Häpeän

 

 

en saa unta

ajattelen kurdiraukkoja

joita Turkin hullu presidentti teurastaa

maailma seuraa tyynenä

tappamista

kuin mitäkin Hollywood sotaelokuvaa

kurdit eivät nuku

pakenevat kotinsa menettäneinä

pommien, raunioiden

seassa

ja minä valitan ahdistuneena

pehmeällä patjalla

puhtaiden lakanoiden välissä

unettomuuttani

häpeän

Pala nuoruutta

 

Che Guevara katselee

kirjahyllystä

televisiossa Andy, Dave, Pelle

olen taas nuori

olen Che

olen Lepakkoluola

punk ja Maukka Perusjätkä

Karjaa, palokunnantalo

spartakiadit ja Kojo

maailma oli meidän

valmis

käsikäteen

rauhaan

rakkauteen

 

Porvarit räksyttää

 

Olisin todella huolissani jos oikeistopuolueet oppositiossa kehuisivat Rinteen hallituksen toimia. Olisin erittäin huolestunut jos porvarillisen median rakkikoirat, etunenässä Ilta-Sanomien toimittaja Timo Haapala kirjoittaisi edes yhden positiivisen jutun nykyisestä hallituksesta.

 

Olisin täysin typertynyt, jos oikeistolaisen yhteiskuntamme, sen uusiliberalistisen talouspolitiikan toteuttajat, mikä on tarkoittanut työläisten ja köyhien kurittamista, eivät nyt joka ainoa päivä maalaisi piruja Rinteen hallituksen seinälle.

 

Vuosikymmeniä on totutettu ja kansaa alistettu siihen, että vain työväenluokalta ja köyhälistöltä leikkaamalla, heidän elinolojaan heikentämällä voidaan valtion talous turvata. Sitä on alettu pitää kuin itsestään selvänä. Jokainen hallitus vuorollaan on veisannut samaa virttä kilpailukyvystä yrityksiä tukemalla ja valtion – ja julkisen talouden kestämättömyydestä. Vain miljardeja yrityksille antamalla eri menetelmin on muka voitu edes jotenkuten pitää yllä julkista sektoria.

 

Ekonomisteja on kaivettu kivien koloista kertomaan huolestunein ilmein miten meidän käy, ellemme tingi milloin mistäkin työelämässä saavutetuista eduista. Työn tuottavuuden noususta ällistyttävästi, ei ole hiiskuttu sanan sanaa. Ei puhettakaan, että olisi ehdotettu työn tuottavuuden nousun tuloksia jaettavaksi kansalaisten hyvinvoinnin parantamisiin, ettei ihmisten tarvitsisi värjötellä anelemassa leipäpalaa.

 

Säälimättä on isketty pieniin eläkkeisiin, kuritettu työttömiä, sosiaaliturvalla eläviä ja nuoriso on jätetty oman onnensa nojaan. Se on ollut pelin henki ja jos joku on erehtynyt epäilemään harjoitettua talouspolitiikkaa, hyvä ettei ole valkotakkisia kutsuttu paikalle, niin mielipuolisina on ajatuksia pidetty. On ollut vain yksi ja ainoa vaihtoehto talouspolitiikan harjoittamiselle.

 

Nyt kun Rinteen hallitus on edes pikkuriikkisiä askeleita ottamassa politiikassaan askeleita ihmismäisempään suuntaan, niin johan on riemu revennyt oikeistolaisen yhteiskunnan joka taholla. Mistä se kertoo? Se kertoo siitä, että raharikkailla ja äveriäillä on pelko persiissä, ettei vain he joutuisi myös osallistumaan yhteiskuntavastuuseen.

 

Juuri kun saatiin kansalle uskoteltua kuinka hyvinvointivaltio on aikansa elänyt ja toimimaton, niin mitä vielä, vasemmistolaiset alkavat haikailemaan jo melkein umpeen luodun hyvinvointiyhteiskunnan haudan perään ja kaivaa sitä takaisin. Onko ihme jos oikeistolaisten toimittajien hihat palavat ja sydänten rytmihäiriöt saavat käämit räjähtämispisteisiin.

 

Vaikka minulle ja monille muille pitkään altavastaajana eläneille Rinteen hallituksen toimet ovat mielestämme riittämättömiä, niin ei voi kuin ällistyneenä ihmetellä kuinka näitä pieniäkään askeleita paremman elämän puolesta meille ei sallittaisi.

