Minun metsäni

Tässä oli silmät avaava  luontodokumentti Ylen 1 :llä, joka sai metsäväen raivoihinsa. Siinä kuvataan laajasti, miten metsäluontomme on köyhtymässä rutiköyhäksi. Kuinka soiden ojitukset ja turpeenpoltto on ollut karmea virhe ojituksineen, joiden pituus yltäisi kahteen kertaan maasta kuuhun ja takaisin.

Sitten karmeinta on ollut avohakkuut ja alustojen auraus kelvottomiksi ihmiselle puupeltojen pohjiksi.

Minun uushankintani Länsi-Savossa jää metsäksi.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/59255ebf-d49a-44a3-9e82-6055abebdb0b

 

47 vastausta artikkeliin “Minun metsäni”

  1. Se ohjelma oli tyypillistä Ylen nykylinjauksen mukaista vasemmistolaista häirintää. Kaikki muuttui, kun entinen Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen tuli Ylen vastuulliseksi päätoimittajaksi, on vielä minullekin lupauksensa velkaa.
    Ei siitä voinut tulla muuta, kuin paha mieli. ”Menkää metsään ja halatkaa puuta”

    1. Sillä ei ollut mitään tekemistä minkään vasemmistolaisuuden kanssa. Se oli puhdasta asiaa.
      Se kertoo vain synkkää tarinaa kelvottomasta puun jalostuasasteestamme vain selluksi.

  2. Kuten olen ennenkin todennut, sellaista ihmettä kuin ikimetsä ei ole olemassa muualla kuin virheiden mielikuvituksessa.
    Sen sijaan noista ”ikimetsistä” tulee pystyyn lahoavien puiden hautausmaa, missä eläimet ja linnut eivät saa ravintoa eivätkä siksi niissä viihdy.

        1. Ei minun sitä tarvitse tehdä. Se on jo määritelty. Älä johda asiaa harhaan. Tämä ei ole kysymys ikimetsistä vaan koko kuvasta metsiemme surkeasta tilasta suhteessa monimuotoisuuden surkastumiseen. Se on katastrofi.

  3. Hieno ohjelma, käytiin läpi tehdyt virheet, kerrottiin mitä ne ovat merkinneet metsäluonnon vinkkelistä.
    Miinuksen puolelle että ei ehdoteltu miten metsän kanssa sitten tulisi menetellä sillä eihän Suomen metsäteollisuutta voi alas ajaa niin kuin turkistuotantoa. Pahaa verta aiheuttaa tällainen yksisilmäisyys.

  4. En ole katsonut kyseistä tv-ohjelmaa, mutta pitänee katsoa se Areenalta.
    Joten tässä vaiheessa minulla on vapaus epäillä ohjelman sisältöä: vihersosialistista propagandaa, jossa biodiversiteetit, hiilinielut ja muut hienolta kalskahtavat sanat ja käsitteet painiskelevat realiteettien kanssa.

  5. Well, olen nähnyt paljon vanhoja metsiä, sekä livenä että kuvissa, mutta en ole vielä nähnyt ikimetsää.
    Ja jos minulle sanotaan, että älä sekoita asioita, vastaan että älä itse sekoita niitä.

  6. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/heikki-kansala/suomalaiset-ikimetsat/

    Tässä vähän laajemmin kommentointia. Ydin on se, että nykyiset metsänomistajat, jotka ovat teollisuuden narussa parahtavat.
    Parempi herättää ennen, kuin on muöhäistä, ja se on jo tällä vauhdilla.
    Avainsana on jalostusaste, joka pitää nostaa. Olemme kohta samassa tilateessa kuin kaivosteollisuus. Meidän yhteinen maaperämme ryöstetään saadesssmme vain itse muruja.

