Vaimon tämän aamun tuotantoa. Juuri söin maistiaiset; karjalanpiirakkaa puolukkatäytteellä.
Ei tarvitse, ei voita, ei mitään päälisiä; on vaan uskomattoman hyvää.
Meillä käytetään piiraiden täytteenä ohraa (perinteinen), puolukkaa, porkkanaa, perunaa ja lanttusurvostakin.
Kainuussahan vastaava tunnetaan rönttösenä, siihen laitetaan täytteeksi puolukka/perunasurvosta.
Herkkua sekin mutta tämmöinen lähituotannon tuotos, se herkku vasta onkin.
Nuo kaupan paistopistepiiraat ovat kyllä kaukana aidosta; pastakoneella tehtyjä, voidellaan jos yleensäkkään voidellaan, halvimmilla öljyillä ja sen mukainen makukin sitten. Eestissä joskus tullut maistettua aamiaispöydässä, ei kyllä lukeudu suosikkeihini.
Hyvää.
Ja puolukka on noussut arvoonsa jopa mehuna.
Meillä tuo puolukka on aina ollut arvossaan. Aina kouluaikoina (silloinen kansakoulu), oppilaiden tuli kerätä jokaisen puolukkaa koulun tarpeisiin. Puolukka on mustikan ohella ”kansallismarjamme”.
Toisaalta toreilta ja markkinoilta varsinkin puolukkakauppiaat ovat olleet jo pitkään katoavaa kansanperinnettä.