15.5 – rakeita rakeita

 

 

Sitkeässä on kevään eteneminen. Orvokkini oli ihan kuin maansa myynyt. Jokohan luovuttaa yöpakkasten edessä? Onneksi sentään ei sada räntää. Olin katsovinani kuvia, että Helsingissä ovat saaneet räntäsadetta aamun tunteina.

 

Selailin Ilta-Sanomia ja kyllä, ensimmäisenä maalailtiin kesälle ja syksylle uhkakuvia koronasta. Joka neljäs koronaan kuollut on sairastanut diabetesta, englantilainen tutkimus kertoi. Jollekin unelmaparille oli tullut avioero. Mikä se sellainen unelmapari on joka on heti johtanut avioeroon. Lopetin verkkolehden selailun.

 

Kello ei vielä seitsemää aamulla kun kirjoitan näitä tunnelmia. Perjantaipäivä ja mietin, pitäisikö lotota sitä eurolottoa? Hukkaan taitaa mennä nekin eurot. Taidan vähän aikaa pötkötellä piikkimatolla. Jotenkin tuntuu rentouttavan ainakin pintaverenkiertoa. Olen jo vuosia harrastanut loikomista piikkimatolla. Huolisiko joku sirkus fakiiriksi? Voisin pientä korvausta vastaan suostua köllöttelemään ihmisten töllisteltävänä.

 

Aivan pian lähden matkaan. Iltapäivällä alamme kerätä Vanhasta Puumilasta Kihniö seuran tavaroita pois, kun Puumilan uusi omistaja ajoi seuran evakkoon. Nyt päiväkirja vaikenee ja palaa takaisin illansuussa. Lauantaiaamuna sitten tämä tuotos on luettavissa.

 

Rakeita satoi pitkin päivää ja ilma pysyi koleana. Sain tehtyä vähän töitä ja tietysti otimme päiväunet. Iltapäivällä tapasimme Kihniö seuralaisia. Oli mukava rupatella pitkästä aikaa, muuttotöiden lomassa. Ehdin olla puhelimessa myös arkkitehti Pirjon kanssa Kihniön rakennusinventointi hankkeesta. Myös kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa vaihdoimme kuulumisia.

 

Mirjam tuli luokseni ja tuskin ehti sisällä käydä, kun oli jo mansikkamaan kimpussa. Meillä Vilman kanssa oli samaan aikaan sohvalla hellä hetki, hänen tullessa hyvänä pidettäväksi mahan päälle.

 

Korona ajatuksia:

  • HUS: n lääkäri Asko Järvinen sanoo, että riski tartunnan saamiseen on nyt pieni, Ilta-Sanomien otsikon mukaan. Kunhan ei nyt heittäydyttäisi leväperäiseksi. Tietysti toivotaan saatavan Juhannusjuhlat viettää kokkoa poltellen ja lavatansseissa käyden. Vielä taitaa olla liian aikaista unelmoida ajasta ilman korona vaaraa.
  • ihmisten päät näytetään tietoisesti laitettavan sekaisin, josta olen aiemmin kirjoittanut. Samassa lehdessä kerrottiin kuinka toisen aallon tullessa ihmisillä ei ole suojaa. Ja puhutaan jo kolmannesta aallosta. Vähemmästäkin alkaa ihmisten mieli murtua.
  • eipä olisi uskonut millainen kädenvääntö yksistä kasvomaskeista syntyy. Montakohan kertaa itsekin olen siitä tänne osioon kirjoittanut. Nykyään on muotia käyttää huppua, varsinkin nuorilla. siihen kun vielä vedetään kasvomaski, niin eipä pankkien ja kauppojen valvontakamerat tunnista.

 

Kirjosiepot ihastelevat uutta arkkitehtuuria meidän pihan pöntöissä. Mirjam keksi, että tikkojen hakkaamat reiät on helppo paikata säilykepurkkien kansilla. Nyt linnut sirkuttelevat puun ja metallin yhdistelmää asuinrakennuksissaan. Pohtivat kovaan ääneen onko Alvar Aaltoa vai nykyarkkitehtuuria.

 

Kevennys:

Kärsin ahtaan paikan kammosta ja siksi välttelin joutumasta uraputkeen.

2 vastausta artikkeliin “15.5 – rakeita rakeita”

  1. Muuten kirjosiepoista; meiltä miltei hävinneet. Sitä vastoin punarinta on reippaasti yleistynyt.
    Tänään luin paikallisesta lehdestä kun eilen kirjoittelin myönteisen tekstin Forssalaisen C-marketin superiloisesta ja palvelutaitoisesta myyjästä; samalla tuli tämä meidän ”mysteerinen Mirrimmekin kuvaan”, palautusta sain mm Mirrin osalta, eivät ihmetelleet lukijat, miksi Mirri meillä on jo kolmisen vuottakin viihtynyt.

    1. Myös Mirjamin pihassa on punarintoja. Hyvä Mirri, nyt täytyy antaa sille herkkuja.

Vastaa käyttäjälle Kalle Pohjola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *