Ilmaston tila – mihin unohtui sodat?

 

 

Myönnän, en ole lukenut ilmastoraportteja, joita saamme medioiden välityksellä kuulla. Raportteja joissa lyödään meille tavallisille eläjille madonlukuja kuinka karmeita eläjiä olemme täällä maan päällä. Syntitaakkaa on lastattu meidän niskaan, jotka olemme yrittäneet sinnitellä elämänkaaremme jotenkuten läpi.

 

Harvoin, jos koskaan olen kuullut nostettavan sotien ja niiden mukaan tuomien kärsimysten ja maapallon tuhoutumisen seurauksia ilmastonmuutoksen keskiöön. Käsittämätöntä kuinka ympäri maailmaa maita pommitetaan tuusan nuuskaksi, uutisista näemme rauniokaupunkeja. Pakolaisleirejä perustetaan, joissa sodan runtelemat ihmiset yrittävät pysyä hengissä, lähtien vaeltamaan ruuan ja turvan perässä kuka minnekin.

 

Kiihtyvällä vauhdilla aseteollisuus suoltaa liukuhihnoilta uusia ohjuksia, ammuksia ja muuta sotakalustoa uusiin kohteisiin käytettäviksi. Ja kuinka ollakaan, kaikki maailman aseet tehdään rauhaa ja demokratiaa turvaamaan. Suomi muiden mukana aikoo hankkia miljardeilla uusia hävittäjiä, olematonta uhkaa vastaan, silmää räpäyttämättä. Hävittäjiä jotka tuhoavat ilmastoa, mutta meillä puhutaan vain ruuasta ja sähköautoista.

 

Ihmiset on saatu marssimaan ympäri maailmaa ilmaston pelastamisen puolesta. Marssien syyttävä sormi osoittaa maapallolla eläviä ihmisiä. Me olemme kaiken pahan alku ja juuri. Mutta missä on syyttävä sormi kapitalistista talousjärjestelmää kohtaan, jonka perusta on jatkuva voittojen maksimointi, jatkuva talouskasvu keinoilla millä hyvänsä, esimerkiksi sotien kautta valtaamalla geopoliittisesti tärkeitä alueita.

 

Mihin on häipynyt rauhanliikkeet? Miksi ei kysytä ketkä tarvitsevat sotia? Miksi tieten tahtoen tuhotaan maapalloa sotimalla? Maailman rikkain väestö rikastuu ja elää kuin viimeistä päivää, ajamalla sotien kautta suuren osan ihmiskunnasta lohduttomaan kurjuuteen, asuinalueet elinkelvottomiksi.

 

Maailman kansoja kehotetaan muuttamaan elintapojaan monin eri keinoin. Mitähän ihmiset sotien kauhujen keskellä mahtavat kehotuksista ajatella? Tai lihansyönnin jättäneet, jotka illan uutisissa näkevät kuinka massiivisten pommitusten aiheuttamat mustat savuvanat täyttävät sakeana ilman. Mahtavatko miettiä, pitäisikö luopua illan saunan lämmityksestä?

 

Kuka on se seuraava nuori, joka lähtee puhumaan YK: n ja eri valtioiden parlamentteihin sodan mielettömyydestä, vaatien kansoja marssimaan maailmanrauhan puolesta, pelastamaan maapallomme. Kertomaan kuinka elintapamme kyllä muuttuvat, kun näytätte esimerkkiä, luopumalla viattomien ihmisten tappamisilta, heidän kotiensa ja asuinalueidensa tuhoamisilta.

 

Rauhaa maailma vaatii – ei aseita – ei sotia.

