Teollisuusliiton kolmen viikon lakko alkoi, mutta…

Teollisuusliiton kolmen viikon lakko mekaanisessa metsäteollisuudessa ei pure kaikkialla. Heinolan Versowoodilla työntekijät tulivat aamulla töihin yhtiön liimapalkkitehtaalle. Teollisuusliitosta eroamisia on tapahtunut.
Versowood Heinola
Heinolan Versowoodin liimapalkkitehtaalla työntekijät marssivat aamulla töihin ja pistivät tehtaan käyntiin lakosta huolimatta. Samalla työntekijöitä on eronnut Teollisuusliiton jäsenyydestä. Tehtaalla on 35 työntekijää.

LIIMAPALKKITEHTAAN työntekijä Iida Seppälä vahvistaa tämän: 
– Kyllä täällä painetaan työtä kolmessa vuorossa. Lakkoon jäi muutama, pari henkilöä.

17 Replies to “Teollisuusliiton kolmen viikon lakko alkoi, mutta…”

  1. Näin se maailma muuttuu, ay-liike ei vaan tahdo pysyä muutoksen mukana, joten ihmiset äänestävät jäsenyydestä jaloillaan.

  2. Näkisin avainasiaksi, että kaikkiin seuraaviin on olemassa perusteet:

    1. AY-liikkeen ahneus vie maan perikatoon ja heikentää entisestään mahdollisuuksia parantaa työllisyyttä, tulotasoa ja korjata kestävyysvajetta.
    2. On törkeää maksaa noin matalia palkkoja tai vaatia väliaikaiseks sovittuja kiky-tunteja työntekijöiltä jotka ovat jo joustaneet yli kaiken kohtuuden.
    3. Palkoissa on selvää korotusvaraa ja sitä on liian kauan odotettu.
    4. Palkat ovat yhä liian suuria ja suunnan pitäisi olla pikemminkin alaspäin.

    Kaikkia ylläolevia voit perustella kattavasti, asiallisesti, laaja-alaisesti, pätevin numeroin ja taustoin.

    Se kertoo jotain kiistan luonteesta.

  3. Kiky -tunnit hiertää sopimusneuvotteluissa. Wersowoodin tehtaalla kiky -tunneista maksetaan. Niitä ei tarvitse tehdä talkootyönä.

    Muovitonta kuppukartonkia Kotkassa valmistavan Kotkamillsin tehtaalla ei ole otettu kiky -tunteja käyttöön ollenkaan.

    ”Hän [ tehtaanjohtaja Markku Hämäläinen ] sanoo, että kiky-tunnit olisivat tehtaalle haitaksi.

    – Meillä työtahti on niin kova, että jos alkaisimme lukea kikyn pykäliä, työn tuottavuus heikkenisi.

    – Ihmiset tekevät täällä todella paljon ja tehokkaasti töitä ilman mitään kikyjä. Meillä ei ole mitään syytä lähteä huonontamaan työmme tuottavuutta.”

    https://yle.fi/uutiset/3-11177247

    Kuten tuosta uutisesta käy ilmi, myös työntekijäpuoli on valmis joustamaan silloin, kun asioista yhdessä sovitaan. Aidosti neuvottelemalla päästään huomattavasti parempaan lopputulokseen kuin sanelupolitiikalla.

    Kotkamills on myös hyvä esimerkki paikallisesta sopimisesta.

    Negatiivinen asia tuossa Ylen uutisessa on se, että Paperiliiton Vanhala uhkaa ulottaa lakon koskemaan myös Kotkamillsin tehdsta, jos neuvotteluissa ei päästä spopuun kahden viikon aikana.

    Eli liitto lähtee riitelemään hyvin toimivan työyhteisön tontille. Ei hyvä.

  4. Jos noita Sipilän kiky-tunteja ei olisi niin monta lakkoa olisi vältetty. Väkisin väännetyt muka kilpailukyvyn parantamistunnit. Kuten näkyy, yrityksissä, joissa niitä ei ole ollut tai niistä on maksettu, ei ole lakkohaluja.

    Vähemmän muistettu asia on, että kiky myös siirsi osan veroista eli sosiaaliturvamaksuja työnantajalta työntekijälle. Työntekijäjärjestöjen olisi pitänyt ottaa noiden poisto myös pöydälle tinkimävaraksi. Silloin työnantaja olisi ehkä kompromissina tarjonnut helpommin noiden kiky-tuntien poistamista. Jos alkaa tinkiä liian alhaalta niin toisella on etulyönti. Työnantajapuoli lähti liikeelle härskeillä vaatimuksilla ja pitää kiky -tunneista kiinni silloinkin kun niistä ei ole sille mitään hyötyä. Se on peliä.

  5. Väitän itse, että kiky-tunnit ovat oire huonosta neuvottelutilanteesta ja joustamattomista työmarkkinoista. Eivät todellakaan paras tapa ratkaista asiaa, mutta koska lähes jokainen muu neuvottelukeino on poissuljettu, se oli ainoa jäljellä oleva.

    1. Millä oikeasti oli varmaan merkitystä oli samassa yhteydessä sovittu tiettyjen sosiaaliturvamaksujen siirto enemmän työntekijöiden maksettavaksi eli veronalennus työnantajalle ja korotus työntekijälle (jonka valtio osaksi aikaa kompensoi) ja nollaratkaisulla palkankorotuksissa. Niissä työnantaja kiistatta säästi. Mutta tuo minuuttien kanssa pelleily oli kyllä minusta sitä kuuluisaa vatulointia jolla lienee merkitystä lähinnä mielikuvituksessa jossa työntekijä tekee kuudessa minuutissa vielä yhden puu-ukon myytäväksi ulkomaille.

  6. Kiky-tunnit ja niiden vaikutus…

    On selvää. että vaikutus on erilainen ns. valkokauluksisten kohdalla kuin sinipaitojen. Jos työ on sidottu tiettyyn prosessiin kuten sorvi tai paperikone, niin jokainen lisätunti sen parissa lisää tuotantoa. Sama koskee sairaanhoitoa, jos eivät käyttäisi kikytunteja kahvihuoneessa.

    Kun taas valkokauluksinen ei ole sidottu työpaikalla vietettyihin tunteihin, funtsaa ja hoitaa työasioita kotonaan, jne.

    1. Totta. Ja siksi ajatus kikystä työajan lisääjänä ja varsinkin viennin kilpailukyvyn parantajana on kaavamaisen typerä. Myös hoitoalalla tuskin on säästöä tullut vaikka hoitaja olisi kuusi minuuttia pidempään.

Kommentoi