 

Mutta minä kihertelen täällä lukiessani ja uutisia katsoessani porvarien itkupotku raivareita ja heidän silmiinpistäviä kiukusta kihisemisiään. Nukkukoon nyt porvarit huonosti ja pyöriköön lakanoissaan. Nyt saatte sitä mitä olette itse kylväneet ja uskokaa pois, tämä on vasta alkua. Se nyt on vaan niin, että hyvinvointi kuuluu kaikille, eikä vaan eliitille jotka ovat jo lekotelleet yli äyräiden kansan kustannuksella.

 

 

Syntyvyyden lasku ja maaseudun alasajo

 

 

Tutkijat ja tilastotieteilijät ennustavat väestökatoa sekä maaseutukuntien hiipumisia. Ennusteita kerrotaan totuutena. Erilaisilla kalvoilla ja käyrillä vakuutellaan kuinka on ollut ennen ja mitä kohti mennään. Ikään kuin vääjäämättömyytenä jonka edessä kädet on nostettava pystyyn ja tunnustettava tosiasiat. Aivan kuin ihmiset olisivat ”lastut laineilla” kaiken tapahtuessa kuin itsestään, tahdosta riippumatta, ilman ohjausta, suunnitelmia.

 

Kuitenkin esimerkiksi syntyvyys, sen säännöstely on seurausta poliittisista valinnoista. Poliittisilla päätöksillä maahamme on luotu yli miljoonan armeija köyhyydessä eläviä, jotka päivästä toiseen miettivät kuinka pärjätä huomiseen. Mieti siinä perheen perustamista tai lapsiluvun lisäämistä.

 

Monenlaisia uhkakuvia tulevaisuudesta luodaan. Vaikkapa ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma mielikuva elinkelvottomasta maapallosta, ei taatusti lisää houkuttavuutta lapsien tekoon, tuhon omaan maailmaan.

 

Iltapäivälehtien tehtäväksi on annettu luoda hysteriaa tyyliin: Pan epidemia uhkaa tappaa jopa 80 miljoonaa ihmistä. Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paanasen elämäntehtäväksi on puolestaan annettu pelotella suomalaiset kuoliaiksi Venäjällä ja sen petollisuudella ihmiskuntaa kohtaan. Kuka haluaa synnyttää tykinruokaa??

 

Miksi muutetaan lähiöiden pilvenpiirtäjiin ja kivibunkkereihin? Ehdoin tahdoinko halutaan huume – ja mielenterveyshelvetteihin? Ikuiseen stressiin kohdusta hautaan, jossa lohtua ei ”suo rattoisa seura ei viini”, Leinoa siteeraten? Ilman poliittisia päätöksiä ja ohjauksia, ihmiset ovat lähteneet vaeltamaan kaupunkeihin, niinkö?

 

Suomalaista puhdasta ruokaa arvostetaan – puheissa. Haikeina ajatellaan maaseudun rauhallisuutta, haaveena voida asua maalla. Maalla eletään pidempään, luonnosta ammennetaan terveyttä, hyvinvointia. Yhteisöllisyys, ystävien, naapureiden auttaminen ovat kunniassaan. Kuin yhdestä suusta poliitikot jyrähtävät: Koko Suomi täytyy pitää asuttuna.

 

Ihmisetkö pikku päissään kuitenkin ovat päättäneet hylätä maaseudut? Sanovat päättäjille: Rakentakaa meille lähiöitä, haluamme nyt ja heti muuttaa pois leveämmän leivään, paremman elämän pariin kaupunkeihin? Mistä ihmeestä myytti paremmasta elämästä kaupungeissa on iskostunut ihmisten päihin, kun annetaan ymmärtää ihmisten oman halun muuttaa??

 

Mitä on haluaminen? Mistä syntyy halu? Eivät ne itsestään synny, ne synnytetään. Jos yhtäkkiä kapitalistit ja markkinavoimat haluaisivat ja huomaisivat hyötyvänsä ihmisten muutosta maaseuduille, he sata varmasti valjastaisivat poliitikot ohjaamaan poliittisia päätöksiä maaseudun asuttamisen suuntaan.

 

On hämmentävää seurata kuinka annettaan ”viisailta” tahoilta ymmärtää ja viestitetään kansalle, että tämä nyt on trendi, eikä sille voida mitään. Maailmanlaajuisesti maapallo kaupungistuu ja sillä sipuli, on vain elettävä siinä mukana.

 

Lapsia nyt ei vaan synny, minkäs teet ihmisten tahdolle? Ja poliitikot, virkamiehet ja naiset, tutkijat, tilastotieteilijät, markkinavoimien edustajat toteavat kuin yhdestä suusta kalvoja ja käyriä tulkitessaan: Emme me mitään voi kansan tahdolle ja maailman menolle, eikä mielipiteiden muokkauksella tai arvovalinnoilla ole mitään tekemistä ihmiskunnan elämänkululle! Joten nöyryyttä lisää ja hartiat kyyryssä odottelemaan uusia uhkakuvia, vai eikö sittenkään?

Hitot uhkavista

 

meren pinta nousee

jäätiköt sulaa

jääkautta povataan

ei osata naida

lapsia ei synny

suomalaiset kuihtuvat pois

ja hitot

otan lapion

kaivan montun

tyhjennän huussin alusen

sitä ihteään ainakin

riittää

ja maaäiti

kiittää

Neuvostoliitto – kapitalismi ja Greta Thunberg

 

Pidin Neuvostoliiton sosialismista. Ihmiset saivat elämän perusedellytykset, työtä, koulutusta, terveydenhuollon, asumisen, turvallisen yhteisön ja kaikkea muuta hyvän elämän edellyttämää. Neuvostoihmisillä oli hyvä olla. Tahdoin samanlaisen järjestelmän koko maailmaan – tahdon vieläkin.

 

Mutta Neuvostoliitto haluttiin nujertaa ja nujerrettiin. Neuvostoihmisille kerrottiin länsimaisesta kapitalistisesta ihanuudesta, jossa on kaikkea yltäkylläisesti, jossa voi huoletta kerska kuluttamalla toteuttaa toiveita joita kapitalistinen markkinatalous suoltaa ihmisille liukuhihnalta.

 

Lapset saavat muovileluja huoneidensa täydeltä. Vauvoista aikuisuuteen ostetaan merkkivaatteita, uusia laitteita ja koneita mitä vain ehditään suunnitella ja tyrkyttää heidän käyttöönsä. Elämän tärkein tavoite on haalia mammonaa. Materialla ja omaisuudella mitataan ihmisarvo yhteiskunnan hierarkiassa kohdusta hautaan. Onneton perhe jollei pihassa ole kahta autoa, lomilla pääse lentämään lämpöön, kuluttamaan kuluttamasta päästyään.

 

Näin kapitalistinen maailma sai niskalenkin sosialismista – materian ihannointi, sen houkutukset, haavekuvat jostain ihmeellisestä ja ainutlaatuisesta elämästä saivat yliotteen todellisesta elämäntarkoituksesta. Taas kerran haluttiin uskoa siihen vihreään ruohoon aidan toisella puolella.

 

Koko kapitalistinen maailma ja totta mooses meidän Suomemme suoltavat päivästä toiseen irvistelyjä ja luoden kauhukuvia menneestä sosialismista. Ihmisiä yritetään pelotella ja vaakutella sosialismin mahdottomuudesta. Edellä kuvattu sosialistinen elämänmuoto on karmeinta mitä voi kuvitella maan päällä olevan. Onneksi siitä päästiin.

 

Nyt sitten kapitalistinen järjestelmä, sen ylläpitäjät, läntisten maiden päämiehet/naiset ovat nostaneet esikuvakseen nuoren ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin.Thunberg syytti lapsuutensa ja tulevaisuutensa pilaamisesta YK: n ilmastonmuutoskokouksessa juuri noita samoja tahoja jotka loivat rahaan ja kuluttamiseen vannovan läntisen kapitalistisen maailman.

 

Kun Gretalle taputetaan, lainataan hänen sanomisiaan, nyökytellään hyväksyvästi ja kiitellään, niin toisella kädellä näytetään esimerkein kuinka kamalaa jos luovumme kaikesta krääsästä, mielipuolisista erilaisista elämäntyyleistä.

 

Kyllä, esimerkeiksi nostetaan Kuuba, Venezuela ja monet muut jotka ovat irtautuneet järjettömästä kapitalistisesta oravanpyörästä. Sellaista ei kerta kaikkiaan voi sallia, että jotkut maat haluavat laittaa kansalaistensa terveydenhuollon kuntoon nollaamalla lapsikuolleisuus, luoda sivistystä opettamalla lapset ja aikuiset lukemaan, nostaa köyhä kansa kohtuulliseen toimeentuloon, jakaa tasapuolisesti yhteistä hyvää koko kansalle.

 

Greta on kapinallinen, saanen mukaan miljoonat nuoret, hyvä niin. Meidän aikuisten kapinallisten on paljastettava ja riisuttava ammoisen alasti maailmaa uhkaavat kapitalismin kyyt. Nämä käärmeet luikertelevat Greta Thunbergin ja hänen hengenheimolaisten muka ystäviksi. He kertovat samat huolet ja murheet kuin maailman nuoriso, mutta samalla pitävät visusti huolen, että huoli pysyy ilmaa kourivana, vailla kapitalistisen järjestelmän kritiikkiä.

 

On vain yksinkertaisesti herättävä ruususen unesta ja haihattelusta kuinka maapallo voidaan pelastaa monin erilaisin tempuin – ei vaan voida. Vanhentunut, aikansa elänyt järjestelmä on tullut tiensä päähän. Ihmisten tiedostamatta kapitalismi horjuu ja huojuu jo, maailman nuoriso Greta Thunbegin johdolla keikuttaa kapitalismin purtta siihen malliin, etteivät mitkään järjestelmän pelastusliivit voi sitä estää uppoamasta.

 

 

 

 

 

Miten käy Kihniön apteekin?

 

Apteekkarin paikka vapautuu Kihniössä kun nykyinen apteekkari Petteri Pietikäinen palaa lähelle kotikontujaan. Harmi sinällään, kihniöläiset kun ottivat Pietikäisen nopeasti omakseen. Mielellämme olisimme Petterin pitäneet kunnassamme.

 

Tummat pilvet leijuvat myös pienten kuntien apteekkien yllä. Kuinkas muuten, eihän ole päivääkään, etteikö synkkiä uutisia kerrottaisi siitä saakka kun bisnes rynni väellä ja voimalla hoiva – alalle.

 

Apteekkari – nettilehti kertoi kuinka suuret hoiva-alan yritykset ovat alkaneet keskittämään myös lääketoimituksia. Lehden mukaan lääkehuolto sirpaloituu ja siirtyy satojen kilometrien päähän. Että tämäkin vielä pitää nähdä. Mutta näin käy kun palveluita tuotetaan setelinkuvat edellä.

 

Tässä lehden esimerkki Ylä-Savosta: ”Kun Ylä-Savon sote myi keväällä hoivakoti Sotkanhelmen Attendolle, paikkakunnalla heräsi huoli. Kävi ilmi, että kiinteistön mukana myös annosjakelu siirtyisi Attendon sopimuskumppanille. Vieremän apteekki menettäisi puolet annosjakeluasiakkaistaan.” ” Apteekkarilehden tuoreen kyselyn mukaan 32 apteekkia on viime aikoina menettänyt annosjakelun samalla kertaa, kun kotihoito tai palveluasuminen on ulkoistettu. Lisäksi 38 on menettämässä asiakkaita lähiaikoina tällä tavoin.”

 

Näin hälyttäviä uutisia saamme lukea armaassa Suomen maassamme tapahtuvaksi. Ei ihme, että Vieremällä omaiset ovat nousseet puolustamaan omaa apteekkiaan. Miten mahtaa alueellamme käydä? Joko vanhusten annosjakelua täälläkin aletaan keskittää?? Onko jollain tietoa, perusturvalautakunnalla tai ohjausryhmällä? Vai onko edes heillä mahdollisuus vaikuttaa yrityksen strategisiin suunnitelmiin ja saada tietoa?

 

En yhtään ihmettelisi, ellei jo olisi suunnitelmia tehty. Täytyyhän yrityksellä viivan alle jäädä tulosta, eikä siinä polulla saa esteenä olla kiviä ja männynkäpyjä. Jos yhteistoiminta-alueellamme otetaan tässäkin asiassa mallia muualta maasta ja apteekki palvelut aiotaan keskittää, niin miten apteekkiemme käy? Kuka uskaltaa tulla apteekki yrittäjäksi pieneen kuntaamme, jos sen toiminnasta tulee hyvin rajallista.

 

Arvatkaa vain lukijat alkaako pikkuhiljaa nyppimään minuakin tämä jatkuva asioiden esille nostaminen. Vaan minkäs teet kun jatkuvalla syötöllä uhkakuvia leijuu kuntamme yllä. Pelko kuntamme lopullisesta näivettymisestä on todellinen.

 

Ennen kaikkea surulliseksi tilanteen tekee se voimattomuuden tunne, hoiva-alan työntekijöiden, asiakkaiden/potilaiden ja heidän omaistensa puolesta, joilla ei totta totisesti ole helppoa jatkuvien muutosten myllerryksessä.

 

Petteri Orpo – miksi vaikenet asehankinnoista?

 

 

Eilen 19.9 saimme kuulla kuinka puolustusvoimat hankkii Rauman telakalta uusia aluksia 1.3 miljardilla eurolla. Eilen myös eduskunnan kyselytunnilla kokoomuksen eduskuntaryhmä oli hellyttävän yksimielisesti huolissaan rahojen riittämättömyydestä uusien hoitajien palkkaamiseen, työllisyyden hoitoon. Ei kuultu yhdenkään kokoomuslaisen suusta ehdotusta, josko asevarustelusta voitaisi rahoittaa työllisyyttä, hoivaa ym. muita tärkeitä asioita.

 

Kokoomus on ollut käärmeissään hallituksen palkkaamista uusista avustajista, jotka ovat heidän mielestään pois hoitajamitoituksen tason nostamisesta. Sosiaalisessa mediassa on levitetty pilkkakuvia miten hallitus kylmän rauhallisesti panostaa avustajamäärien kasvattamiseen, vierellä kuva jossa vanhukset joutuvat tyytymään edelleen ala-arvoiseen, alimitoitettuun hoivaan.

 

Näin se raaka populismi toimii. Tiesittekö muuten, että SDP saa puoluetukea arviolta 6.0 miljoonaa euroa, Perussuomalaiset 5.7 miljoonaa ja Kokoomus 5.5 miljoonaa euroa. Yhteensä eduskuntapuolueet kuittaavat n. 30 miljoona euroa. Miksi tästä vaietaan? Miksi populistinen älämölö ei yllä puoluetukeen kun muuten ollaan huolissaan vanhuksista ja vaippojen riittävyydestä?

 

Missä viipyy myös todellinen vertailu vanhusten hoivan ja asevarustelun välillä? Uusia hävittäjiä hankitaan 7-10 miljardilla eurolla, ilman, että oppositio silmää räpäyttäisi? Kokoomukselle on tärkeämpää lennättää taivaalla uusia uljaita hävittäjiä ja antaa vanhusten samaan aikaan virua vaipoissaan sänkyjen pohjilla. Kokoomus ei aio tehdä välikysymystä siitä, miksi ilmastoa pilaavia hävittäjiä hankitaan vaikka hallitusohjelma painottaa ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeyttä, eikä kyseenalaista mistä rahat hankitaan?

Sen sijaan Kokoomus aikoo jättää välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen mielestä työllistämistoimiin tehdään menolisäyksiä, ennen kuin on tienattu rahat.

Odotan Kokoomuksen aikovan esittää välikysymyksessä veropohjan muuttamista niin, että pääomatuloja ja muita verotusmuotoja palautetaan takaisin jotka ovat rikkaita hyödyttäneet. Kai Mykkänen ja Petteri Orpo ovat varmaan yhtä mieltä, että kevään 13.5 miljardin osingonjako kertoi selvää kieltä kasvaneesta työn ja pääoman välisestä epäsuhdasta ja siihen on uusin veroratkaisuin saatava muutos. Sarkasmini tässä kohtaa sallittaneen!

Riihikuivaa rahaa on yltäkylläisesti hoitamaan sosiaaali – ja terveyspalvelut erinomaiseen kuntoon. On varaa poistaa köyhyys, leipäjonot, asunnottomuus ja muut yhteiskuntaa kalvavat epäkohdat.