 

 

Vielä Kihniön tilanteesta

 

Ylä-Satakunnan pääkirjoitus käsitteli torstain 1.8 lehdessä alueemme Sote kuvioita. On syytä selventää mistä oikein on kysymys. Ensiksi; Kirjoituksessa kysytään: ”Halutaanko, että pitäjässä on kaikki nimenomaiset palvelut ja visusti paikkakunnalla tuotettuna. Tämä lienee mahdollista, vaikkakin haasteellista. Mutta se maksaa, todennäköisesti maltaita”. Todella, me maksamme tällä hetkellä maltaita. Ymmärtääkseni maksamme edelleen 30 vuodepaikasta, vaikka potilaat on siirretty tehostetun palvelun yksikköön, jossa asiakkaat maksavat palvelunsa itse. Parkanon sairaalassa makuutetaan kihniöläisiä, joita omaiset yrittävät päästä katsomaan. Nurinkurista kun meillä on laadukas sairaala jonka paikoista vielä maksamme. Tämä on yksi painava syy miksi kunnanhallitus haluaa avata keskustelun sopimuksesta.

 

Sanonta, kun annat pikkusormen, vie koko käden, on se mikä puhuttaa ja huolestuttaa kihniöläisiä. Sopimuskumppaniin ei luoteta. Entä jos meiltä viedään sairaala? Mitä seuraavaksi, hammashoitola ja lopulta lääkärit ja koko terveyskeskus, niinkö? Puheet, lupaukset ja sopimukset ovat olleet tyhjää, kuten on nähty. Kaiken lisäksi kun ulkoistusta sorvattiin kovan kritiikin saattelemana, kävi Pihlajalinnan Mikko Wiren vakuuttelemassa kuinka palvelut tulevat säilymään omassa kunnassamme ja jopa paranevat. Nyt olemme sitten tässä.

 

Eräs ystäväni, kunnanhallituksen jäsen on todennut viisaasti terveyskeskuksen ja sairaalan olevan Kihniön sydän. Jos sydämen toiminta lakkaa, kuolee elimistö ympäriltä. Varmaa on, jos kihniöläiset joutuvat yhä enemmän ajamaan hoivapalveluiden perässä Parkanoon, muutkin palvelut tullaan enenevässä määrin hoitamaan siellä. Miten käy apteekkimme, kauppamme jne. Tässä käydään siis kamppailua myös Kihniön olemassaolosta. Keitä kiinnostaa kunta jossa palvelut ovat naapurikunnassa ja kauppojen ikkunat ammottavat tyhjillään? Hyvä vetonaula kunnalle olisi ilman muuta laadukkaat terveyspalvelut.

 

Vielä siitä tehokkaasta sote – rakenteesta. Se vain tuppaa olemaan niin, että tehokkuuden maksajina ovat aina ja iäti työntekijät ja hoiva-alalla palveluiden tarvitsijat. Hoiva – alalla se on tarkoittanut yhä enemmän uupumisia, kovaa stressiä ja lopulta ammatin vaihtoa, kun kerta kaikkiaan ei jakseta. Mieluummin työvoimatoimiston ovi kuin, loppuun palaminen hoiva-alalla.

 

Kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa vanhuksilta viedään tuhkatkin pesästä. Perusterveydenhoidot karkaavat yhä kauemmas keskuksiin, maksujen jatkuvasti noustessa. Tehokasta varmaan kunnille ja ennen kaikkea hoiva – alan suuryritysten sijoittajille, mutta mihin mahtuu tässä yhteiskunnan tehokkuuden ja ketteryyden ylistyslaulussa ihminen?

 

Kesän kaipuu

 

 

vastahan käveltiin lumista polkua rantaan

venettä kääntämään

etsittiin rannasta sulaneita kohtia katiskoille

nyt jo lapset rientävät kouluun

valoisassa yössä tanssittiin juhannusta

nyt hapuilen yön pimeydessä

valokatkaisinta

miten tässä taas näin kävi

kuin varkain

kesä

karkasit jonnekin

odottamaan uutta

tulemista

edes hyvästejä

en ehtinyt

jättää

 

Omatunto

kastelen kukkia

imevät vettä

kannukaupalla

kukoistaakseen kauniina

pihani koristuksena

jossain maailman laidalla

etsitään vesitilkkaa

mietipä sitä

omatuntoni

Onko Kihniön sairaalan kohtalo sinetöity?

