Sunnuntai 17.5 – pienet kunnat

 

Aivan tylsä päivä. Piti mennä Virroille, oli sovittu heti aamusta eräs koko päivän kestävä homma, mutta olin aamulla väsynyt ja jotenkin sairas ja täytyi perua suunnitelmat. Joten päivän tapahtumista ei ole jälkipolville kerrottavaa. Laitan kuitenkin tekemäni jutun viikko sitten jonka lähetin lehdille, nyt tänne. Taas kerran pienet kunnat ovat kirjoituksen aiheena.:

 

” Pienten kuntien puolesta

 

Valtion taholta ollaan pienten kuntien kimpussa. Huoltosuhde muuttuu huonompaan suuntaan. Väki ja verotulot vähenevät. Näiden ja monien muiden syiden nojalla esitetään ns. leveiden hartioiden tarpeellisuutta.

 

Koronaviruksen jyllätessä on kuitenkin nähty kuinka hyvin pienet kunnat ovat pärjänneet. Kihniö ja sen ympäröimät naapurikunnat ovat selvinneet ainakin toistaiseksi ilman korona tartuntoja tai sairastumisia.

 

Pienissä kunnissa kriisien aikaan on turvallista asua, jos on muutenkin. Mielenterveys säilyy kun luonto on lähellä. Kotiovelta pääsee metsään, lenkille, kävelylle, saada puhtaan raikasta ilmaa. Naapurit käyvät auttamassa ja yksinäisyyttä torjumassa.

 

Ruuhkautumisista ei ole pelkoa, tilaa ja lääniä riittää kaikille, lapsista vanhuksiin.

 

Hoitolaitokset ovat kohtuullisen kokoisia, joissa kyetään ihmisiä palvelemaan paremmin kuin valtavan suurissa yksiköissä.

 

Etätyön mahdollisuudet ovat hyvät kun työn lomassa voi rentoutua hetkeksi nauttimaan maaseudun monipuolisista rikkauksista. Vaikka kokemassa kesällä katiskan, talvella tehdä hiihtolenkki tai muuta vastaavia harrastuksia.

 

Pienten kuntien pitäisi yhteisvoimin lähteä nostamaan esille vetovoimaisuustekijöitä joita kunnissamme oikeasti on. Varmaan monissa perheissä mietitään kuumeisesti muuttoa maaseudun idylliin, jossa on turvallista kasvattaa lapsia ja jossa ruuhka – Suomen moninaiset ongelmat voi jättää taaksensa.

 

Maaseutu voidaan pitää elävänä ja hyvinvoivana kun vain yhteistä tahtoa ja halua löytyy.”

 

Ei niin kipeä etteikö huumoria jaksaisi kirjoittaa:

Taas kerran aamulla yritin jos minkälaisin keinoin saada vakuumissa olevaa makkarapakettia auki. Yritin kynsin ja hampain saada otetta, mutta eihän siitä mitään tullut. Lopulta aukaisin saksilla. Mutta samassa valkeni muuan askarruttanut asia. Olen ihmetellyt miksi naiset kasvattavat pitkät kynnet ja eikö niitä ole ihan jotain rakennekynsiä. Ahaa elämys, tietysti siksi, että saavat makkarapaketit helposti aukiJ)

 

 

5 Replies to “Sunnuntai 17.5 – pienet kunnat”

  1. Hannu, ihan samoin voidaan sanoa, vaikka ollaankin ihan eri puolella maakuntaa.

    1. Etkös sinä Pentti asu Laviassa? Aikanaan kävin ammattikoulun Kankaanpäässä ja Laviasta oli poikia samalla luokalla. Silloin vielä Kihniö kuului Turun ja Porin lääniin.

  2. Kyllä minä asun edelleen hiukan etelämmässä eli Urjalassa. Siis Pirkanmaan ja Hämeen rajoilla.

  3. Hyvin esitelty pienten kuntien etuja. Joillekin vhrelle vaan se iso kunta on ainoa oikea koska siellä voi mennä joukkoliikenteellä. Pienet kunnat ovat reservaatteja joissa voi käydä retkellä, susien suojelualueita. Paikkoja, joissa ihmisen ei kuulu asua ellei halua insestiä niin kuin eräs vhrä kirjoitti.

Kommentoi