Miksi mitään ei tapahdu? Miten on mahdollista luisuminen hyvinvointivaltiosta pahoinvointivaltioksi, jossa kroisokset ja rikkaat kylpevät yltäkylläisyydessä ja suuri osa vaeltaa toimeentulonsa, köyhyyden äärirajoilla? Siksi kun oikeistolainen hegemonia sai vasemmistosta niskalenkin. Oikeistolainen yhteiskuntamme on ottanut pääomat ja rikkaan kansanosan erityissuojeluun, porvarillisen valtamedian myötävaikutuksella, kansalaisia aivopesten illasta toiseen.

Vaikka Rinteen hallituksen toimet ovat täysin riittämättömiä köyhyyden ja eriarvoistumiseen poistamiseen, kuitenkin suunta on parempaan, niin nuokin hallituksen vähäiset toimet saavat kokoomuslaisten, raharikkaiden ja heidän käskyläisensä mediaväen suunniltaan.

Että kehtaavatkin antaa edes rippuja valtiontaloudesta heikompiosaisille, eikä edes keppiä ja ruoskaa tarjota. Kyllä nyt oikeistolainen yhteiskunta, sen arvomaailma saa kolauksen, vaikka vain pienenkin ja siksi Rinteen hallitus on pikinmiten kaadettava. Muutenhan köyhät ja osattomat alkavat pian ahneiksi ja hyppiä pöydille. Sellaista ei tule sallia ja siksi kova oikeistolainen yhteiskunta täytyy pelastaa hinnalla millä hyvällä.

 

 

 

 

Kun ei rahat riitä jukolauta

 

 

Jo Irwin Goodman aikoinaan lauloi otsikon mukaan rahojen riittämättömyydestä. Ei ole maailma Irwinin ajoista muuttunut. Olipa hallitus mikä tahansa, olipa lama tai korkeasuhdanne rahasta tuntuu olevan pulaa, vaikka onkin vanha keksintö.

 

Todellisuudessa rahasta ei koskaan ole ollut pulaa, se vaan jostain kumman syystä ajautuu aina vääriin taskuihin. Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten/Sinisten hallitus itki ja parkui rahapulaa ja sen varjolla iski ns. kansan karttuisaan käteen.

 

Tehtiin armottomia leikkauksia ja heikennyksiä monin eri keinoin, jolla tavallinen kansa pistettiin kärsimään. Kaurapuurosta tuli pienituloisten viikoittainen pääruoka. Laittoiko Keskustan, Kokoomuksen, Perussuomalaisten/Sinisten hallitus vanhusten hoidon kuntoon lisäämällä tuntuvasti hoitajien määrää?

 

Ei lisännyt, päinvastoin hoitajia rangaistiin Kiky – sopimuksella, jolla leikattiin lomarahoja ja tehtiin muita heikennyksiä. Toteutettiin massiivinen 6.5 miljardin tulonsiirto työläisiltä työnantajille. Säälittä edellinen hallitus rokotti köyhää kansaa ja keksimällä keksi uusia rangaistuksia esim. työttömille, ihan vaan piruuttaan, kun työttömät kritisoivat työelämän orjamarkkinoita.

 

Nyt Rinteen hallitus, jota markkinoidaan vasemmistohallituksena (kyseenalainen termi, koska hallituksessa myös Keskusta, Vihreät, RKP), valittaa myös pääministerinsä suulla rahapulaa, istuttuaan vasta kotvan. Toki euroja kuluu uudella hallituksella Sipilän hallituksen (Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset/Siniset) vaurioiden korjaamiseen.

 

Kapitalistinen järjestelmä ajautuu yhä tiuhempaan kriisin kouriin. Jokainen lama maksatetaan kansalaisille, ympäri maailmaa, kuten voidaan nähdä. Suomi on sidottu tiukasti kapitalismin pihteihin. Viime kädessä EU, valuuttarahastot, ym. muut sanelevat mitä saamme tehdä ja mitä emme.

 

Miten muuten on selitettävissä uudet miljardeja maksavat hävittäjähankinnat, vaikka päähallituspuolue on vasemmistolainen SDP, ja jota säestää demareista vasemmalla oleva Vasemmistoliitto. Vasemmistolainen työväenliike on ollut kautta aikain myös rauhanliike, tunnuksena miekat taottava auroiksi. Miksi siitä nyt livetään? Miksi aseet ovat tärkeämpiä kuin kansan hyvinvointi?