 

 

Korviini on kantautunut eri taholta tietoa, että lopullinen niitti meidän oman sairaalamme kohdalta olisi lyöty lukkoon. Saamani tiedon mukaan sairaala suljettaisiin 30.8 2019 lähtien. Sairaalan lopettamisen toteuttaisi Kolmostien terveys. Jos näin on, niin mitä tästä pitäisi ajatella? Kihniöllä on palvelusopimus Parkanon kanssa. Ovatko Parkano ja Kolmostien terveys yhdessä kävelleet kihniöläisten yli?

 

Muistamme kuinka kihniöläiset keräsivät adressin oman sairaalamme puolesta. Kaksi eri tilaisuutta järjestettiin Puumilassa jossa kävi selväksi kuntalaisten mielipide, että haluamme pitää kiinni omasta sairaalasta. Kihniön kunnanhallitus lähetti 10.6 2019 pitämässään kokouksessa reklamaation Parkanon kaupungille jossa viitattiin sopimuskohtaan kuinka kihniöläisiä hoidetaan Kihniön osoittamissa tiloissa Kihniön kunnan alueella, mainiten muun muassa Kihniön sairaala. Vaadittiin sopimuksen avaamista, neuvottelua. Parkanosta ei ole kuulunut halaistua sanaa. Kolmostien terveys taas pyyhkii tylysti pöytää kihniöläisten mielipiteillä, eikä näemmä anna arvoa pätkän vertaa kuntademokratialle, koska kuntapäättäjät nähdään mitä ilmeisimmin vain riesana.

 

Kuinka kauan kihniöläiset antavat kiltisti kävellä itsensä yli? Aikanaan tehtäessä palveluidemme yksityistämispäätös, epäilin vahvasti meidän joutuvan ns. heittopussin asemaan. Näin on myös käynyt. Olemme joutuneet sivusta katselemaan kun sieltä ja täältä, pikkuhiljaa hivuttamalla palveluitamme on ajettu alas, siirretty muualle tai rukattu uuteen kuosiin, esim, kotihoidon osalta. Siitäkin olen saanut negatiivista palautetta.

 

Jos tiedot sairaalan lakkauttamisesta päivämäärineen on jo lyöty lukkoon, on Kihniön päättäjien reagoitava asiaan välittömästi. Asiassa ei saa kunnanhallituksen taholta vitkutella päivääkään. Sairaalan kohtalo, kuten myös koko palvelusopimus, toimet sen suhteen on tuotava valtuuston käsittelyyn. Ellei muuten, niin neljäsosan valtuutetuista sitä vaatiessa. Nyt on viimeinen hetki toimia, ennen kuin hukka meidät lopullisesti perii. Peli on kerta kaikkiaan vihellettävä poikki.

 

Hannu Tiainen

Kyykystä ylös yhteislistan valtuutettu

Kihniö

 

 

 

 

 

 

Pöytä

pöydällä liina

liinan päällä

kahvimuki

voileipä

illalla pöydän reunalle jäänyt

puoliksi syöty liköörikaramellipussi

kynsisakset

kyniä

kalenteri

käärmesalvaa tuupi

pala talouspaperia odottamassa niistämistä

televisio-ohjelma

puhelin latauksessa

 

miten tulisin toimeen

ilman sinua

kallis aarteeni

oma pöytäni

 

Kokoomusta kyrsii

 

 

Niin kuin kokoomus on vuosikymmeniä saanut iskostettua ja yrittänyt aivopestä ihmisiä, kuinka työttömät ovat täysiä luusereita. Työttömyys on vain ja ainoastaan heidän oma syynsä. Siksi nämä yhteiskunnan laiskurit tarvitsevat keppiä ja ruoskaa, eikä mitään pään silityksiä. Nyt sitten uuden hallituksen sisältä kuuluu kummia, työttömät ovat saamassa ihmisarvon. Onko ihme jos kokoomuksessa kihistään raivosta.

 

Vaivalla ja pitkäjänteisellä kokoomuspolitiikalla rakennettu pätkä – ja orjatyömarkkinat, jossa kohokohtana oli Sipilän hallituksen luoma aktiivimalli, ollaan purkamassa. Tässä on kokoomuksella täydellisen katastrofin ainekset käsillä. Tuo kansalle lahjapakettiin kääritty työttömien kurittaminen, johon käytettiin aikaa ja tupakkia, aiotaan nyt avata kaiken kansan nähtäväksi.