  7. Tavanomaisen kiihkeäksi ja asiasta harhautuneeksi taas tämäkin keskustelu osin siirtyi. (vrt avausteksti linkkeineen).
    Jos tämä ikimetsä vaihdettaisiin aarniometsäksi; siis täysin luonnonvarainen tai hakkuun jälkeen lähes luonnonvaraiseksi muuntunut, voisi keskustelu saada ehkä asiallisemmankin sävyn.
    Olen muuten paljonkin tuolla itä-rajan pinnassa liikkunut ihan aarniometsissäkin; yleensä ovat Metsähallinnon omistuksessa. Meillä täällä Tammelassakin löytyy pieniä ja pienehköjä aarniometsäalueita sekä lähes luonnonvaraiseksi muuttuneita ikivanhoja kuusikoita.
    Muistan ihan Pohjois-Suomestakin, Norjasta reissuiltani tullessani, Karigasniemellä oli useita vanhoja kelometsiä vielä 80-luvun puolivälissä; vaan eipä ole enää. Kelot kyllä siellä ovat edelleenkin ökymökkien seinissä mutta eivät pystyssä. Itä-Kainuussakin löytyy vielä pienehköjä kelometsiä, hyvänä esimerkkinä Elimyssalo.

  8. Tulipa tuo kohuttu dokumentti katsottua ja olihan se ohjelma sinänsä paikallaan.

    Hienoja kuvia ja hyvin leikattu.

    Sanallisesta sisällöstä pitää todeta, että adjektiiveja oli kuin Päätalon Iijoki sarjassa, mutta ollakseen aidosti informatiivinen olisi ohjelma kyllä kaivannut myös numereenista tietoa paljonko on paljon, vähänkö on vähän ja paljonko on sitten jo liian vähän.

  9. ”Minun metsäni” tarkoittaa sitä, ettei se ole kynnetty yksipuinen, teolisuuden puupelto, vaan metsä sen monimuotoiseessa, oikeassa merkityksessä.

    1. Aarniometsä on luku sinänsä.
      Uskon nähneeni niitä melkoisesti enemmän kuin tyypillinen ”ikimetsien” suojelija eläissään.
      Ikimetsä on termi, mitä virheet ja yli-intoilevat ”suojelijat” käyttävät innokkaasti.
      Aarniometsä ei ole ikimetsä, joten siihen on turha viittailla.
      Koitahan vaan selittää, mikä on ”ikimetsä”.

    1. Hyvin suppea näkökulma etupäässä teollisuuden ja valtion omista tuottonäkökulmista katsoen ja vain puun osalta. En allekirjoita.

      Toinen näkökulma on saman Luken asiantuntijoiden itse tekemänä, että jatkuva kasvatus antaa 25-30% paremman tuoton pitkällä aikajänteellä vrt. avo- tai aukkohakkuu. Se lisäksi ottaa huomioon metsän muun käytön.

  10. Kyllä minäkin kannatan sitä, että metsä on ”metsää” kaikkine eliöineen , sienineen, jäkälineen, lintuineen ja nisäkkäineen. Kannatan, mutta en kannata sitä, että noin yksisilmäisesti syyllistetään metsänomistajat metsäluontomme tuhoajiksi.

    Se on vaan niin, että talousmetsiäkin tarvitaan. Niitä tarvitaan teollisuuden, työpaikkojen ja yhteiskuntamme talouden vuoksi.

    Luonnonvaraisia metsiä tarvitaan taas luonnon monimuotoisuuden vuoksi, ei siitä kahta sanaa.

    Rahallahan tuo on hoidettavissa. Kun /jos valtio tai joku muu taho haluaa, että tiettyjä metsiä säästetään luonnontilaisina, niin ostetaan ne käypään hintaan metsänomistajilta.

    Siitä vaan suorittamaan kansalaiskeräystä metsien ostamiseksi suojelukohteiksi.

    1. Pentti Linkolan viitoittamaa tietä, kun hän on ostellut metsiä ympäri suomen suojallakseen niiden monimuotoisuutta.

      1. Luonnonperintösäätiö jonka Linkola perusti ja johon hän laittoi ”pesämunaksi” omistaan 400000 euroa.

      2. Linkolan pitänyt laikuttaa ja aurata vähän vakoja monimuotoisuuden lisäämiseksi. Mutta laiskuuttaan ei viitsinyt, vaan paukutti mieluummin poskeaan. Puitten naulaaminen saattaa toki lisätä monimuotoisuutta. Voi tulla naulahärhöjä ja naulakäkiä sun muita otuksia.

        1. Oletkohan Markku Savikivi sittenkään käynyt auratulle istutetulla taimikolla? Tekstistäsi päätellen, varsin harvoin ja tuskin edes toistuvasti vuosien myötä.