 

Miksi Venäjän kauppaa ei elvytetä? Siksi kun olemme sidoksissa läntisen kapitalistisen maailman ja sen käsikassaran Naton talutusnuoraan. Presidenttimme johdolla on kiltisti hyväksytty lännen muokkaama uhkakuva Venäjästä, peittääkseen läntisen talousmahtinsa hiipuvan, vääjäämättömän romahduksen.

 

Perin ikävää ollessamme sidoksissa, ellemme peräti hirttäytyneet Euroopan unionin luomiin raameihin kansallisvaltioissa. Liikkumavara on todella olematon ja silti eduskunta on yksimielinen EU:ssa pysymisestä ja näin alistumisesta sen kapitalistiseen kuripolitiikkaan.

 

Tietysti jos vertaa Sipilän hallitusta (Keskusta, Kokoomus, Perussuomalaiset/Siniset), niin onhan sillä ero kuin yöllä ja päivällä, verrattuna Antti Rinteen johtamaan nykyiseen hallitukseen. Nykyinen hallitus sentään yrittää lyödä kapuloita rattaisiin työläisten ja köyhän kansan loputtomalta kurittamiselta, kun taas Sipilän hallitus löi ja kaatoi kaiken minkä ehti heidän niskaansa.

 

Ihmiset uhrataan tehokkuuden alttarille

 

 

Kustannustehokkuus on sana josta ei voi välttyä, jos vähänkään seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja erilaisia päätöksiä ja toimia joita eri osa-alueilla tehdään. Miksi näin on käynyt? Miksi jokaista tehtävää päätöstä perustellaan kustannustehokkuudella?

 

Siksi, kun yhä enemmän yhteiskunnalle kuuluvia palveluita on avattu kilpailulle. Hyvinvointivaltion tärkein peruselementti on ollut yhteiskunnan tuottamat laadukkaat, ja tasapuoliset palvelut kaikille kansalaisille.

 

Julkisten palveluiden avaamista on perusteltu yhteiskunnassa tapahtuneella rakennemuutoksella. Turmiollisella oikeistolaisella talouspolitiikalla on tuettu perinteisiä teollisuusaloja ja muita toimijoita miljardien ja taas miljardien verohelpotuksilla ym. keinoin, muka pelastamaan yrityksiä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Verotulojen hiipuminen on tarkoittanut valtion talouden jämähtämistä. On tehty mittavia tulonsiirtoja veromaksajien taskuista omistavan luokan taskuihin.

 

Se taas on tarkoittanut, ettei lisääntyneeseen palveluiden tarpeeseen ole julkisella puolella kyetty vastaamaan. Tarkoituksellista tai ei, mutta oivasti ja ovelasti on annettu yksityisille palveluiden tuottajille yhä enemmän jalansijaa rynniä kilpailuun mukaan ihmisten palveluiden perustarpeista.

 

Kun kyse on yhteiskunnallisten palveluiden kilpailusta, siinä ihmisille jää yksi ainoa rooli, olla kilpailuväline, tehdä muhkeita tilejä omistajille. Tässä vaiheessa kuvaan astuu kustannustehokkuus. Työntekijät ovat yhtenä avainasemassa tehokkuuden luomisessa. Eläkeikiä täytyy nostaa, työaikoja pidentää, henkilöstöä vähentää, eli työtahtia kiristää, työehtoja kurjistaa ja palkkoja laskea.

 

Palveluiden tarvitsijoilta nyhdetään kaikki mitä kehdataan. Vanhusten tilit tyhjennetään tehostetuissa palveluasumisyksiköissä. Vanhukset joutuvat nöyrtymään hakemalla asumis – ja toimeentulotukia valtiolta jotka siirtyvät kätevästi hoiva-alan yrityksille. Asiakasmaksuja nostetaan, palveluita heikennetään ja keskitetään yhä kauemmas ihmisistä.

 

Varmaan kovin kustannustehokasta, mutta mihin unohtui tehokkuuden kilpajuoksussa ihminen? Mihin katosi valtion, kuntien ja yhteiskunnan rooli, sen perustehtävä, ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen? Kustannustehokkuuden keppihevosella annetaan surutta raadeltaviksi hädässä olevat, vanhukset, sairaat ja lapset? Kuka vielä kehtaa puhua hyvinvointiyhteiskunnasta?

 

Hannu Tiainen

Kihniö