 

Työttömien ja heidän puolustajiensa murina vaiennettiin, selittelemällä muka työllisyysasteen nousulla ynnä muilla kepulikonsteilla, jopa hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisella. Kokoomuksen raivon ymmärtää, aktiivimallin purkaminen, jos se toteutetaan, on alkusoittoa siinä valheiden verkostossa jota kokoomus on suomalaisille syöttänyt.

 

Kokoomukselle on myrkkyä julkisen sektorin vahvistaminen. Juuri kun he olivat niin hilkulla avata kokonaan ammolleen hoivapalvelut kansallisille ja kansainvälisille hoiva-alan jättiläisille. Se kova työ on valumassa hukkaan. Selitä tässä nyt miljardien osinkoja odottaville, miten näin kävi. Jättipotit jäävät ehkä odottamaan aikoja parempia. On vain tyydyttävä vallattuihin asemiin ja miljoona osinkoihin.

 

Juuri kun he saivat elinkeinoelämän ja sen johtajan, entisen kokoomusministeri Jyri Häkämiehen kanssa junailtua Kiky – sopimuksen, jolla julkisen alan työläiset laitettiin maksumiehiksi suurpääomien tukemisista, niin sekin nostetaan päivänvaloon. Olihan se liian hyvää ollakseen totta, kun lomarahan leikkauksilla ym. konsteilla raha vaihtoi omistajaa työntekijöiltä omistavalle luokalle.

 

Edessä on kokoomukselle kivinen ja katkera tie kun hallitus aikoo huomioida myös köyhiä. Eihän sen nyt pitäisi tulla kuuloonkaan, eletäänhän kuitenkin oikeistolaisessa yhteiskunnassa jossa jokainen on oman onnensa seppä. Jos valitsee köyhyydessä elämisen osan, on se jokaisen oma vapaaehtoinen valinta. Tätä kokoomuslaista politiikan ydintä ollaan nyt murentamassa. Sekös suututtaa ja hämmentää oikeistolaisen politiikan lippulaivaa kokoomusta.

 

Kokoomuksella on kylmä rinki peräreiän ympärillä mahdollisuudesta, että suurpääomat joutuvat myös yhteiskuntavastuuseen. Entä jos vielä valtamedia myös kääntää kokoomukselle selkänsä ja toteaa: Toden totta työläinen on palkkansa ansainnut ja ihmisarvo kuuluu myös työttömille ja muille, jotka on kokoomuksen kovalla oikeistopolitiikalla yritetty nujertaa ja lyödä maanrakoon.

 

Ei ole kokoomuksella helppoa, ei. Mitä enemmän se raivoaa Rinteen hallitukselle, on se merkki kansan syville riveille politiikan muuttumisesta edes piirun verran inhimillisempään yhteiskuntaan, pitkästä aikaa. No, milloinkas kokoomus on kansan syvien rivien mielipiteistä tai tunnoista piitannut vaikka onkin välillä leikkinyt työväenpuolueena oloa?

 

Hykertelen hyökkäyksistä joita kokoomuksesta tehdään jatkuvalla syötöllä. Se nimittäin kertoo vain syvästä luokkayhteiskunnasta jossa elämme. Vastakkainasettelun yhteiskunta näyttäytyy Suomen kansan silmien edessä kokoomuksen vaahtoamisen myötä. Pääoma vaiko kansa – ei liene epäselvää kumpaa puolta kokoomus edustaa?

Kesä ja ilmastonmuutos

 

Muistatteko vielä kevättalven ennen eduskuntavaaleja? Ilmastoasia nousi jokapäiväisiin otsikoihin maailmanlaajuisesti ja tietysti myös meillä kotomaassa. Parlamenttivaaleja käytiin pitkin Eurooppaa, myös meillä, pelottelulla ilmastontuhosta. Sysäten näin sivuraiteelle eri EU maissa harjoitettu kansoja kurjistava kova oikeistolainen talouspolitiikka.

