31.5 – paikat sotkettu

 

 

Niin se vaan toukokuu vetelee viimeisiään. Loppukuu oli täydellisyyttä hipova. Kesäkuun alussa rajoituksia puretaan. Ei maalailla ”piruja seinille”. Mutta pirullinen näyttää olevan kuitenkin tuo virus, iskee yllättäen kun olemme jo luulleet selättäneemme sen.

 

Takki alkaa olla aika tyhjä. Olen rehannut monenlaisten asioiden parissa ja laittanut itseni fyysisesti kuin psyykkisesti itseni aika koville. Ei se mitään. Kunto on kohentunut ja olen nauttinut rääkätessäni kehoa. Masokisti mikä masokisti. Pientä lepoa ja laiskottelua, niin eiköhän se taas siitä tokene.

 

Päiväkirjani jatkukoon, vaikka tuntuu, ettei tylsistä päivistä saa jutun juurta aikaiseksi. Koronakin alkaa kiertää kehää, joten sekin puoli alkaa olla loppuun kaluttu. No, tietysti poliittinen vääntö on edessä ja siitä saa jos minkälaisia juttuja. Tiedä häntä, olen koittanut päiväkirjassani välttää politiikkaa, sen paikka on toisaalla.

 

Sohaisen taas ampiaispesään. Nuorisoa pidetään edelläkävijöinä ilmastonmuutosasiassa, luonnonsuojelussa jne. Meitä vanhempia ihmisiä syyllistetään, että olemme tuhonneet maapallon. Ylioppilaat ja muut valmistuneet juhlivat eilen. Minkälaisen sotkun jättivät jälkeensä nämä valistuneet nuoret? Puistot olivat kuin kaatopaikkoja. Siivosimme muutama vuosi sitten pienellä porukalla Kihniön raitin. Arvatkaa missä oli kaikkein eniten siivottavaa? Lähellä koulua, kuinkas muuten. Ojanvarret täynnä limutölkkejä, karkkipapereita ym. Kyllä me vanhemmat ihmiset pidämme paikat siisteinä. Meidät on jo lapsena opetettu siihen.

 

Korona uutisia:

  • koko ajan uhreja korona aiheuttaa meilläkin. Niihin ei kiinnitä enää niin huomiota kuin alkuun kun uhreja alkoi ilmetä.
  • paljon puhutaan elämänarvojen muuttumisen puolesta koronan myötä. Itse epäilen, nyt jo riennetään tilaamaan lippuja ulkomaanmatkoille, laivamatkailu alkaa ja huomisen jälkeen tehdään paluuta vanhaan normaaliin elämään.
  • kaikki tuntemani henkilöt, lukijani täällä ovat ansiokkaasti noudattaneet korona rajoituksia, niin olen ollut havaitsevani. Vastuunkantoa tarvitaan ja hyvät lukijani, te olette vastuunkantajia parhaasta päästä.

 

Selailen päivittäin Ilta-Sanomia. Välillä ärsytyskynnys kasvaa, että savu nousee sieraimista. Kirjoitin taannoin täällä Martina Aitolehden erosta. Onko hän joku merkkihenkilö kun hänet jatkuvasti huomioidaan? Monta päivää peräkkäin hänen erostaan uutisoitiin. Eilen hän taas palasi otsikoihin. Oli pitänyt tupaantuliaiset ja oli oikein kakku ollut. Tämäpä vasta oli uutisten uutinen, voi herranen aika sentään. Hän on varmaan voittanut jotain suurta, vaikka Nobel palkinnon, kun hänet noin huomioidaan. Saisi Ilta-Sanomat kääntää viimeisen Aitolehden tarinassa.

 

Myyntimiehet ovat ovelia. Kuuntelin aikoinaan kun kaksi myyntimiestä kapakassa leuhki. Myin yhdelle naiselle pölynimurin vaikka talossa ei ollut sähköjä. Toinen siihen, mitäs tuo nyt vielä on. Minä myin eräälle miehelle käkikellon ja vielä kymmenen kiloa linnunruokaa.

 

 

8 Replies to “31.5 – paikat sotkettu”

  1. Pitipä oikein tarkistaa, mikä tämmöinen Martina Aitolehti oikein on; eipä tuon tytön CV mitenkään häikäisevältä vaikuttanut, värikkäältä kylläkin.

  2. Ovathan nämä Aitolehti ja Torppa hyvinkin tuttuja valitettavasti. Jatkuvasti heihin törmää, jos vähänkin lukee iltalehtiä. Jos eivät muuten ole lehdissä, niin kyllä itse keksivät jonkin varvaskivun, tai oman liiton ja tai eron.

  3. Pidä Hannu pientä taukoa rehkimisessä Ei kannata polttaa itseään loppuun ennen aikojaan. Aseta aurinkotuoli mukavan varjoisaan paikkaan ja lepäile siinä tovi jos toinenkin. Jos vaikka Mirjami toisi sinulle jäähileistä janojuomaa oloa helpottamaan.

    Samoja aatoksia ajattelen tuosta ihmisten käytöksen muuttumisesta koronan myötä. Kyllä minä uskon, että ajan myötä palataan lähes entiseen. Shoppaillaan, matkaillaan ja kulutetaan ihan vaan kuluttamisen ilosta.

    Terrassien edessä on jo aamupäivästä ollut jonoja.

    1. Onneksi omassa jääkaapissa on ne pari kylmää olutta.
      Ei tarvi mennä terasseille…

    2. Otin kyllä aika rauhallisesti päivän. Saunominen ja uiminen piristi ja uni maittoi illalla.

  4. Juu eipä tarvitse itsekkään kammeta millekään terassille maksamaan ylihintaa juomista. Omavaraisuus on tässäkin parasta.

  5. En muuten ole koskaan ymmärtänyt näitä terasseja, en edes Helsingissä asuessani.
    Jos minä haluan tuopposeni juoda, ehdottomasti omassa rauhassani, en missään terassilla. En kait sitten ole näitä ”terassi-ihmisiä”.

  6. Hyviä tuumailuja pojat. Eikö me olla kaikki vielä poikia vaikka tyttöjä ei saakaan tytötellä.

Kommentoi