      3. Linkola ei ainoastaan puhunut luonnon puolesta vaan paljolti eli kuten puhui. Oli ehdoton ja leikitön mies, puhui provosoivastikin ikäänkuin överiksi saadakseen ihmisiä heräämään. Puheitaan on sekä väärinymmärretty että tahallisesti väärinymmärretty ja pöyristelty.

        Ei ruokaakaan tuhlannut, söi puolipilaantuneita kaloja ja vesilintuja jotka olivat verkkoihinsa kuolleet. Hevosella ajoi eikä pärisevillä ja saastuttavilla konepeleillä.

        Rauha ja hatunnosto hänen muistolleen omalta vaatimattomalta osaltani.

        Itselläni on 5,5 hehtaarin monimuotoinenmetsälohko. Paljon siellä vietän aikaa, takka- ja saunapuut teen. Pönttöjä on monia, pöllöllekin, se ei vaan ole huolinut sinne taloksi asettua. Tulilla siellä pienimuotoisella savotallani istuskelen ja katselen puitani, arvioin kuinka ovat kasvaneet, en kuitenkaan niitä halaile.
        Ei tulisi mieleeni sinne metsäkonetta päästää. Puuta kyllä Suomen teollisuus kaipaa mutta ne on eri metsät ne.

        1. Myllymatti,- kun saunasta sanotaan, että se on suomalaisen apteekki, niin samaa sanoisin metsästä ja molempia ainakin itse pidän ”pyhänä paikkana”, jossa pääsen lähelle ”Jumalaani”.

          1. Samat tuntemukset Arvin kanssa. Poikasesta asti olen metsissä viihtynyt. Välillä työ vei Helsingin hulinaan mutta ei unohtunut metsän arvo humeetilleni.
            Mukava kun on myös koirani samanuskoinen, pitkäjalkainen metsähenkinen, yhdessä paljon polkuja, joskus umpimetsiäkin patikoidaan

    2. En minäkään yksisilmäisesti mitään ””metsäuskontoa” kannata.
      Jos tarpeeksi laajasti osataan monimuotoisuus säilyttää -hyvä.
      Edelleen pidän Natura-projektia hyvänä sovellettuna tasapuolisesti kaikkiin, jolloin jokainen metsänomistaja-maanomisitaja, valtiokin joutuisi jyvitetysti osallistumaan siihen. Minäkin.
      Ovat vaan niin pirstaleiset, ettei se yhdistä niitä toinen toisiinsa.

      https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=Hameen_ELYkeskus

  11. Minulla kun ei varsinaisesti ole metsää enää kun myin pois, jos ei metsäksi lueta tuota länttiä tonttini kaakkoispuolella olevaa sekametsälänttiä.
    On siellä haapoja, kuusia, joitain mäntyjäkin, pihtakuusia jne.
    Metsäksi sitä en lue.

  12. Hyvin hoidettu metsä ei silti ole mikään ryteikkö jossa makaa kaatuneita puita sikin sokin jossa kaikki tuholaiset mönkii terv tepivaari

  13. Ikimetsä, aarniometsä jopa vanha metsä, joissain tapauksissa, saattavat merkitä aivan samaa asiakokonaisuutta.
    Tietysti jos keskustelutyylinsä perustaa pelkästään ”lillukanvarsiin ”, nimikkeisiin ja jopa kanssakeskustelijan mollaukseen.

    1. Jostain syystä en laita noita merkitsemään samaa asiaa.
      Vanha metsä on vanha metsä, mutta se ei tarkoita automaattisesti, että kyseessä olisi nimenomaan aarniometsä.
      Aarniometsä on selkeästi määritelty eli ”Koskematon aarniometsä tarkoittaa metsää, jonka puut ovat saaneet kasvaa vapaasti ja yleensä ilman mitään metsänhoidollisia toimenpiteitä.”
      Ikimetsistä puhutaan, mutta sitä ei tosiasiassa ole määritelty ja sitä suosivet nimenomaan suojeluintoiset virheet.
      Suomessa on aarniometsiä, mutta niistäkin on liikkeellä perätöntä väitettä.
      ”Aarniometsä eroaa myös ekosysteemiltään normaalista metsästä. Koska ihminen ja teollisuus eivät ole koskaan sekoittaneet näiden metsien luonnollista ekosysteemiä, se on päässyt kasvamaan vapaasti”
      Suomessa ei ole vuosituhansia vanhaa metsää ja tosiasiassa kaikki Suomen metsät ovat ainakin kertaalleen palaneet eli ikää on niilläkin alta 200 vuotta maksimissaan.