 

Suomessakin vaalit saatiin käytyä ja kesän korvilla pykättyä hallitus kasaan. Siinä missä ennen vaaleja autoilu, lihan syönti ja saunominen olivat lähes rikollista toimintaa tai ainakin hyvin paheksuttavaa, ovat asiat näin kesän myötä muuttuneet.

 

Ylen ykköskanavalla tulee iltaisin parhaalla ohjelmapaikalla juttua saunomisesta. Siis kriittistä, kovaa arvostelua ilmaston tuhoamisesta suomalaisten saunomisten myötä, niinkö? Ei suinkaan, nyt koko Suomi saunoo. Esitellään suomalaista monipuolista saunakulttuuria. Saunan piipuista nousee pienhiukkasia, mutta mitä siitä, onhan nyt kesä ja mökeillä kuuluu saunoa. Syyllistetään sitten taas talvella omakotisaunojat, saadaan puheenaiheet käännettyä pois ikävistä asioista kuten Natosta tai miljardien hävittäjähankinnoista.

 

Saunominen vaatii totta kai myös grillaamista. Mitä Suomen suvi ja mökkeily olisi ilman grillausta. Siksi pitää mainostaa uusia erilaisia grillejä, lihaisia grillituotteita. Tyrkyttää ihmisiä grillien ja saunan äärelle aamutelevisioiden grillausvinkkien myötä. Ja tietysti myös monissa kokkiohjelmissa suomalaisia täytyy valistaa grillausten ihmeelliseen maailmaan. Unohdetaan nyt kesäksi ilmastolle vaarallinen liha, jota kyllä ehditään syksyn myötä hokea yllin kyllin.

 

Mökeille, festivaaleille ja yleensä suomalaista maalaiselämää täytyy kaupunkilaisten rientää sankoin joukoin viettämään. Maantiet täyttyvät dieselautoista jotka vetävät perässään asuntovaunuja. On asuntoautoja ja monenlaisia henkilöautoja peräkärryineen pitkissä letkoissa kohteena mökki tai sukuloiminen. Perillä odottaa sauna ja grillimakkara, eikä yksikään uutiskanava syyllistä näitä iloisia suomalaisia maanteillä saasteita tupruttelevia loman viettäjiä maapallomme tuhoamisesta.

 

Valtamedia yllyttää suomalaisia kesäisin urakalla synnintekoihin ilmastomme pilaamiseksi ja poliitikotkin ovat hipihiljaa, antaen markkinatalouden saalistaa kaiken mahdollisen irti minkä vain suinkin saavat Suomen kesästä.

 

Lomakauden loputtua, syksyn koittaessa, voidaankin taas hyökätä koko arsenaalilla kansalaisten kimppuun, osoittaa sormella ja syyllistää kuinka vastuuttomasti pilaamme elinympäristöämme.

Masentaen ihmiset ilmastopaniikilla, kulkemaan kumarassa kallella kypärin pitkä talvi, ettei politiikkakaan jaksa kiinnostaa. Se kai on tarkoituskin, oletan.

 

 

 

 

 

Joutenoloa

 

 

loikoilla sohvalla

kehräävän kissan

vaivuttaessa

haukottelun kautta

makeaan uneen

ilman kiireen häivää

viettää

sateista kesäpäivää

olla

jouten

 

Ei ymmärrä

 

 

kulutamme liikaa

maapallo kärsii

tuhon enteet ovella

sanotaan

 

työllisyysasteen nostosta puhutaan

sitä vaaditaan

tarvitaan talouskasvua

kasvu edellyttää

kuluttamista

 

kaupat suoltavat grilliruokamainoksia

lihan pala lautasella

lähes ympäristörikos

 

vältä autoilua

älä pilaa luontoa

kävele

pyöräile

tee ympäristötekoja

 

formulasirkus seilaa

maanosasta toiseen

osta kanavapaketti

näet miten polttoaine

palaa

 

ja maapallo pyörii radallaan

jakomielitautisessa maailmassa

ymmällään

ihmetyksen sormi

kaikkivaltiaan markkinatalouden

saastuttamassa

maaperän suussa