapin kullan kimallus.”

  1. ….miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolla ja suuri surkastua alhaiseen…….
    .

  2. Arvin runoratsu laukkaa hienosti.
    Pärjäisit sanoituksillasi ex- korkeushyppääjä ja Euroopan mestari Reijo Vähälälle, joka kiertää Suomea nykyään ”Runomiehen nimellä” eri tilaisuuksissa.

    Mikäs Arvi se sinun keksimäsi Suomen pisin yhdyssana olikaan ?

  3. Heikki,- En iennyt Vähälän runoratsusta, mutta korkeushyppääjänä muistan hyvinkin ja pelattiin kerran lentopalloa eri joukkueissa toisiamme vastaan, mutta en kuolemaksenikaan muista mitä seuraa hän edusti pelatessaan, Tampereen lähialueelta kuitenkin.
    Onhan se hienoa, jos olen pisimmän yhdyssanan keksinyt ( tietämättäni )

  4. Eiköhän sen Lapinkullan kimallus ole Lahden kaupungin vesijohto- ja viemäriverkoston vastuulla. Siitä huolimatta oluessa kimaltelee Lapin tuntureiden ja koskien satavuotinen raikkaus.

  5. Eilen oikein ”runossani”, Katrin lähdön ennustin, mustan auton takapenkkiiin, jäivät murheet ”koijarin.
    Kepu joutuu etsiin uuden, rahasalkun vartian, mistä enään puolueelle, löytyis rehti kulkija.

Kommentoi