      1. Palanutta metsää ja istutettua metsää täällä Tammelassa on sen suuren metsäpalon jälkeen paljonkin tutkittu.
        Maitohorsma kummassakin on kasvanut ensimmäisenä, toisaalta, jäljelle jäänyt jopa hiiltynyt puusto on lähtenyt kasvuun. Palaneessa metsässä taimikko on varsin hyvin lähtenyt kasvuun, ilman toimenpiteitä.
        Uudistetussa metsässä istutusten lisäksi on tarvittu monia hoidollisia toimenpiteitä.

  14. Tuli vaan mieleen, että monikohan tamperelainen on käynyt tutustumassa esim. Pärrinkosken – Myllyojan alueeseen. Aarniometsä alue aivan keskustan tuntumassa. Moniko edes moisen alueen tietää.

    Alue ei ole kuin muutama kymmenen hehtaaria, mutta kyllä siellä pääsee metsätunnelmaa aistimaan Varsinkin kevät- ja kesäöinä, kun puro solisee iloisesti.

  15. Niin on ja ihan hienoa aluetta. Mustaatorvisientä olen sieltä poiminut. Kesäyönä siellä on todellakin hieno tunnelma linnunlauluineen.

  16. Aarni- tai ikimetsää, ennenvanhaan sanottiin kirveen käymättömäksi. Minulle kelpaa tosimetsäksi vaikka olisi ammoin torppari tai mäkitupalainen tarvishirret mökkiinsä ottanutkin, jokunen lahokantokin saa olla muistona. Kunhan metsä on sankaa, suuria monenlajisia puita, pystyyn kuolleita ja lahoina ja puolilahoina pitkällään köllöttäviä.

  17. Muutamia muita paikkoja, joissa voi heti kohdata ns. koskemattoman metsän:

    – yksinäiset järvien ja merien saaret. Eräs on Lahden Kymijärven Lammassaari, Erstan saari. Lammassaaret-nimi johtuu siitä, että aikoinaan lampaat vietiin saariin kesäksi
    – Vantaan/ pohjoisrajalla Tuusulan rajalla, Korson Vierumäessä, on muutaman hehtaarin huumaava tervaleppälehto
    – Artjärvellä Nuppilinnan alue ( muinaisaluetta, joka on yksityisen Kinttulan kartanon omistuksessa)
    – Porvoon Linnamäki, josta mm. Edelfeltin maisemamaalauksia männynjuurineen, jotka ovat vielä elinvoimaisia
    – Hollolan Vanhan kirkon ympäristössä olevat kukkulat
    – Salpausselän harjulla on vielä, lähellä Messilän kartanoa yksi laajahko ”koskematon metsäaluealue”, joka on sitä ihan oikeaa vaikeakulkuisena
    – Pyynikinharjukin osittain alkaen Eteläpuistosta- Pispalaan, ja jatkuen…
    Teivaalan harjuna alkaen Lamminpäästä länteen. Väli on tuhottu.
    – Ylöjärven Teivaalaan Kartanolle vievän koivukujan pohjoispuolella, radan alapuolella on ”peikkometsä”, jonka muurahaispesät ovat miehen korkuisia. Siitä toinen puoli koivukujaa juuri tuhottu.
    jne…

  18. Tiedoksi:

    Lasse Kallo poisti omasta blogistaan laajat vastaväitteet US/ Heikki Känsälän blogista, jotka sinne annoin.
    Samoin hän poisti ohjelmantekijän puheenvuoron. Molemmat ovat tässä blogissa esiteltyinä.
    Nämä ovat tosiasioita laajasti perusteltuina vastapuolineen.

    Minusta vain toisen puolen yksisilmäiset näkemykset ovat harhaanjohtavia.
    Siitä huolimatta itse saa olla mitä mieltä tahansa, niin kuin minäkin olen oman näkemykseni kanssa, jota kaikki eivät allekirjoita.

Kommentoi